Terveydenhuolto

Utsjoella terveyskeskuslääkärit puhuvat saamea

Vastaava terveyskeskuslääkäri Heidi Eriksen toivoo, että saamenkieliset terveyspalvelut paranevat Lapin hyvinvointialueella.

Ulla Toikkanen
Heidi Eriksen
– Koltansaamenkielisiä tai inarinsaamenkielisiä palveluja on erittäin vähän tarjolla, kertoo Heidi Eriksen.

Saamenkieliset saavat nyt kohtalaisen hyvin terveyspalveluja omalla äidinkielellään Utsjoen terveyskeskuksessa.

Vastaavan terveyskeskuslääkärin Heidi Eriksenin lisäksi Utsjoen terveyskeskuksessa on tällä hetkellä toinen äidinkielenään saamea puhuva lääkäri. Utsjoelta kotoisin oleva Eriksen tuli terveyskeskuksen virkaan vuonna 2005. Toinen saamenkielinen lääkäri aloitti työnsä helmikuun alussa.

Suurin osa Utsjoen asukkaista on saamenkielisiä. Enemmistö puhuu pohjoissaamea kuten Eriksenkin, mutta jonkin verran on myös inarinsaamea puhuvia. 

Eriksen arvioi, että vähän yli puolet terveyskeskuksen potilaista on saamenkielisiä. 

Tulkkeja Saamelaiskäräjiltä

Utsjoen terveyskeskuksessa käytetään harvoin tulkkausta, koska potilaat eivät välttämättä halua lääkärin ja hoitajan lisäksi ylimääräisiä ihmisiä vastaanotolle. Toisinaan puhutaan sekaisin monta kieltä.

– Meillä on myös Norjasta muuttaneita potilaita, jotka eivät osaa suomea kovin hyvin. Käytössä ovat joskus ruotsi, norja, suomi ja englanti samaan aikaan. 

Potilaina on myös useita alle kouluikäisiä lapsia, joiden kotikieli on saame. He eivät välttämättä osaa suomea. 

Kulttuurierot voivat myös vaikuttaa tulkkien käyttöön. Saamelaiset ovat Eriksenin mukaan oppineet pärjääjiksi. Omia asioita ei haluta jakaa ulkopuolisille, minkä vuoksi tulkin käyttäminen voi tuntua kiusalliselta. 

Tarvittaessa Utsjoen terveyskeskus on tilannut tulkkeja Saamelaiskäräjiltä. Tulkkeja on Eriksenin mukaan tarvittu kymmenen vuoden aikana varmaan kerran tai pari.

Toiveikkaana Lapin hyvinvointialueeseen

Terveydenhuollon ammattilaiset eivät Eriksenin mielestä välttämättä osaa tarjota potilaille mahdollisuutta tulkkipalveluihin. Hän muistuttaakin, että potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen pitää ymmärtää täysin toisinaan.

Kieli on joskus aiheuttanut ongelmia. Saamenkielinen vanhus sai suomenkielisessä muistitestistä huonon tuloksen, vaikka hänen kognitionsa ja toimintakykynsä olivat käytännössä tulosta paremmat. Muistitestejä ei silloin voinut tehdä saameksi. Nykyisin Utsjoen terveyskeskuksessa on saamenkielinen muistihoitaja ja hyvin toimiva muistipolku. 

Kielestä on syntynyt toisinaan pulmia myös kouluikäisten ja alle kouluikäisten potilaiden kanssa sekä neuvolatyössä. 

Eriksen odottaa, että saamenkieliset terveydenhoitopalvelut paranevat uudessa Lapin hyvinvointialueessa. 

– Suomessa on hyvin erityinen alkuperäiskansa. Pohjoissaameksi saa eniten palveluja, mutta ei kuitenkaan riittävästi. Koltansaamenkielisiä tai inarinsaamenkielisiä palveluja puolestaan on erittäin vähän tarjolla.

Inarissa ei ole saamenkielisiä lääkäreitä

Inarissa palvelut pitää tuottaa suomen lisäksi pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansameksi. Muissa saamelaisalueen kunnissa palvelut on tuotettava vain pohjoissaameksi. 

Lue myös

Inarin avohoidon johtaja Mirja Laiti kertoo, ettei kunnassa ole yhtään saamenkielistä lääkäriä. Saamenkieliset potilaat kysyvät harvoin saamenkielisiä lääkäripalveluita tai tulkkausta.

Inarin Ja Utsjoen yhteistyösopimuksen mukaan Utsjoen lääkärit päivystävät ajoittain Ivalossa. Tällöin Inarin saamenkieliset potilaat voivat päästä pohjoisaamenkielisen lääkärin vastaanotolle. Potilaat ovat olleet Laitin mukaan kovin iloisia mahdollisuudesta. Tämä kertoo hänen mielestään siitä, että potilaat eivät ehkä uskalla pyytää saamenkielisiä palveluita, vaikka haluaisivatkin. 

– En tiedä, onko koltansaamea ja inarinsaamea puhuvia lääkäreitä. Jos potilas haluaa palveluja näillä kielillä, silloin käytetään tulkkeja.

Myös terveydenhoitaja Utsjoelta

Utsjoen saamenkielinen terveydenhoitaja käy Inarissa kerran kuukaudessa yhteistyösopimuksen mukaan. Terveydenhoitaja tuottaa pohjoissaamenkielisiä palveluita lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa.

Laitista ihannetilanne olisi, että saamenkielinen potilas ohjautuisi suoraan saamenkielisen työntekijän palveluihin. Tämä edellyttäisi huomattavasti lisää saamenkielisiä työntekijöitä. Toistaiseksi joudutaan käyttämään tulkkauspalveluita. Saamenkielisistä tulkeista on lista. Heille soitetaan, jos tulkkauksen tarve tiedetään etukäteen.

Kirjoittaja

Ulla Toikkanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030