Uudelleensynnyttäjien synnytyspelon hoito on Suomessa sattumanvaraista
Väitöskirjatutkija: "Jakautuneen neuvola- ja synnytyssairaalamallin sijaan Suomessa tulisi harkita kätilöhoidon jatkuvuuden mallia."
Synnytyspelon hoito on Suomessa vaihtelevaa, eikä se vastaa uudelleensynnyttäjien tarpeisiin.
Vaikka synnytyspelko on yleistynyt huolestuttavasti, erityisesti uudelleensynnyttäjien pelko jää usein vaille asianmukaista hoitoa.
Asia käy ilmi kätilö ja TtM Laura Sandströmin väitöstutkimuksesta . Sandström kehitti Tampereen yliopiston tutkimuksessaan uudelleensynnyttäjien ryhmämuotoisen synnytyspelkointervention, jossa synnytysvalmennus sekä vertaistuki olivat keskeisiä menetelmiä.
– Synnytyspelko on ilmiö, jolla voi olla vakavia ja jopa peruuttamattomia seurauksia niin synnyttäjälle, vauvalle, perheelle kuin yhteiskunnallekin. Hoitamattomana synnytyspelko voi lisätä riskiä muun muassa synnytyksen jälkeiseen masennukseen, varhaisen vuorovaikutuksen haasteisiin sekä lapsen kognitiivisen ja motorisen kehityksen poikkeamiin. Se voi myös johtaa traumaattiseen synnytyskokemukseen ja vaikuttaa osaltaan syntyvyyden laskuun. Siksi synnytyspelon asianmukainen hoito on tärkeää, Sandström toteaa tiedotteessa.
Uusi psykiatrisen sairaanhoitajan ja kätilön interventio
Sandström kehittämä uudelleensynnyttäjille räätälöity synnytyspelkointerventio koostui neljästä tapaamiskerrasta, joista kolme oli raskausaikana ja yksi synnytyksen jälkeen. Intervention pitivät psykiatrinen sairaanhoitaja ja kätilö synnytyssairaalan tiloissa.
– Osallistujia ilmoittautui enemmän kuin osasin odottaa. Vaikuttaa siltä, että tällaiselle tuelle on selkeä tarve, Sandström sanoo.
Yksi keinoista hoitaa synnnytyspelkoa on kätilöhoidon jatkuvuuden malli, jossa sama kätilö tai kätilöryhmä hoitaa perhettä alkuraskaudesta synnytykseen ja muutamaan viikkoon synnytyksen jälkeen. Se on Maailman Terveysjärjestön (WHO) suosittelema äitiyshuollon malli sekä näyttöön perustuva hoitomalli kaikkien raskaana olevien, mutta etenkin synnytyspelkoisten hoidossa.
– Jakautuneen neuvola- ja synnytyssairaalamallin sijaan Suomessa tulisi harkita kätilöhoidon jatkuvuuden mallia. Myös uudelleensynnyttäjät toivoivat tätä. Kätilöiden osaamista kannattaisi hyödyntää nykyistä enemmän perusterveydenhuollossa – se voisi jo itsessään riittää monelle synnytyspelkoiselle, Sandström toteaa.
