Syöpään sairastuu vuosittain noin 230 alle 20–vuotiasta
Syöpärekisterin uudesta tilastosta löytyy tarkempia tietoja lasten syövistä kansainvälisen lapsisyöpäluokittelun mukaisesti.
Alle 20-vuotiailla tavallisimmat syövät ovat veri- ja imukudoksen syöpiä (leukemiat ja lymfoomat) tai aivojen ja keskushermoston kasvaimia, kuten glioomia. Tarkemmat tiedot lasten ja nuorten syövistä selviävät Syöpärekisterin julkaisemasta lapsisyöpätilastosta.
Suomessa todettiin vuosina 2010–2019 alle 20–vuotiailla keskimäärin 55 leukemiaa, 38 lymfoomaa ja 51 aivojen ja keskushermoston kasvainta vuodessa. Kaikkiaan vuodessa todettiin lapsilla ja nuorilla noin 233 uutta syöpää.
Lapsisyöpätilastossa luvut esitetään toisin kuin Syöpärekisterin virallisessa vuositilastossa, jossa syövät ryhmitellään pääosin syövän lähtöelimen perusteella. Lasten syöpien luokittelussa oleellisempana näkyy kasvaimen solu- ja kudostyyppi.
Elossaolo-osuudet ovat kehittyneet suotuisasti
Syöpään kuoli 2010–2019 vuosittain keskimäärin 27 alle 20-vuotiasta. Suurin osa kuolemista johtui aivojen ja keskushermoston kasvaimista, leukemioista ja pehmytkudossarkoomista. Leukemiat aiheuttavat ison osan syöpäkuolemista, vaikka sairastuneilla on keskimäärin hyvä ennuste. Tämä johtuu siitä, että leukemiat ovat yleisin alle 20-vuotiaiden syöpä.
Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli elossa 7 838 ihmistä, jotka olivat sairastuneet syöpään alle 20-vuotiaana vuosina 1953–2019.
Vuosina 2010–2019 diagnosoitujen syöpäpotilaiden eloonjäämistä kuvataan elossaolo-osuudella, joka arvioi elossa olevien potilaiden osuutta kaikista potilaista viiden vuoden jälkeen syöpään sairastumisesta.
Elossaolo-osuudet ovat kasvaneet erityisen paljon 1970- ja 1980-luvuilla. Suurinta elossaolo-osuuden kasvu on ollut leukemioihin sairastuneilla: 22 prosenttia vuosina 1970–1979 sairastuneista ja 90 prosenttia vuosina 2010–2019 sairastuneista oli elossa viiden vuoden jälkeen syövän toteamisesta.
