Sota Ukrainassa lisää tuberkuloosin leviämistä
Valtakunnallisessa tuberkuloosipäivässä kuullaan muun muassa epidemiologisesta tilanteesta ja eristyksiin joutuneen potilaan vertaistuesta.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttaa monella tavoin myös Suomen tuberkuloositilanteeseen.
– Kun Ukrainasta lähtee ihmisiä muualle Eurooppaan joko turvapaikanhakijoiksi tai muusta syystä, se näkyy meidän ja muiden Euroopan maiden tuberkuloositilanteissa, kertoo professori ja Filha ry:n pääsihteeri Tuula Vasankari .
Aihetta sivutaan usealla tavalla tänään järjestettävässä Valtakunnallisessa tuberkuloosipäivässä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.
Päivän kohderyhmää ovat tuberkuloosin ehkäisyyn ja hoitoon osallistuvat lääkärit ja hoitajat erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa.
– Meillä on vuodessa hiukan alle 200 tuberkuloositapausta, eli aika vähän. Hiukan yli puolet sairastuneista on maahanmuuttajia maista, joissa tautia esiintyy enemmän. Sairastuneista jonkin verran on ukrainalaistaustaisia, Vasankari kertoo.
Sota tuo hoitoon haasteita
Ukrainassa sairastui jo ennen sotaa vuosittain noin 30000 ihmistä tuberkuloosiin, eikä tilanne ole ainakaan helpottunut.
– Sotaa käyvien maiden tartuntatautiasiat ovat aina haasteellisempia. Hoidossa on haasteita ja maasta lähtevien mukana tautia voi kulkea lähimaihin, joissa se on paljon harvinaisempi, Vasankari sanoo.
Ukrainassa esiintyy myös lääkkeille vastustuskykyistä tuberkuloosia. Suomessa monilääke- tai erittäin lääkeresistenttiä tuberkuloosia tavataan muutamia tapauksia vuodessa.
Vasankari vetää tuberkuloosihoidon asiantuntijaryhmää, joka miettii kaikkien monilääke- tai laajasti lääkkeille vastustuskykyisten tautitapausten hoidon suuntalinjat hoitavan tahon tueksi. Hoito itsessään tapahtuu yliopistosairaaloissa ja keskussairaaloissa.
– Tässäkin työssä Ukrainan tilanne näkyy jonkin verran, koska maassa on enemmän lääkkeille vastustuskykyisiä tautimuotoja.
Saman kokenut auttaa eristettyä
Tuberkuloosipäivässä kuullaan myös vertaistuen voimasta hoidon tukena.
Tartuntavaarallisen tuberkuloosin hoidon alku voi olla potilaalle dramaattinen, sillä häntä hoidetaan alussa sairaalan erityshuoneessa yleensä kaksi viikkoa, joskus kuukausia.
– Potilas on sairaalassa, jotta hoito lähtee hyvin alkuun, mutta myös tartuntavaaran vuoksi. Hoito voi olla joskus harvoin jopa tahdonvastaista. Hoidon kokonaiskesto on moniin muihin infektiosairauksiin verrattuna pitkä, yleensä kuusi kuukautta. Näihin tilanteisiin haetaan vertaistuesta voimaa, Vasankari kertoo.
Filhassa on käynnissä hanke, jossa kehitetään vertaistukea, jota antaa saman kokenut henkilö.
– Tavoitteena on, että tuki auttaisi jaksamaan hoidon, koska tartuntatautina tuberkuloosi on hyvin poikkeuksellinen.
Muita päivän aikana käsiteltäviä aiheita ovat esimerkiksi mykobakteerien laboratoriotutkimukset, tuberkuloosin lääkehoidot ja -kombinaatiot ja tuberkuloosihoidon lopputuloksen raportointi tartuntatautirekisteriin.
