Suomi ja Ruotsi lähtivät eri suuntiin
Kun Suomi vapauttaa alkoholin sääntelyä, naapurimaassa monopoli on voimissaan.
Tukholmassa huomaa, miten kauas Suomen ja Ruotsin alkoholipolitiikka on ajautunut toisistaan. Ruotsi pitää kiinni monopolista, kun taas Suomi vapauttaa myyntiä pala palalta.
Suomessa eduskunta hyväksyi alkoholilain muuttamisen juhannuksen jälkeisellä viikolla. Kuluttajille päätös näkyi Alkon aukioloaikojen laajentumisena viikon jokaiselle päivälle. Kotiinkuljetusta koskevat muutokset tulevat voimaan vuodenvaihteessa.
Kun suunnataan katse lahden yli, poliittinen tahtotila vaikuttaa hyvin erilaiselta. Ruotsin päivittäistavarakaupoista ei saa yli 3,5-prosenttisia alkoholijuomia. Kauppakoriin on tarjolla pelkästään mietoa folköliä, kansanolutta. Vahvemmat juomat ja juomasekoitukset myydään valtionyhtiön Systembolageteissa. Pääsääntöisesti sen myymälät ovat auki arkisin, lauantaisin iltapäivään saakka ja sunnuntaisin kiinni.
Valtaosa Ruotsin alkoholin vähittäismyynnistä menee monopolin kautta. Systembolaget perustelee järjestelyä etenkin kansanterveydellisillä syillä.
Suomessa alkoholin sääntelyä on viime vuosina purettu. Kesällä 2024 tuotiin 8-prosenttiset juomat ruokakauppoihin, kuten miedot viinit. Edellinen uudistus vuonna 2018 nosti kaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuutta 5,5 prosenttiin ja lisäsi juomavalikoimaa. Samalla Alkon osuus vähittäismyynnistä on pienentynyt.
– Suomessa poliittinen ilmapiiri on ollut sen suuntainen, että osana populistista politiikkaa sääntely on esitetty holhoamisena, josta halutaan päästä eroon. Ei olla haluttu katsoa asiaa kansanterveyden kannalta, sanoo tutkimusprofessori Pia Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Pohjoismaista Tanskan alkoholipolitiikka on vapainta, eikä monopolia ole. Muissa maissa sääntely on perinteisesti ollut tiukempaa ja monopolijohtoista.
Juomatavat kulkevat eri suuntiin
Alkoholin kulutukseen vaikuttavat monet seikat, joista saatavuus on yksi. Miten suomalaisten alkoholinkulutus eroaa ruotsalaisista?
Suomessa perinteisesti kulutus on ollut Ruotsia ja myös Norjaa korkeammalla tasolla, mutta enää maiden välillä ei ole suurta eroa, kuvaa Mäkelä.
– Suomalaisten alkoholinkulutus on laskenut huomattavasti vuodesta 2007 lähtien. Se näkyi pitkään yhtä lailla alkoholikuolleisuustilastoissa, mutta vaikuttaa siltä, että vuodesta 2018 lähtien kulutuksen ja kuolleisuuden kehitys on eriytynyt, hän kertoo.
Vaikka kulutus näyttää tilastojen valossa edelleen vähenevän, alkoholikuolemat eivät seuraa laskua. Mäkelän mukaan ei ole varmaa, johtuuko kehityskulkujen eriytyminen juomisen polarisoitumisesta vai siitä, että todellista kulutusta on yhä vaikeampi mitata.
Kansanterveyden näkökulmasta tärkeä alkoholinkäytön mittari on kulutuksen lisäksi humalahakuinen juominen (HED, heavy drinking episodes). Maailman terveysjärjestö WHO:n tilasto näyttää, että Suomessa humalahakuinen juominen on Ruotsia yleisempää.
Vuoden 2025 tilaston mukaan humalahakuisesti joi yli 40 prosenttia suomalaisista aikuisista, kun taas Ruotsissa vastaava luku oli 30 prosentin tuntumassa.
Suomessa lisäksi tilastoitiin alkoholin vuoksi menetettyjä terveitä elinvuosia (DALYs) selvästi muita pohjoismaita enemmän.
Pohjoismaisia alkoholimonopoleja käsittelevän WHO:n raportin mukaan Pohjoismaat kuuluivat perinteisesti humalahakuiseen juomakulttuuriin. Sille on ominaista satunnainen mutta runsas juominen, joka painottuu juhliin ja on yleensä sosiaalisesti hyväksyttyä.
Kiinnostavaa on, että raportti nostaa esiin Ruotsin ja Suomen esimerkkinä siitä, miten Euroopan maiden juomatavat erkaantuvat toisistaan. Suomi luokitellaan nyt samaan kulutusmalliryhmään Islannin ja Irlannin kanssa. Sille on ominaista sekä suuri alkoholia käyttävien henkilöiden osuus väestössä että humalahakuisen juomisen yleisyys.
Ruotsissa kulttuuri on kehittynyt toiseen suuntaan. Maa on siirtynyt samaan ryhmään perinteisten viinimaiden, kuten Ranskan ja Italian, kanssa.
Alkoholipolitiikan vapauttamista on Suomessa perusteltu eurooppalaiseen suuntaan viemisellä. Mitä suuntaa sillä tarkoitetaan?
