Suomalaistyttöjen mielen hyvinvointi heikkeni pandemiassa
Pojat kokivat alakuloisuuden ja yksinäisyyden tunteita harvemmin kuin tytöt.
Suomessa joka viides 15-vuotias tyttö koki olevansa alakuloinen lähes päivittäin vuonna 2022. WHO-Koululaistutkimuksessa selvisi, että erityisesti 15-vuotitaiden tyttöjen mielenterveydessä jo aiemmin havaittu heikkeneminen jatkui edelleen koronapandemian jälkeen.
WHO-Koululaistutkimus selvitti nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden kehityssuuntia vuosien 2014, 2018 ja 2022 tutkimusaineistojen avulla.
– Vaikka yksinäisyys ei merkittävästi lisääntynyt pandemian aikana, vuonna 2022 se liittyi aiempaa kiinteämmin muihin mielen hyvinvoinnin haasteisiin. Yksinäiset nuoret näyttävät olevan haavoittuvammassa asemassa pandemian kielteisille mielenterveysvaikutuksille, kertoo yliopistonlehtori Nelli Lyyra Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta tiedotteessa.
Pojat voivat tyttöjä paremmin
Poikien mielenterveyden kehityssuunta näyttää olevan myönteisempi kuin tyttöjen. Pojat kokivat alakuloisuuden ja yksinäisyyden tunteita harvemmin ja olivat luottavaisempia tulevaisuutensa suhteen kuin tytöt.
– Tuloksemme paljastivat sukupuolten epätasa-arvon hyvinvoinnissa. On tarpeen vahvistaa sukupuolinäkökohtia huomioon ottavia suosituksia, toimintatapoja ja käytäntöjä kriisitilanteissa ja niistä elpymisessä. Tarvitsemme entistä enemmän ymmärrystä terveysresursseista, joilla voidaan vähentää sukupuolten välisiä eroja. Yhtä tärkeää olisi ymmärtää mekanismeja, jotka selittävät poikien myönteisiä terveystrendejä, sanoo apulaisprofessori Leena Paakkari Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Vähän tukea saavat nuoret haavoittuvassa asemassa
Koronapandemia on vaikuttanut lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin maailmanlaajuisesti.
Erityisesti hankala tilanne on ollut niille nuorille, jotka saivat pandemian aikaan vähän tukea tai joilla oli jo ennen pandemian alkua heikko sosiaalinen turvaverkko.
Sosiaalisen tuen merkitys oli edelleen näkyvissä vuonna 2022. Nuoret, jotka saivat tukea perheiltään, ystäviltään tai opettajiltaan, arvioivat terveydentilansa paremmaksi ja kokivat vähemmän toistuvaa yksinäisyyttä ja alakuloa.
WHO-Koululaistutkimus on osa kansainvälistä Health Behaviour in School-aged Children eli HBSC-tutkimusta, jotka tehdään yhteistyössä WHO:n Euroopan toimiston kanssa. Suomessa tutkimusta toteuttaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Terveyden edistämisen tutkimuskeskus.
