Tutkimus: Puhkeamattomien aivovaltimopullistumien hoito on Suomessa poikkeuksellisen hyvää
– Pelkkä hyvä toimintakyky ei enää riitä hoidon laadun mittariksi, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja, dosentti Rahul Raj.
Puhkeamattomien aivovaltimopullistumien hoito on Helsingissä kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen turvallista ja tehokasta.
Husissa tehty tuore tutkimus osoittaa, että kolmen kuukauden kuluttua toimenpiteestä 98 prosenttia potilaista oli toipunut erinomaisesti, kun hoidon vaikuttavuutta arvioitiin yleisesti käytössä olevalla mRS-toimintakykyluokituksella.
– Jos vertaamme leikkaustuloksiamme muihin suuriin ja arvostettuihin neurovaskulaarisiin keskuksiin maailmalla, tuloksemme vaikuttavat olevan poikkeuksellisen hyviä, toteaa tiedotteessa tutkimukseen osallistunut neurokirurgian professori ja ylilääkäri Mika Niemelä.
Tutkijat tarkastelivat aivovaltimopullistumien eli aneurysmien hoidon laatua.
Tutkimuksessa seurattiin 169:ää potilasta, joita hoidettiin Husissa joko mikrokirurgisesti (29 prosenttia potilaista) tai suonensisäisesti (71 prosenttia) joulukuun 2022 ja elokuun 2024 välisenä aikana.
Sairaalahoito oli tehokasta, sillä hoidon kesto oli keskimäärin vain kolme päivää.
Merkittävää on myös se, että 97 prosenttia ennen hoitoa työssäkäyvistä potilaista palasi töihin kolmen kuukauden kuluessa.
Iskeemisiä muutoksia 63 prosentilla potilaista
Pysyviä neurologisia oireita tutkittavilla esiintyi erittäin harvoin: avokirurgisessa ryhmässä vain kahdella prosentilla ja suonensisäisessä hoidossa viidellä prosentilla potilaista.
Vaikka potilaiden kliininen vointi oli erinomainen, tutkimuksessa tehdyt herkät diffuusiomagneettikuvaukset (DWI) paljastivat uusia, pieniä iskeemisiä eli hapenpuutteesta johtuvia muutoksia 63 prosentilla potilaista.
Valtaosa näistä oli oireettomia, mutta ne olivat yhteydessä kohonneeseen riskiin saada ohimeneviä neurologisia oireita.
Tulos osoittaa, että perinteiset toimintakyvyn mittarit eivät tavoita kaikkia hoidon vaikutuksia aivoihin.
– Aneurysmahoidossa on pyrittävä täydelliseen iskemian välttämiseen. Emme voi tyytyä mittareihin, jotka eivät tunnista hoidon aiheuttamia piileviä vaurioita, sanoo neurokirurgian dosentti Miikka Korja.
Tutkimuksen pääkirjoittaja, dosentti Rahul Raj esittääkin, että magneettikuvauslöydökset ja työhönpaluu tulisi ottaa osaksi rutiininomaista laadunseurantaa.
– Husissa 97 prosenttia potilaistamme palasi töihin kolmessa kuukaudessa, kun esimerkiksi norjalaistutkimuksessa vastaava luku oli vain 60 prosenttia. Pelkkä hyvä toimintakyky ei siis enää riitä hoidon laadun mittariksi.
