Terveydenhuolto

THL tutkii 10 000 suomalaisen terveydentilan

Kattavilla terveystarkastuksilla halutaan tietoa koko väestön terveydestä.

Anne Seppänen

JUSSI HELTTUNEN

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kutsuu 10 000 aikuista eri puolilta maata kattavaan terveystarkastukseen, jonka tarkoituksena on saada tietoa koko väestön ja sen osaryhmien terveydestä.

Tarkastukset ovat osa THL:n laajaa Terve Suomi -tutkimusta, joka alkoi viime syksynä. Tuolloin 66 000 yli 20-vuotiasta aikuista pyydettiin vastaamaan tutkimuksen kyselyosuuteen. Nyt 10 000:lle heistä tarjotaan mahdollisuutta osallistua terveystarkastukseen.

– Tässä tutkitaan keskivertosuomalaisia, terveitä tai sairaita, keitä vain haaviin osuu, kertoo Terve Suomen vastaava lääkäri Lara Lehtoranta THL:stä.

– Keräämme tietoa hyvin laajasti. Syksyllä lähetetty kyselyosuus kattoi Suomessa asuvia aikuisia ympäri maan, Utsjoelta Helsinkiin ja Itä-Suomesta Ahvenanmaalle. Kyselyllä kartoitetaan terveyttä, hyvinvointia ja palveluiden käyttöä ja tarvetta. Palveluihin on haluttu kiinnittää huomiota, koska hyvinvointialueuudistus on juuri tullut voimaan.

Terve Suomi -tutkimukseen kutsutut on valittu satunnaisotannalla. Terveystarkastuksessa selvitetään heidän hyvinvointiaan tutkimalla asioita, joita ei pystytä selvittämään muista tietolähteistä. Näitä ovat esimerkiksi toimintakyky tai sairauksien riskiin vaikuttavat tekijät.

Riskilaskurit keskeisessä roolissa

Terveystarkastuksia järjestetään yli 50 paikkakunnalla. Samat kunnat olivat mukana myös FinnTerveys-tutkimuksessa vuonna 2017.

– Terveystarkastukset ovat iso urakka. Meillä on ollut pari vuotta noin 30 henkilöä valmistelemassa tätä. Tarkastuksia kentällä tekevät sairaanhoitajat ja fysioterapeutit. Lääkärin tarkastusta tutkimuksessa ei ole, Lehtoranta kertoo.

Terveystarkastukseen kuuluu esimerkiksi punnitus, kaulan ja vyötärön ympäryksen mittaus, verenpaineen mittaus, verikokeita, toimintakyvyn mittauksia, tarkkaavuuden ja keskittymisen testi, hälykuulotesti, ulostenäyte ja spirometriat. Tutkittavat saavat myös itse palautteen tuloksista ja ohjeistuksia esimerkiksi painonhallintaan ja liikuntaan.

– Riskilaskurit ovat keskeisessä roolissa. Meitä kiinnostavat asiat, jotka kertovat, mitä on odotettavissa väestön terveyden suhteen.

Lue myös

Myös koronapandemian vaikutuksista halutaan tietoa.

– Meillä on suuri intressi saada tietoa siitä, mikä on koronakriisin vaikutus terveydenhoitoon ja terveydentilaan. Viime vuosina on tapahtunut monia muutoksia, esimerkiksi etätyö on yleistynyt.

Jatkotutkimuksiakin luvassa

Suuri osa tutkittavista kutsutaan vielä johonkin jatkotutkimukseen, kuten hammaslääkärin tekemään suun terveystarkastukseen, juomatapahaastatteluun tai vuorokausivirtsan keruuseen.

Tarkastukset on tarkoitus saada tehtyä alkukesään mennessä, ja alustavia tutkimustuloksia on odotettavissa syksyllä. Kyselyn tuloksista kuullaan jo tämän kevään aikana.

– Tiedostamme, että nykyaikana tiedontarve on valtava. Etenkin hyvinvointialueilla on tarve saada tietoa mahdollisimman nopeasti, joten yritämme parhaamme, Lehtoranta lupaa.

Kirjoittajat

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030