Professori: Risteilijällä puhjennut epidemia johtui hyvin todennäköisesti Andes-viruksesta
Olli Vapalahden mukaan poikkeavien taudinaiheuttajien tunnistaminen on tehty EU-tasolla hankalaksi.
Atlantin valtamerellä purjehtivalla risteilyaluksella puhjennut vakava hengitystieinfektio-epidemia johtui hyvin todennäköisesti hantaviruksiin kuuluvasta Andes-viruksesta, sanoo zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.
Andes-virusta esiintyy etenkin Argentiinassa ja Chilessä.
Virus on vaatinut aluksella kolmen ihmisen hengen. Aluksella on vahvistettu tähän mennessä yksi hantavirustartunta ja viisi tapausta on tutkinnassa.
MV Hondius -risteilyalus oli matkalla Argentiinasta Kap Verdelle. Asiasta uutisoivat useat kansainväliset mediat, kuten BBC ja CNN.
Hantavirus voi tarttua jyrsijöistä ihmiseen tyypillisesti hengitysteitse jyrsijöiden virtsa- tai ulostekontaminaatiosta.
Vapalahtea ei yllätä, että virus on vaatinut myös kuolonuhreja.
– Isommissa aineistoissa Andes-viruksen kuolleisuus on ollut neljäkymmentäkin prosenttia. Mukana on vanhusväestöä, mutta kuolleisuutta on myös nuoremmissa ja jopa lapsissa.
Rokotteita kehitteillä myös Andes-virukseen
Vapalahti kertoo, että Suomessa ainoa havaittu patogeeninen hantavirus on nimeltään Puumala-virus, joka aiheuttaa ihmiselle myyräkuumetta. Suomessa todetaan vuosittain 1 000–2 500 myyräkuumetapausta.
– Euroopassa yli 95 prosenttia hantavirusinfektioista aiheutuu Puumala-viruksesta. Suomi muodostaa varmaan 50 prosenttia kaikista EU:n tautitapauksista, eli ainakin hantavirusten määrässä me olemme kärjessä, Vapalahti naurahtaa.
Andes-virukseen ei ole vielä rokotetta, mutta rokoteaihioita on niin sanotusti putkessa.
– EU:llakin oli juuri haku Andes-virusrokotteen kehittämiseen.
Vapalahden mielestä hoito- ja lääkeaihioita pitäisi kehittää myös harvinaisia viruksia vastaan, mutta ongelma on siinä, kenen kustannuksella se tehdään.
– Kun on vain muutamia kymmeniä tapauksia maailmassa, se ei ole kovin hyvä kannustin yrityksille hoidon kehittämiseen.
Inhouse-diagnostiikan kehittäminen hankaloitunut
EU:ssa infektioihin varautumista heikentää ja hidastaa Vapalahden mukaan se, että sairaalalaboratorioiden on usein käytettävä kaupallista diagnostiikkaa. Tällaisia ei kuitenkaan ole uusiin ja uhkaaviin infektioihin usein saatavilla.
– Sääntelyvelvoitteet ovat tehneet hankalaksi ylläpitää ja kehittää inhouse-diagnostiikkaa laboratorioissa, tai edes pienissä yrityksissä.
Vapalahti viittaa In vitro diagnostic regulation -säädökseen (IVDR), joka on kiristänyt vaatimuksia.
– Regulaatioon olisi hyvä jättää pelivaraa, jotta uhkaavat infektiot tunnistettaisiin varhaisessa vaiheessa. Sehän on tärkeä torjuntatoimi.
