Sotea ei voi johtaa kuin tehdasta
Yksi ratkaistava ilmiö on kohtaamaton tarve, johon hukkuu iso osa terveydenhuollon resursseista.
Kestävä terveydenhuolto -verkoston 10-vuotisseminaarissa 26. marraskuuta pohdittiin, miten hoitoon pääsyä ja hoidon jatkuvuutta voitaisiin parantaa. Näin lisättäisiin myös luottamusta terveydenhuoltoon.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi -raportin mukaan vuonna 2024 vain noin puolet suomalaisista ilmoitti luottavansa terveyspalveluihin. Kestävä terveydenhuolto -verkosto selvitti, miten terveydenhuollon ammattilaiset lähtisivät korjaamaan luottamuspulaa.
Vastauksissa korostui tarve nopeampaan hoitoon pääsyyn ja hoidon jatkuvuuteen.
Kohtaamattomista tarpeista miljardikustannukset
Seminaarissa esiintyneen organisaatioasiantuntija Hermanni Hyytiälän mukaan keskeinen ratkaisu asiaan olisi kohtaamattoman tarpeen ilmiön poistaminen. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen ei saa tarvitsemaansa apua lainkaan tai saa väärää tai vain osittaista apua.
– Selvitysten mukaan ilmiö vie sote-henkilöstöltä tehokasta työaikaa arviolta noin 30–40 prosenttia. Kuntaliiton arvioon vuoden 2025 henkilöstömenoista perustuen tämä tarkoittaa noin 4,5–5,5 miljardia euroa vuodessa. Tämän päälle tulevat vielä arjen kuormittavuudesta syntyvät välilliset kustannukset, joita aiheuttavat esimerkiksi sairauspoissaolot ja henkilökunnan vaihtuvuus, Hyytiälä kertoi.
Tuloksellisuuden ei pitäisi perustua vain suoritteisiin ja kustannuksiin. Sotea ei voi johtaa kuin tehdasta.
– Perimmäinen ongelma on, että sovellamme teollisen aikakauden oppeja vuorovaikutteiseen palvelutoimintaan. Pelkkä organisaation toiminnan mittaaminen ei kuitenkaan kerro, syntyikö palvelutapahtumassa se, mitä todella tavoiteltiin, Hyytiälä totesi.
Hyytiälä ehdotti ilmiön poistamiseksi kolmen tason korjaussarjaa.
– Kansallisella tasolla ohjauksen ja rahoituksen pitäisi tukea yhteistä päämäärää eli asiakkaan parasta. Nyt toimijat optimoivat helposti omaa osaansa järjestelmästä, vaikka kannustimien pitäisi ohjata yhteistyöhön.
– Toiseksi palvelutasolla eri ammattiryhmien pitäisi pelata moniammatillisesti samaan maaliin ja varmistaa, että hoitosuhteet jatkuvat eikä vastuu katkea.
– Kolmanneksi yksittäisellä ammattilaisella tulisi olla mahdollisuus ja osaaminen kohdata ihminen kokonaisena – asiakkaan oman elämäntilanteen kautta, ei vain yksittäisen sairauden näkökulmasta.
Tarvitaan ylivaalikautista valmistelua
Seminaarissa todettiin, että terveydenhuollon ongelmia ei voida poistaa vain yhtä osa-aluetta korjaamalla. Tarvitaan pitkäjänteistä yhteistyötä.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) virkakunta on valmistellut Sote2040-vision, joka sisältää ehdotuksia ylivaalikautiseen muutokseen. Yksi hallituskausi on liian lyhyt aika vastata haasteisiin.
– Jotta visioon päästään, tarvitaan entistä pitkäjänteisempää ja ennakoitavampaa poliittista valmistelua yli vaalikausien, Visiossa on ehdotettu monenlaisia ratkaisuja, joiden pohjalta päättäjät voivat suunnata valittavia politiikkatoimia, kertoi osastopäällikkö Minna Saario STM:stä.
Vuonna 2015 perustetussa Kestävä terveydenhuolto -verkostossa ovat mukana AbbVie, Hammaslääkäriliitto, Hyvinvointiala Hali, Lääkäriliitto, Soste ja Tehy. Tavoitteena on haastaa yhteiskuntaa ja terveydenhuollon toimintaympäristöä pohtimaan, miten suomalaista terveydenhuoltoa voidaan uudistaa.
