Tautitapaukset ovat lisääntyneet 30 vuoden aikana.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on esittänyt, että kansalliseen rokotusohjelmaan lisätään vyöruusurokotus henkilöille, joille on tehty elin- tai kantasolusiirto sekä henkilöille, jotka sairastavat hematologista syöpää.

Perussairaus tai immuunipuutostila voi lisätä merkittävästi vyöruusun ja sen komplikaatioiden riskiä. Vyöruusun voi sairastaa useita kertoja, ja immuunipuutteisilla potilailla uusiutumisen riski on selvästi suurempi.

Vyöruusutapaukset ovat lisääntyneet väestötasolla viimeisten 30 vuoden aikana. Suurin syy tähän on väestön ikääntyminen. Vyöruusua esiintyy keskimääräistä enemmän elin- ja kantasolusiirtopotilailla sekä henkilöillä, jotka sairastavat pahanlaatuisia veritauteja tai autoimmuunisairauksia. Tauti on myös heillä usein vakavampi, ja sen komplikaatiot ovat yleisempiä.

Vesirokkorokotuksia täydennetään

Vesirokon ilmaantuvuus Suomessa on vähentynyt merkittävästi sen jälkeen, kun vesirokkorokotus otettiin osaksi kansallista rokotusohjelmaa vuonna 2017. Sen jälkeen rokotusta on tarjottu maksutta kaikille vuonna 2006 ja sen jälkeen syntyneille. THL on nyt ehdottanut, että vesirokkorokon täydennysrokotusta tarjottaisiin niille harvoille aikuisille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa tai saaneet kahta vesirokkorokotusta.

Vesirokkovirus tarttuu tyypillisesti ihmiseen ensimmäisten kymmenen elinvuoden aikana, joten vain pieni osa väestöstä altistuu taudille aikuisena. Lähes kaikki yli 50-vuotiaat ovat sairastaneet vesirokon. Lapsena sairastettu tauti voi olla hyvin lieväoireinen, mutta se antaa silti elinikäisen suoja.

Lue lisää: THL esittää vesirokkorokotuksia kansalliseen rokotusohjelmaan aikuisille