”Töitä vain lisätään pitkin päivää”
Mikä kuormittaa lääkäriä töissä? Eri tehtävissä työskentelevät lääkärit ja lääketieteen opiskelija kertovat.
Lääkäriliiton hallitus perusti tammikuussa työryhmän, jonka tehtävä on pohtia konkreettisia keinoja lääkäreiden työhyvinvoinnin parantamiseksi. Valtuuskunta antoi tehtäväksi myös selvittää työnohjauksen tilanne.
Työ alkoi huhtikuussa, ja aikaa on ensi vuoden maaliskuuhun. Väliraportti on luvassa syyskuussa. Siihen mennessä on määritelty aihekokokonaisuudet, joihin pureudutaan. Kehityskohteiden kokoaminen on ollut laaja työ, johon ovat osallistuneet muun muassa alueelliset edunvalvontavaliokunnat.
Tavoitteina on löytää keinoja, joita voitaisiin käyttää sekä paikallisessa vaikuttamisessa että Lääkärisopimusneuvotteluissa. Näin kertoo työryhmän puheenjohtaja, hallituksen jäsen Maaret Laakso .
Organisointiin voitava vaikuttaa
Lääkäreiden työhyvinvointi on laaja ja moniulotteinen kokonaisuus. Yksi keskeinen esiin noussut asia on kokemus työn hallinnasta.
– Se tuntuu olevan monella hukassa. Tiedetään, että työn hallinta vähentää työuupumusta. Joko ajan puutteen tai muiden syiden vuoksi lääkärit eivät ehkä pysty hoitamaan töitään niin hyvin kuin tilanne vaatisi.
Laakso tähdentää, että lääkäreiden pitäisi päästä vaikuttamaan työnsä järjestämiseen. Monesti ehdot sanellaan ylhäältä.
– Lääkäreiden näkemykset siitä, miten työtä voitaisiin sujuvasti ja tehokkaasti tehdä, eivät kuulu johtoportaaseen asti.
Intensiivinen työ vaikuttaa kuormittumiseen
Palliatiivisesta hoidosta on puhuttu paljon viime aikoina, ja sosiaali- ja terveysministeriö on antanut suositukset siitä. Lisäksi äskettäin päättyi palliatiivisen hoidon valtionavustushanke, jolla kehitettiin ja parannettiin palliatiivisen hoidon palveluja.
Myös Kanta-Hämeen keskussairaalan palliatiivisen poliklinikan osastonylilääkäri Nina Hanni on tehnyt töitä sen eteen, että palliatiivisen hoidon tarve tunnistettaisiin entistä aikaisemmin. Valistustyö on näkynyt hänen mukaansa lähetteiden määrän lisääntymisenä.
Palliatiivisia potilaita hoitavan lääkärin kuormittumiseen vaikuttaa intensiivinen työ, jossa lääkäri on mukana koko persoonallaan.
Hanni kertoo, että takki on tyhjä työpäivän jälkeen, jos päivä on ollut kovin kiireinen.
Samoilla resursseilla toimitaan
Yhteydenotot ja käynnit Kanta-Hämeen keskussairaalan palliatiiviselle poliklinikalle lisääntyivät vajaat 80 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024. Tämä heijastuu koko palliatiiviseen hoitoketjuun.
Lääkäreiden kuormitus on Hannin mukaan lisääntynyt hänen yksikössään. Palliatiivisella poliklinikalla toimitaan edelleen samoilla resursseilla kuin vuonna 2018, jolloin se perustettiin. Siellä on yksi lääkärin ja yksi hoitajan virka.
Hannin mielestä jaksamista auttaisi, jos lääkärit voisivat vaikuttaa työnsä järjestämiseen. Työmäärän pitäisi pysyä kohtuullisena, jotta päivät sujuisivat järkevästi.
– Ettei tehtäisi samaa virhettä kuin aikoinaan omalääkärijärjestelmässä, jossa lääkärit tekivät urakkatöitä ja uupuivat ylitöihin.
Digitalisaatio saattaa hänen mukaansa tietyllä tavalla helpottaa töitä, mutta toisaalta myös lisätä niitä.
Kanta-Hämeessä kehitetään parhaillaan palliatiivisen potilaan digihoitopolkua. Potilailla on Omahäme-sovellus, jossa muun muassa pääsee hoitavaan yksikköön chatilla.
– Työn määrä ei muutu, mutta se on ehkä hiukan paremmin hallittavissa.
Johtaminen ytimeen
Johtamisella on suuri merkitys työn kuormituksen vähentämisessä. Hanni mainitsee, että lähijohtajat ovat toki puun ja kuoren välissä, koska heillä on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa alaistensa työmäärään.
Hän arvioi, että ylhäältä organisaatiosta tulee painetta varsinkin tällä hetkellä, kun monilla hyvinvointialueilla on menossa yt-neuvottelut.
Lähijohtajan pitää Hannin mukaan uskaltaa viedä ylemmäs viestiä, jos resurssit eivät kerta kaikkiaan riitä.
Vaikeat asiat läpi työparin kanssa
Työnohjausta suositellaan kaikille palliatiivista työtä tekeville. Hanni on välillä osallistunut työnohjaukseen, mutta ei ole kokenut sitä tarpeelliseksi pariin vuoteen.
Ryhmä- ja yksilötyönohjauksella on hänen mielestään paikkansa, ja niihin pitää päästä halutessaan.
Tärkein työnohjausta korvaava tekijä Hannin omassa yksikössä on hyvä työpari. Eteen tulevat hankalat tilanteet käydään heti läpi hänen kanssaan.
”Työtä enemmän kuin ehtii tehdä”
Vasta uransa aloittaneen lääkärin työ terveyskeskuksessa on haastavaa, joskus jopa kaoottista, kertoo Ylöjärven terveyskeskuksessa työskennellyt yleislääketieteen erikoislääkäri Mikko Lääperi . Tällä hetkellä hän tekee konsultoivan lääkärin töitä Vaasan terveysasemalle.
Opinnot valmistavat yksittäisen taudin diagnostiikkaan ja sen hoitoon. Kuitenkin terveyskeskuslääkärin vastaanotolla potilaiden ongelmat ovat usein oirekokonaisuuksia, joihin vaikuttavat lisäksi monet perussairaudet sekä sosiaaliset ja taloudelliset tekijät.
Varsinkin uran alkuvaiheessa epävarmuuden tunne on läsnä. Ei ole kertynyt kokemusta siitä, miten hoito jatkuu, kun potilasta ei pystykään parantamaan oireistaan. Nämä asiat vaikuttavat erityisesti nuorten terveyskeskuslääkärien työkuormitukseen.
Lääperi sanoo, että yksi syy terveyskeskuslääkärin työpaineisiin on suuri työmäärä. Sitä on enemmän kuin ehtii tehdä. Potilaita on yksinkertaisesti liikaa yhdelle lääkärille ottaen huomioon potilasmateriaalin.
Monenlaiset lausuntoasiat vievät hänen mukaansa myös työajasta ison osan. Lisäksi päivään saattaa kuulua myös ei-kliinistä työtä, kuten ajanvarauksia, postitusta ja huoneen välineistön täydentämistä.
Terveyskeskuslääkäri voi ajautua tekemään liikaa työtä, koska tuntuu, ettei mikään riitä.
– Kuormitusta lisää, jos kysymyksiä tulee monesta lähteestä ja työrauhaa ei ole.
Huomio työn hallintaan
Lääperi toivoo, että johto seuraisi lääkäreiden työhyvinvointia. Esihenkilön kanssa pitäisi voida keskustella matalalla kynnyksellä, jos lääkäri kokee olevansa kuormittunut.
Mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaan ja työtapaan olisi niin ikään olennaista. Lisäksi työvälineiden tulee olla kunnossa.
– Pahimmillaan terveyskeskuslääkärin työkuorma on hallitsematon, koska töitä vain lisätään pitkin päivää.
Edistääkö digitalisaatio työhyvinvointia?
Digitaalisaatio mahdollistaa etätyön, mikä on Lääperistä positiivista. Toisaalta etätyöpäivästä voi tulla rauhaton, jos on kolme kanavaa yhtä aikaa auki ja kaikkiin viesteihin pitäisi vastata.
Hän pohtii, mennäänkö etäkontakteissa joskus tutkimukset edellä ja määrätään sellaisia selvityksiä, jotka eivät välttämättä ole tarpeellisia.
– Matalan kynnyksen chat-palveluissa potilaat voivat ottaa entistä helpommin yhteyttä. Oirekuvaukset saattavat olla monisyisiä ja otetaan rutiininomaisesti niin sanottuja perusverikokeita, jotka voivat johtaa turhiin tutkimuksiin.
Lääperin mielestä on aivan eri asia vastata hoitajan kattavaan, tarvittaessa vastaanotolla tehtyyn hoidon tarpeen arvioon kuin pitkään chat-viestiketjuun tutkittavan oireista.
Hoidon jatkuvuus avainasia
Terveyskeskuslääkärin työn ytimessä on hänen mukaansa hoidon jatkuvuus, joka niin ikään edistää työhyvinvointia.
– Kuormittuuhan sitä, jos jatkuvasti kohtaa uusia, monisairaita potilaita ja joutuu käymään läpi potilaan tiedot pitkältä ajalta sekä vielä useammasta potilastietojärjestelmästä. Luottamuksen rakentuminen voi olla myös lopulta avain oikeaan diagnoosiin ja hoitoon.
Lääkärin kullanarvoinen apu on hänestä niin ikään tuttu hoitajatyöpari, joka tukee sekä potilaan että lääkärin jaksamista.
Lääperi painottaa hyvän kollegiaalisen tuen merkitystä. Aikaa pitäisi olla esimerkiksi kahvitauoille, jolloin voidaan puhua muustakin kuin työstä. Tyhy-päivät ovat myös tarpeellisia. Lääkäri jaksaa hänen mielestään paremmin, kun koko työporukka on yhtenäinen – niin lääkärit kuin hoitajatkin.
Säännöllinen työnohjaus terveyskeskustyössä olisi erittäin toivottavaa.
– Lääkärin työssä herää joskus itsellekin hankalia tunteita, ja nimenomaan ne seuraavat kotiin työpäivän jälkeen. Työnohjaus tukee työntekoa ja auttaa jaksamaan.
Yksilölliset tarpeet huomioon
Kunnossa olevat työolot ja asianmukaisesti järjestetty perehdytys luovat pohjan lääkärien työhyvinvoinnille.
Näin katsoo Pirkanmaan hyvinvointialueen kehittäjälääkäri, Nuorten Lääkärien Yhdistyksen NLY:n entinen puheenjohtaja Riku Metsälä .
Tämä koskee erityisesti nuoria kollegoita, kun he joutuvat vaihtamaan usein työpaikkaa ja perehdytykset ovat monta kertaa edessä. Henkilökohtainen johtaminen ja työyhteisön tuki edistävät Metsälän mielestä pidempään työpaikassaan olleiden lääkäreiden työhyvinvointia.
Yksilöllisiä tarpeita voidaan ottaa huomioon henkilökohtaisella johtamisella.
– On helpompi perustella avoimesti koko työyhteisölle, miksi lääkäri joutuu joustamaan joistakin asioista, jos hän voi luottaa esihenkilön tehneen parhaansa hänen hyvinvointinsa eteen.
Kollegakunnan jaettu huoli
Työhyvinviointiin liittyvät kysymykset puhuttavat paljon lääkäreitä. Hyvinvointinäkökulmat ovat lisääntyneet erityisesti koronapandemian ja sen jälkeisen työkuormituksen vuoksi.
Nuoret lääkärit eivät pohdi pelkästään omaa jaksamistaan. Heitä huolestuttaa yhtä lailla vanhempien kollegoiden työhyvinvointi.
Metsälä sanoo, että nuoren lääkärin elämänvaihe tulee ottaa huomioon. Pitää oikeasti puuttua esimerkiksi työn liialliseen määrään.
– Lääkärikunta haluaa usein tehdä paljon ja joustaa, mutta joskus voi mennä yli omien rajojen. Nuorilla niin voi käydä helpommin, koska heillä ei ole kokemusta.
Kalenterit väljemmiksi
Metsälä muistaa uran alusta, että terveyskeskuslääkärinä pystyi hoitamaan tietyn määrän potilaita viikossa. Silloin hän ei tullut ajatelleeksi, että kyseisille potilaille tehdään tulevaisuudessa jatkotoimenpiteitä. Jos tekee töitä pitkään samanlaisella listalla, tilanne hankaloituu, kun pitää käydä läpi esimerkiksi omien potilaiden laboratoriotuloksia ja sieltä tulee yllättäviä soitto- tai vastaanottotarpeita. Metsälän mielestä jaksamisen kannalta olisi ollut hyvä, jos joku olisi kertonut hänelle tämän etukäteen.
– Kalenterit voidaan sopia täyteen esimerkiksi kuusi viikkoa eteenpäin. Jos terveyskeskuksessa kertyy joka viikko vähän ylitöitä, niitä ei pystykään pitämään. On helpompaa yrittää varata kalenteriin lisää aikaa kuin ottaa ylityövapaita.
Digitalisaatio on tuonut monella tavalla lisää kuormitusta, kun joutuu opettelemaan erilaisia järjestelmiä. Metsälä korostaa, että lääkäreiden pitää vaatia toimivia tietojärjestelmiä. Siksi työ lääkärin työn sujuvoittamiseksi onkin hänelle mieleistä.
Myös esihenkilöt uupuvat
Koko terveydenhuoltojärjestelmä on vastuussa ammattilaisten työuupumuksen ehkäisemisestä Metsälän mukaan. Perusopetuksessa pitäisi käsitellä nykyistä enemmän työnohjausasioita ja itsensä johtamistaitoja. Erikoistumisen johtamisopinnoissa puolestaan voidaan vahvistaa itsensä johtamista.
Kliinisessä työssä näitä taitoja voidaan harjoitella lähiesihenkilön kanssa. Metsälän mielestä hyvinvoiva lähiesihenkilö voi tuoda hyvinvointia alaisilleen. Tällä hetkellä liian moni esihenkilö on uupunut.
Hän huomauttaa, ettei esihenkilöiden ei pidä uuvuttaa alaisiaan loppuun.
– Tietyllä tapaa sallitaan ajattelu, ettei haittaa, jos lääkäri uupuu purkaessaan jonoja ja tehdessään paljon töitä.
Metsälä on huolissaan, jos lääkärit eivät pääse jatkokoulutuksiin, koska hyvinvointialueiden budjetit ovat tiukilla. Lisää stressiä ja epävarmuutta kliinisestä osaamisesta syntyy, jos jatkokoulutuksiin ei voi mennä.
Ulkopuoliset koulutukset katkaisevat hyvin työarkea. Palauttava vaikutus puuttuu, jos niihin ei pääse.
