Tays lähtee mahdollisesti mukaan kädensiirtoihin – Ylilääkäri: "Irrotus onnistuisi täälläkin"
Kädensiirto on Husissa nyt virallinen hoitomuoto. Hus valmistautuu jo seuraavaan operaatioon ja käy läpi potilaita jatkotoimia varten.
Suomen ensimmäisestä Husissa tehdystä kädensiirrosta on kulunut reilu vuosi.
Operaation teki käsikirurgian ylilääkäri, professori Jorma Ryhänen tiiminsä kanssa viime vuoden marraskuussa Meilahden siltasairaalassa.
Kädensiirto on Husissa nyt virallinen hoitomuoto. Ryhäsen mukaan sairaalalla on valmius ja tavoite tehdä yksi kädensiirto vuodessa. Suomessa on vuosittain 1–3 henkilöä, jotka siirron tarvitsisivat.
Hus valmistautuu jo seuraavaan operaatioon ja käy läpi potilaita, jotka olisivat potentiaalisia vastaanottajia.
– Nyt on tarkoitus analysoida kaikki mahdollinen potilasdata maailmalta ja tehdä yhteistyötä kansainvälisen tutkimusrekisterin kautta, jotta saamme parhaat ratkaisut jatkotoiminnalle.
Ryhäsen toiveena on, että mahdollisten kädensiirtoluovuttajien saantia saataisiin parannettua yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) kanssa.
– Jos Tays saataisiin rinkiin mukaan, se lisäisi luovuttajien määrää selvästi, Ryhänen pohtii.
Tällä hetkellä kolmasosa mahdollisista luovuttajista on Husin alueelta. Toiminnan laajentaminen Hus-alueen ulkopuolelle vaatii kuljetuslogistiikalta saumattomuutta, koska siirteet ovat herkkiä iskemialle.
Kädensiirrossa veri pitää olla kiertämässä 5–6 tunnin kuluessa irrottamisesta.
– Onnistuimme tässä marraskuun leikkauksessa 2,5 tunnissa, Ryhänen kertoo.
Käden kuljetus autolla vai helikopterilla?
Jos Taysista ilmoitettaisiin mahdollisesta luovuttajasta, miten operaatio käytännössä sujuisi?
– Täytyisi pohtia, miten käden irrotus saataisiin tehtyä siellä joustavasti. Millainen tiimi ja kokemus irrottamiseen tarvitaan ja miten ammattilaisia koulutetaan. Myös se tulisi pohdittavaksi, kuljetetaanko käsi Husiin helikopterilla vai autolla, Ryhänen sanoo.
Ylilääkäri Teemu Karjalainen Taysin tuki- ja liikuntaelinkeskuksesta suhtautuu positiivisesti mahdolliseen yhteistyöhön.
– Taysissa on ympärivuorokautinen käsikirurgian päivystys, joten käytännössä se olisi mahdollista. Ensi vuoden aikana varmaan käymme keskusteluja yhdessä siitä, miten tämä toimisi ja mikä olisi järkevää, kannattavaa ja kustannusvaikuttavaa.
Karjalaisen mukaan yksi tärkeimmistä päätettävistä asioista on, lähettäisikö Tays potilaan Husiin irrotukseen vai tapahtuisiko käden irrotus Taysissa.
– Irrotus onnistuisi täälläkin. Mutta jos potilas menisi myös muiden elinten luovutuksen osalta Husiin, silloin käden irrotuskin olisi luontevaa tehdä Husissa.
Tekoäly ehkä avuksi luovuttajan valintaan
Kädensiirto edellyttää sairaalalta elinsiirtotoimintaa ja käsikirurgista huippuyksikköä.
Marraskuista operaatiota valmisteltiin Husissa vuosia, ja siihen osallistui Jorma Ryhäsen johdolla käsi-, plastiikka- ja elinsiirtokirurgeja sekä useita lääkäreitä, hoitajia sekä erityistyöntekijöitä.
– Alku on aina hitaampaa, ennen kuin toiminta alkaa rutinoitua. Täytyy myös huomioida hoitoketju, tarkat indikaatiot ja pitkä jälkihoito, Ryhänen sanoo.
Kädensiirto vaatii jatkuvaa kirurgisen tekniikan kehittämistä. Husissa perehdytään parhaillaan myös muun muassa hyljinnänestolääkityksen ja immuunisäätelyn optimointiin sekä siihen, miten komplikaatioiden seurantaa ja minimointia saataisiin parannettua.
Ja tässäkin asiassa astuu tekoäly kuvioihin. Pohdittavana on, voisiko tekoälyä hyödyntää luovuttajan ja vastaanottajan valinnassa.
