Ylilääkäri: On erittäin kallista pitää sairaala pystyssä muutaman sadan synnytyksen takia
Heikki Lukkarinen korostaa, että STM:n selvitystyö ei lähde talouskulmasta, eikä työryhmä ota kantaa sairaalaverkkoon.
– Kuten eräs lastenlääkärikollegani usein toteaa, synnytys on jokaisen ihmisen toiseksi vaarallisin päivä ja kuolema on vaarallisin. Aihepiiri on siis hyvin herkkä, sanoo lastentautien erikoislääkäri Heikki Lukkarinen.
Hän on yksi niistä asiantuntijoista, jotka tekevät selvitystä synnytysten hoidon järjestämisestä Suomessa.
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen tavoitteena on muodostaa synnytysten hoidosta ajantasainen kokonaiskuva ja arvioida mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita.
Selvitystä tekevät kokeneet kliinikot ja palvelujärjestelmän asiantuntijat, ja työn on määrä valmistua helmikuussa 2027.
Turun yliopistollisessa keskussairaalassa naisten- ja lastentautien tulosryhmäjohtajana työskentelevä Lukkarinen osaa siis varautua siihen, että keskustelua ja kiinnostusta aiheeseen on luvassa.
– Tämä on niin tunteikas alue, että on helpompi tuoda aiheesta päivitettyä faktatietoa ja keskustella siitä, mitä oikeasti on tapahtunut ja mitä tulevaisuudessa ehkä tulee tapahtumaan. Sen jälkeen tehdään arvovalintoja, mikä on politiikkaa. Tästä tulee varmasti vaaliteemakin.
Demografia muuttuu radikaalisti
STM:n selvityksen taustalla ovat etenkin syntyvyyden lasku, synnytyssairaalaverkon muutokset sekä työvoiman saatavuus.
– Syntyvyys on ollut murroksessa viimeiset 15 vuotta. Demografia muuttuu radikaalisti lyhyessä ajassa. Osassa sairaaloita on vain vähän tapahtumia ja osaajista on pulaa. Meidän on välttämätöntä tarkastella, millä keinoin voimme turvata riittävän turvalliset olosuhteet kaikissa synnytyssairaaloissa, jotta kansalaiset eivät joudu eriarvoiseen asemaan, Lukkarinen pohtii.
Selvityksessä korostuvat muun muassa saatavuus, potilasturvallisuus, hoidon laatu, resurssien riittävyys sekä toiminnan tehokkuus. Lisäksi arvioidaan synnytystoiminnan vaikutuksia sairaaloiden muuhun toimintaan.
Sairaaloita koskevaan lainsäädäntöön ei nykyisellä hallituskaudella valmistella muutoksia, mutta mitä mahdolliset muutokset voisivat olla?
– Päivystysasetuksesta ja tuhannen synnytyksen rajasta on aina keskusteltu paljon. Meidän pitää miettiä, millä keinoin pystymme varmistamaan turvalliset olosuhteet synnytyssairaaloille myös tulevaisuudessa, eikä tuijottaa jäykästi yksittäistä lukua.
Myös Lohjan tilanne punnitaan uudelleen
Lukkarinen huomauttaa, että selvitysryhmä ei ota kantaa sairaalaverkkoon.
– Tarkastelumme ei lähde talouskulmasta, vaan se on poliitikkojen asia. Mutta totta on, että jo potilasturvallisuuden varmistamiseksi synnytyksiä pitää olla riittävä määrä. Toiminta vaatii lähtökohtaisesti useita päivystysrinkejä, joista jokainen maksaa paljon. Jos pidämme synnytyssairaalan pystyssä muutaman sadan synnytyksen takia, se on erittäin kallista.
Erillisenä kokonaisuutena on pyydetty arviota Uudenmaan synnytysten hoidon järjestämisestä.
Lohjan sairaalan synnytysosaston puolesta tehty kansalaisaloite ei edennyt eduskuntaan, mutta uutta aloitetta käsittelee Husin yhtymähallitus.
– Selvitämme, miten synnytystoiminnan päättyminen on vaikuttanut kokonaisuuteen, Lukkarinen kertoo.
