Terveysmuseolle etsitään pysyvää tilaa
Sinne on tarkoitus koota suomalaisen terveydenhuollon historia.
Suomalaisen terveydenhuollon historia on tarkoitus koota uuteen terveysmuseoon, jolle etsitään pysyvää tilaa. Terveysmuseoon tulee esille lääketieteen, hoitotyön ja kansanterveyden kehitystä Suomessa. Museon on tarkoitus palvella myös oppilaitoksia, tutkimusta sekä lääketieteen ja terveysalan koulutusta.
Museo kokoaa yhteen esineistöä, asiakirjoja, tarinoita ja kehityskulkuja, jotka kuvastavat terveydenhuollon arkea ja muutosta eri aikakausina. Pohjatyötä museolle teki Helsingin yliopistomuseo, joka kartoitti sosiaali- ja terveydenhuoltoalan museot ja kokoelmat jo vuonna 2016.
– Haluamme rakentaa tilan, jossa yleisö voi tutustua siihen, miten sairaanhoito, lääketiede, kansansairaudet ja innovaatiot ovat kehittyneet. Museo tulee palvelemaan myös oppilaitoksia, tutkimusta sekä lääketieteen ja terveysalan koulutusta, sanoo hankkeen promoottori, asiantuntijalääkäri Kati Myllymäki .
Laaja yhteishanke
Museohanketta varten perustettu Suomen terveysmuseosäätiö toteuttaa museon vaiheittain yhteistyössä alan asiantuntijoiden, museoiden sekä terveydenhuollon organisaatioiden, laitosten ja yritysten kanssa. Säätiön hallitukseen kuuluvat Anna-Leena Brax , Salla Eckhardt , Reijo Haapiainen , Hanna Mamia-Walther , Kati Myllymäki ja Daniel Pasternack .
Terveysmuseon perustaminen on tuonut yhteen lääketieteen, hammaslääketieteen, hoitotyön, eläinlääketieteen ja farmasian. Museohankkeen perustajajäseniä ovat Duodecim, Lääkäriliitto, Apteekkariliitto, Eläinlääkäriliitto, Hus, Hammaslääkäriliitto, Genetricum, Super, Tehy, Psykologiliitto, Soste, Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ja Hammaslääketieteen historian seura Aurora.