Omaisensa elinluovutustahdon tuntee kuitenkin vain harva.

Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti elinluovutukseen, ilmenee Munuais- ja maksaliiton teettämästä tuoreesta gallupista .

90 prosenttia aikuisista on valmis luovuttamaan elimensä kuolemansa jälkeen toisen ihmisen sairauden hoitoon.

44 prosenttia vastaajista kertoi ilmaisseensa elinluovutustahtonsa. Heistä 66 prosenttia oli hoitanut asian Omakanta-palvelussa, 41 prosenttia perinteisellä elinluovutuskortilla ja 39 prosenttia kertomalla läheiselleen.

Keski-ikäiset tai keski-ikää lähestyvät ovat ilmaisseet elinluovutustahtonsa useammin kuin iäkkäät tai nuoremmat aikuiset.

Elinluovutuksen kieltää kahdeksan prosenttia suomalaisista. Heistä noin puolitoista prosenttia ei luota terveydenhuoltojärjestelmään, eikä siksi halua luovuttaa elimiään. Puoli prosenttia pelkää, että elimet annettaisiin jollekulle, joka ei ansaitse niitä.

Noin 37 prosenttia kielteisesti suhtautuvista ajattelee, etteivät omat elimet kelpaa luovutettaviksi. Kuitenkaan vakavakaan perussairaus ei välttämättä ole este elinluovutukselle. Myös ikääntynyt voi olla elinluovuttaja.

Läheisille elinluovutustahdosta kerrotaan edelleen varsin harvoin. Läheisensä tahdon tuntee vain 31 prosenttia suomalaisista.

Kyselytutkimusta varten haastateltiin 1103 suomalaista. Tutkimusta on tehty 2–3 vuoden välein vuodesta 2003 alkaen.

Lue lisää: Elinluovutus verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen on käynnistynyt Suomessa