Plastiikkakirurgi pistoshoidoista: "Emme voi vain odottaa, että tämä menee ohi"
Virve Koljosen mielestä potilasturvallisuus ei saa olla somemainoksista ja trendeistä kiinni. STM:ssä pohditaan parhaillaan, rajoitetaanko pistoshoidot vain terveydenhuoltoon.
Ystävänpäivän tarjous: tule täyteainehoitoon ja tuo kaverisikin! Saatte 20 prosenttia alennusta.
Tämänkaltaiset tarjoukset saavat plastiikkakirurgian professori Virve Koljosen näkemään punaista.
Ne saavat hänet myös surulliseksi.
Pistoshoitojen mainokset ja jopa botuliinitoksiinipistokset arvonnan palkintoina ovat arkipäivää sosiaalisessa mediassa, mutta erään videon nähdessään Koljonenkaan ei meinannut uskoa silmiään.
Videolla suomalainen terveydenhuollon ammattihenkilö pistää itseensä botuliinitoksiinia.
– Onko tämä järkevää tai eettistä? Kun näytetään, mihin kohtaan pistetään, niin se on mielestäni käytännössä opetusvideo.
Reseptilääkkeiden markkinointi kuluttajille on Suomessa kiellettyä. Lääkkeet eivät myöskään saa olla arvonnan palkintona.
– En ole oikeusoppinut, mutta jos tekee jotain, mikä on laissa kiellettyä, niin eikös se ole rikos? Koljonen ihmettelee.
Kyse ei ole ohimenevästä trendistä
Botuliinitoksiinia saavat antaa vain lääkärit, mutta täyteaineita saavat Suomessa pistää muutkin kuin terveydenhuollon ammattihenkilöt.
Täyteaineet luokitellaan lääkinnällisiksi laitteiksi, eikä terveydenhuolloksi.
Käytännössä aineita saa tilattua netistä kuka vain.
Virve Koljonen – kuten myös esimerkiksi Suomen Plastiikkakirurgiyhdistys – on jo pitkään vaatinut, että täyteainepistoshoidot tulisi saada terveydenhuollon piiriin kuten botuliinitoksiini.
Esimerkiksi Britanniassa ja Saksassa esteettisten hoitojen mainontaa säädellään tiukasti.
Koljonen ei osta ajatusta siitä, että kyse on vain ohimenevästä trendistä. Hän penää vastuuta etenkin terveydenhuollon ammattilaisilta.
– Potilasturvallisuus ei saa olla trendeistä kiinni. Markkinoille tulee aina uutta, joten emme voi vain odottaa, että tämä menee ohi. Etenkin terveydenhuollon ammattihenkilöiden pitäisi pitää asiasta isompaa ääntä. Ennen kaikkea heidän pitäisi noudattaa lakia ja miettiä omaa sosiaalista vastuutaan.
Trendit näkyvät pienellä viiveellä myös erikoissairaanhoidossa lisääntyneinä komplikaatioina.
– Nyt meille ovat rantautuneet vartalon täyteainepistoshoidot. Esimerkiksi ”veitsettömässä pakaran kohotuksessa” pistetään jopa kymmeniä tai satoja millilitroja täyteainetta ihon alle, Koljonen kertoo.
Täyteainepistoksiin liittyy merkittävä komplikaatioriski, ja seuraukset voivat olla vakavampia kuin botuliinitoksiinilla.
– Olen nähnyt mainoksen, jossa sanotaan, että asiakkaan ei tarvitse tietää, mistä hoidossa on kyse. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä sen sijaan on aina vastuu kertoa se.
Ketään ei jätetä hoitamatta
Koljonen pohtii, tunnistetaanko komplikaatiot ja osataanko asiakas ohjata oikeaan hoitopaikkaan? Täyteaineiden liuotusainetta hyaluronidaasia saavat pistää vain lääkärit.
– Kun ihon alle laitetaan tavaraa eli vierasesine, joka ei vaskularisoidu, seurauksena voi olla esimerkiksi infektio, sepsis, ihonekroosi tai rasvan kuolioituminen. Jos ihmisellä on pistosalueella kuolioita, joista valuu märkää ja hänellä on korkea CRP, niin eihän ketään jätetä missään nimessä hoitamatta.
Koljonen kaipaa pikaista rotia etenkin sosiaalisen median mainoksiin. Nyt mainonta on hänen mielestään apokalyptista ja valvonta lepsua.
– Mainokset trivialisoivat täyteainepistoshoitoja. Ihmisten epävarmuuksilla ei saa pelata.
