Suomalaiset lihovat muita eurooppalaisia nopeammin
”Meillä ei ole ryhdytty mihinkään merkittäviin toimiin lihavuuden vähentämiseksi.”
Suomalaisten lihominen verrattuna muihin Euroopan maihin on ollut nopeaa. Asia käy ilmi Eurostatin tilastosta. Sen perusteella suomalaiset olivat tilastointivuonna 2022 Euroopan kolmanneksi lihavin kansa. Vuoden 2014 tehdyssä vastaavassa tilastossa Suomi oli 15. sijalla.
Vuoden 2022 tilastoissa esimerkiksi Ruotsi sijoittui sijalle 19 ja Norja sijalle 18. Suomea enemmän lihavuutta ilmeni tilaston perusteella vain Maltalla ja Latviassa.
Hormoni- ja aineenvaihduntasairauksien erikoislääkäri, professori Pertti Mustajoki kiinnittää Suomen tilastosijoitusta enemmän huomiota ongelman kasvuun. Hänen mukaansa lihavuus on kasvava kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen ongelma koko Euroopassa.
– Sillä ei ole merkitystä, onko Suomi sijalla kolme vai sijalla viisi siitäkin syystä, että asian tilastoiminen ja vertailu Euroopan maiden välillä ei välttämättä ole kovin yhteneväistä. Se ei poista kuitenkaan ongelman vakavuutta. Tilanne olisi vakava, vaikka olisimme Euroopan keskitasolla, sanoo Mustajoki.
Vuosikustannukset 3,5 miljardia euroa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreiden tilastojen mukaan noin kahdella miljoonalla suomalaisella on sairastumista lisäävää lihavuutta. Heistä 1,2 miljoonalla painoindeksi on yli 30, mikä tarkoittaa keskimäärin 25 kilon ylipainoa. Vyötärölihavia, joilla painoindeksi ei nouse yli 30:een, on 0,8 miljoonaa.
Suomessa on tutkittu lihavuuden aiheuttamien sairauksien kustannuksia terveydenhuollolle. Tulosten mukaan ne ovat 3,5 miljardia euroa vuodessa, mikä tarkoittaa 12 prosenttia hyvinvointialueiden budjetista.
– Maassamme on noin puoli miljoonaa tyypin 2 diabetesta sairastavaa, mikä johtuu enimmäkseen lihavuudesta. Terveydenhuollon toimenpiteitä tarvitsevia uniapneasta kärsiviä on noin 800 000. Sairauden syynä useimmiten on lihavuus. Näiden lisäksi lihavuus altistaa muun muassa astmalle, nivelrikolle ja seitsemälle eri syöpäsairaudelle, luettelee Mustajoki.
Terveydenhuollolle mahdoton haaste
Terveydenhuollon mahdollisuudet vähentää lihavuusongelmaa ovat rajalliset.
– Ohjattuja laihdutusryhmiä on olemassa, mutta niihin pääsevät ensisijaisesti ne, joilla on diagnosoitu lihavuudesta johtuva sairaus. Koko ongelma on niin laaja, että mitkään terveydenhuollon resurssit eivät riitä ratkaisemaan sitä, sanoo Mustajoki.
Hänen mielestään ainoa keino olisi epäterveellisten elintarvikkeiden vähentäminen lainsäädännön avulla. Käytännössä se tarkoittaisi sokerituotteiden hinnan nostamista verotuksen avulla. Sen lisäksi tarvitaan epäterveellisten elintarvikkeiden myynnin rajoituksia.
– Epäterveellisten elintarvikkeiden kohdalla ei pitäisi sallia, että isoissa pakkauksissa kilo- ja litrahinta on alhaisempi kuin pienemmissä pakkauksissa. Nyt on houkuttelevampaa ostaa iso sipsipussi kuin pieni, koska suhteessa hinta on matalampi.
Mustajoki muistuttaa, että väestökyselyn perusteella enemmistö suomalaisista kannattaa epäterveellisten tuotteiden verotusta ja muita myyntiä rajoittavia toimia.
– Suomessa ei ole ryhdytty mihinkään merkittäviin toimiin lihavuuden vähentämiseksi. Hallitusohjelmasta lihavuus on ”unohdettu” kokonaan.
– Joissakin maissa on jo tehty toimenpiteitä, joilla lihavuuslukuja pyritään laskemaan. Esimerkiksi Portugalissa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoiminen lapsille on kielletty jo muutama vuosi sitten, ja säädös on tullut voimaan myös Britanniassa, Saksassa ja Norjassa. Se olisi valmis malli, joka voitaisiin ottaa käyttöön myös Suomessa.
