Tuore tutkimus: Media käyttää kliseisiä ja pelottavia kuvia muistisairauksista
– Kuvituskuvien välittämät mielikuvat eivät vastaa lainkaan niitä ihmisiä, joita tapaan vastaanotollani, apulaisprofessori Eino Solje sanoo.
Suomalaisissa lehdissä käytetty kuvasto kertoo usein kliseisen kielteistä tarinaa muistisairauksista.
Itä-Suomen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan kuvituskuvat rakentavat muistisairauksista yksipuolisen, pelottavan ja usein kielteisen mielikuvan. Valtaosa kuvista esitti sairastuneet iäkkäinä, hauraina ja muiden avusta riippuvaisina.
Monitieteinen tutkimusryhmä analysoi kaikki muistisairauteen liittyvien uutisartikkelien kuvituskuvat neljästä suurimmasta suomalaisesta päivälehdestä vuosilta 2018–2021.
Tyypillisiä visuaalisia elementtejä olivat harmaat hiukset, ryppyiset kädet, surulliset tai poissaolevat ilmeet sekä passiivinen olemus.Yksinäiset hahmot toistuivat kuvissa.
Kuvissa käytettiin usein myös tunteita herättäviä visuaalisia vertauskuvia, kuten pään muotoisia palapelejä, joista puuttuu paloja aivojen kohdalta.
– Kiinnostava havainto oli myös se, että yli kolmannes kuvista ei vastannut lainkaan kuvittamansa artikkelin sisältöä. Esimerkiksi nuorempien sairastuneiden tarinat kuvitettiin vanhusten käsillä ja palapelin kuvilla, toteaa tiedotteessa hankkeen johtaja, apulaisprofessori Eino Solje.
Tutkijoiden mukaan ongelmana on myös lääke- ja hoitokeskeinen kuvasto. Todellisuudessa parantavaa lääkehoitoa ei vielä ole.
Nuoremmat, työikäiset sairastuneet jäivät kuvissa näkymättömiin, vaikka noin joka kymmenes muistisairaus diagnosoidaan ennen 65 vuoden ikää.
– Kuvituskuvien välittämät mielikuvat eivät vastaa lainkaan niitä ihmisiä, joita tapaan vastaanotollani. Sairastuessaan ihmiset ovat tosielämässä olemukseltaan aivan yhtä huoliteltuja kuin muut ikätoverinsa. Ahdistavien tai pelottavien kuvien käyttäminen joukkoviestinnässä voi lisätä sairauteen liittyvää pelkoa ja häpeää sekä viivästyttää hoitoon hakeutumista, Solje pohtii.
Muistisairauksien ennaltaehkäisyä käsittelevissä jutuissa kuvitus oli positiivisempaa. Kuvat viittasivat aktiiviseen ikääntymiseen ja hyvinvointiin esittämällä esimerkiksi liikuntaa ja sosiaalista yhdessäoloa.
