Terveydenhuolto

Terveyskeskusten lääkärivaje kasvoi vähän

Terveyskeskuksissa työssä olleiden vakituisten viranhaltijoiden määrä on jatkanut laskuaan, kertoo Lääkäriliiton tutkimus.

Ulla Toikkanen
Mikko Käkelä
Lääkäriliiton tutkija Peppiina Saastamoinen kertoi tuloksista Lääkäripäivillä torstaina.

Terveyskeskusten lääkärivaje on kasvanut hieman verrattuna edelliseen vuoteen, havaittiin Terveyskeskusten lääkäritilanne -tutkimuksessa.

Tuloksia esiteltiin Lääkäripäivillä tänään torstaina.

Tutkimuspäivänä 5. lokakuuta 2022 oli hoitamatta 325 lääkärin tehtävää. Niihin on haettu tekijää, mutta ei ole saatu. Tämä vastaa 8 prosenttia kaikista lääkärin tehtävistä. Tutkimuspäivänä oli hoitamatta lisäksi 97,5 tehtävää, joihin ei edes pyritty hakemaan tekijää. 

Tutkimuspäivänä työssä olleiden vakituisten viranhaltijoiden määrä on jatkanut laskuaan ja on nyt 48,9 prosenttia.

Sijaisten, ostopalveluiden ja ulkoistusten määrässä sen sijaan on lievää kasvua. Vakituisten viranhaltijoiden määrän laskun taustalla vaikuttanevat muun muassa kuormitus- ja työhyvinvointitekijät. 

– Tiedämme, että virassa olevien määrän lasku ja sijaisten, ulkoistusten ja ostopalveluiden määrän kasvu ovat hoidon jatkuvuuden ja laadun kannalta huono ilmiö. Tähän tarvitaan kiireesti käänne, sanoo johtaja Heikki Pärnänen Lääkäriliitosta.

Terveyskeskusten johtavien lääkärien arviot työvoimatilanteesta ovat heikentyneet verrattuna edelliseen vuoteen. Erityisesti ovat heikentyneet arviot avoimien tehtävien täyttämisestä ja sijaisten saatavuudesta.

Lääkäriliitto on tutkinut terveyskeskusten lääkäritilannetta vuodesta 1986. Tutkimus on tehty yhteistyössä KT Kuntatyönantajien, sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa vuodesta 2004. Kysely koskee vuosittain yhden päivän lääkäritilannetta. Vastausprosentti tässä tutkimuksessa oli 95. 

Lääkäritilanteessa alueellisia eroja

Vaje oli tutkimuspäivänä yli 10 prosenttia Etelä-Pohjanmaan, Vaasan, Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Itä-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiireissä.

– Tämä aineisto on yhden päivän vajetta kuvaavaa dataa, mutta osoittaa selvästi, että perusterveydenhuoltoa on välttämätöntä vahvistaa sekä henkilöstön että talousresurssien osalta. Tämä on Lääkäriliiton selkeä vaatimus ja tavoite, painottaa Pärnänen.

Lue myös

Terveyskeskusten johtavat lääkärit arvioivat, että vakansseja tarvittaisiin lisää noin 300, joka vastaa noin 7–8 prosenttia kokonaisvakanssimäärästä. Edellisenä vuonna tarpeeksi arvioitiin 5,5 prosenttia. 

Kasvaneen tarpeen syiksi mainitaan muun muassa väestön ikääntyminen, hoitoon pääsyn ongelmat, hoitotakuun noudattaminen ja hoidon jatkuvuuden turvaaminen, erillisten koulutusvirkojen tarve sekä se aika, jonka niin sanotut muut työt vievät potilastyöltä.

Usko sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumiseen heikentynyt

Kun terveyskeskusten johtavat lääkärit arvioivat, onnistuuko sote-uudistuksen tavoitteiden toteuttaminen, he olivat tutkimuspäivänä jonkin verran pessimistisempiä kuin vuonna 2021. 

Epävarmojen osuus on vähentynyt sekä optimistiseen että pessimistiseen suuntaan, kun hyvinvointialueiden aloittaminen on tullut lähemmäs. Suurempi osa vastaa nyt, että he luottavat tavoitteiden toteutumiseen melko tai hyvin vähän.

Kirjoittaja

Ulla Toikkanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030