Tartuntatautilaki uudistuu
Muutoksilla on tarkoitus varautua tuleviin pandemioihin.
Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi tartuntatautilaista. Lakiuudistuksen tavoitteena on tehostaa tartuntatautien torjuntaa sekä vahvistaa varautumista epidemioihin ja pandemioihin. Lausuntoja voi antaa 5. toukokuuta saakka.
Lakiuudistuksessa hyvinvointialueiden, valtion viranomaisten ja kuntien ympäristöterveydenhuollon tehtävänjakoa on tarkoitus selkeyttää, ja niiden välistä yhteistyötä ja viestintää parantaa.
STM:n osastopäällikkö Taneli Puumalaisen mukaan lain tavoitteena on valmistautua terveyskriiseihin nykyistä paremmin.
– Lakiuudistuksen jälkeen palvelujärjestelmä toimii aiempaa keskitetymmin. Meillä on myös kansallinen valmiusryhmä kriisitilanteita varten, ja ministeriöiden yhteistyötä on enemmän. Pandemioiden lisäksi lakiuudistus koskee ihan tavallisten tartuntatautien hoitoa, sanoo Puumalainen.
Tartuntatautilainsäädäntö uudistettiin edellisen kerran vuonna 2016. Korona-aikaan laissa havaittiin muutos- ja kehitystarpeita. Tavoitteena on myös varmistaa, että kansallinen lainsäädäntö on linjassa Suomea sitovien EU- ja kansainvälisten velvoitteiden kanssa.
Rokotusvalmius laajenee
Lakiuudistuksen yhteydessä on tarkoitus selkeyttää rokotustoimintaa koskevaa sääntelyä. Jatkossa rokotusten järjestämisessä voi hyödyntää nykyistä joustavammin työterveyshuoltoa, opiskeluterveydenhuoltoa ja yksityistä terveydenhuoltoa.
Keskeinen muutos koskee myös johtamisrakenteen selkiyttämistä mahdollisissa epidemia- ja pandemiatilanteissa. Vakavissa häiriötilanteissa, kuten pandemioissa, kansallinen johtovastuu on sosiaali- ja terveysministeriöllä. Päätöksentekoa tukee sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen valmiusryhmä.
– Johtamisrakennetta on selkeytettävä, koska globaali ympäristö on muuttunut. Vastavuoroista tietojen liikkuvuutta on parannettava eri viranomaisten välillä, kertoo hallitusneuvos Mirka-Tuulia Kuoksa STM:stä.
Lausunnoilla olevaa lakiluonnosta on valmistellut valmistelutyöryhmä, jonka työtä ohjasi ohjausryhmä. Valmistelun aikana kuultiin myös keskeisiä sidosryhmiä. Kestävän hyvinvointiyhteiskunnan ministerityöryhmä ottaa kantaa lakiluonnokseen lausuntokierroksen jälkeen.
