Tutkimuseettistä neuvottelukuntaa toivotaan tuomariksi THL-kohuun
Tenkin hyvän tieteellisen käytännön ohjeiden mukaan THL:n pitäisi ottaa asia ensin itse tutkittavakseen.
Ilta-Sanomien torstaina julkaisema juttu liittyen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kaksoisrooliin koronarokotuslinjausten tekijänä ja hybridi-immuniteetin tutkijana on synnyttänyt kohun, johon kaivattaisiin oikeamielistä tuomaria.
Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta Etene on jo ehtinyt kieltäytyä kunniasta, seuraavaksi erotuomarin rooliin toivotaan tutkimuseettistä neuvottelukuntaa (Tenk).
IS:n jutussa tuotiin esille epäilys, että THL:n rooli hybridi-immuniteetin tutkijana olisi vaikuttanut siihen, että Suomen koronarokotuslinjaukset poikkeavat muusta Euroopasta.
Jo pitempään pinnan alla kuohunut kritiikki THL:n toimintaan liittyen nousi valtakunnalliseen julkisuuteen IS:n jutun myötä ja sai myös perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun pyytämään THL:tä asiasta selvitystä. THL antoi selvityksen pikavauhtia perjantaina.
Onko kyseessä eturistiriita?
Suuri osa IS:n haastattelemista terveydenhuollon asiantuntijoista pysyttelee nimettöminä. Helsingin yliopiston ja Husin keuhkosairauksien ja allergologian professori Marjukka Myllärniemi sen sijaan kritisoi THL:a avoimesti.
Hän on laatinut laitoksen toiminnasta muistion, jonka osoitti sosiaali- ja terveysalan eettiselle neuvottelukunnalle Etenelle. IS:n jutun mukaan Etene kuitenkin kieltäytyi käsittelemästä muistiota vedoten siihen, ettei se käsittele yksittäistapauksia vaan yleisiä linjauksia. Lisäksi sen toimintakausi on päättynyt ja uusi vasta alkamassa.
Myllärniemi tuo muistiossaan esiin huolta THL:n toiminnasta ja kysyy, syntyykö tilanteesta viranomaiselle eturistiriita. Hän epäilee, että hybridi-immuniteetin tutkimukseen liittyvä tutkimusprotokolla tai hypoteesin todistaminen edellyttäisi poikkeamista kansainvälisestä rokottamistavasta ja Maailman terveysjärjestö WHO:n, Euroopan tartuntatautivirasto ECDC:n ja Euroopan lääkevirasto Eman suosituksista.
Kritiikin kohteena on erityisesti THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin rooli hybridi-immuniteettiin liittyvien tutkimusten päätutkijana, THL:n rokoteosaston ylilääkärinä ja KRAR:n sihteerinä.
Myllärniemi on jo pitkään perännyt neljänsiä koronarokotuksia sote-henkilökunnalle ja ihmetellyt, miksi Suomen linja poikkeaa kansainvälisistä suosituksista.
Tenk voi selvittää hyvää tieteellistä käytäntöä
Nyt muistion käsittelijäksi toivotaan tutkimuseettistä neuvottelukuntaa (Tenk).
Tenkin pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoof kertoo, että Myllärniemen laatima muistio on saapunut neuvottelukunnalle torstaina. Tästä syystä hän ei voi kommentoida tätä yksittäistapausta.
Spoofin mukaan Tenkin perustoimintapa liittyy hyvään tieteelliseen käytäntöön, HTK-prosessiin. Siinä arvioidaan, onko hyvää tieteellistä käytäntöä loukattu, eli onko esimerkiksi tapahtunut tiedevilppiä tai onko esimerkiksi sidonnaisuudet jätetty ilmoittamatta piittaamatta hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Prosessi voi olla varsin pitkäkestoinen, jopa vuoden mittainen. Käynnistämisestä päättää yliopiston tai laitoksen ylin johtaja. Hänelle voi tehdä kirjallisen ilmoituksen, jos epäilee, että hyvää tieteellistä käytäntöä on loukattu.
– Suurissa yliopistoissa on HTK-prosesseja vuosittain ja ellei ole, jossain on vikaa. Yliopistoissa on totuttu niihin ja ymmärretään, että kyse on yliopiston maineesta ja sen takia on hyvä, että epäilyt tutkitaan HTK-prosessissa ja kaikkia osapuolia kuullaan, Spoof kertoo.
Tenkin käsittelyyn asia tulee vasta sitten, jos osapuolet eivät tyydy prosessin johtopäätökseen, tai jos yliopiston tai laitoksen johtaja päättää olla käynnistämättä prosessia, ja joku pyytää päätöksestä Tenkin lausunnon.
Tenkillä on myös toinen mahdollinen toimintatapa: se voi ottaa nopeastikin kantaa, jos se katsoo, että HTK-loukkausepäily on niin vakava, että se vaatii puuttumista.
– Emme ota kantaa tieteellisenä kiistana, mutta voimme tutkimuseettisestä näkökulmasta arvioida asioita yleisellä tasolla. Voimme myös ehdottaa, että yksittäiset esimerkiksi tutkijoiden sidonnaisuuksia, jääviyksiä tai eturistiriitoja käsittelevät vakavat epäilyt tutkittaisiin asianomaisessa tutkimusorganisaatiossa HTK-prosessissa.
Tenkin seuraava kokous on joulukuussa, mutta Spoofin mukaan myös etäkokous vaikkapa sähköpostin välityksellä on tarvittaessa mahdollinen jo ennen sitä.
THL ei toistaiseksi käynnistä prosessia
Lääkärilehti tavoitti THL:n pääjohtaja Markku Tervahaudan sähköpostitse. Hän kertoo, että THL on organisaationa sitoutunut HTK-ohjeeseen. THL:ssä toimii myös eettinen toimikunta.
– Tähän Ilta-Sanomien juttuun liittyen emme ole toistaiseksi nähneet aihetta käynnistää mitään tutkimuseettistä prosessia, Tervahauta kertoi perjantaina illansuussa.
Juttua täydennetty Markku Tervahaudan kommenteilla 7.11.2022 kello 9.18.
