– Trendi oli jo oikeaan suuntaan aiemmin, mutta lainsäädäntöön tehdyt kiristykset ovat entisestään parantaneet tilannetta, sanoo Husin osastonylilääkäri Johanna Snäll.

Lainsäädäntöön kesäkuun puolessa välissä tehdyt toimet näkyvät jo nyt päivystyksissä positiivisesti, toteaa Helsingin yliopistosairaalan suu- ja leukakirurgian osastonylilääkäri Johanna Snäll.

– Uusi laki osui täsmälleen oikeaan kohtaan.

Snällin päivystysalueen kyselykierroksen perusteella kesä on ollut lain voimaantulon jälkeen sähköpotkulautaonnettomuuksien suhteen Helsingin ja Uudenmaan alueella melko rauhallinen.

Vakavimmat onnettomuudet sähköskuuteilla tapahtuvat yhä silti päihtyneenä ja ilman kypärää – ne ovat myös vakavampia kuin polkupyörällä tapahtuneet onnettomuudet.

– Vammaprofiilissa ei näy muutosta, mutta määrät ovat laskeneet. Pahin huippu on taittunut, joten jotain on tehty oikein.

Hus Akuutin tutkija ja Jyväskylän keskussairaala Novan erikoistuva lääkäri Henri Vasara kertoo, että vuosina 2020–2021 Helsingissä korostuivat erityisesti ilta- ja yöaikaan, päihtyneenä tapahtuneet vammat. Kun pääkaupungissa asetettiin yhteistyössä vuokrausyritysten kanssa syyskuussa 2021 viikonloppuöihin käyttökielto, niin yläraajavammojen ja päävammojen lukumäärä lähes puolittui seuraavana kesäkautena.

– Yöllisiä käyttökieltoja ei ole missään muualla kuin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Vasaran mukaan koko Suomen tasolla onkin edelleen paljon parannettavaa, vaikka hän onkin lakiuudistukseen erittäin tyytyväinen. Myös elokuun alusta voimaan tullut mikroliikennelupa saa Vasaralta kiitosta.

Ovatko toimet nyt riittäviä, jotta vaikutus näkyy terveydenhuollossa?

– Nostan esille erityisesti sen, että nyt kunnat ja kaupungit voivat määrittää rajoituksia alueellaan toimiville sähköpotkuvuokraustoiminnalle. Ennen niistä on sovittu yhteistyössä.

Jatkossa mikroliikelupaa myöntäessään kunnat ja kaupungit pystyvät velvoittamaan yritykset lupia myöntäessään esimerkiksi, ettei sähköpotkulaudalla saa ajaa viikonloppuöinä tiettyinä aikoina tai maksiminopeus vuokralaudoissa on enimmillään 20 km/h.

Promillerajasta apua

Tukholmassa viimeisen vuoden työskennelleelle ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Aleksi Reitolle ovat tulleet skuuttivammat myös tutuksi Ruotsissa. Viimeksi haastattelupäivän aamulla hän operoi potilaan murtunutta kyynärpäätä. Siksi hän on erityisen iloinen, että lakia tiukennettiin Suomessa tutkitun tiedon pohjalta ja se nojaa aikaisempaan tutkimukseen, kuten esimerkiksi Husin tutkimuksen havaintoihin.

Sähköskuuttien nopeus ei ole ainakaan tutkimusten pohjasta merkittävin onnettomuuksia lisäävä syy. Juopumus on.

Siksi Reito pitää erinomaisena uuden lain promillerajaa. Jos ajat kännissä sähköskuutilla, niin se vertautuu rattijuopumukseen.

– Olen toiveikas, että varmasti vaikuttaa, hän summaa.

Liikennekäyttäytyminen kuntoon

Snällin mukaan yhteen asiaan lainsäädäntökään ei pysty – nuorten holtittomaan liikennekäyttäytymiseen, joka korostuu erityisesti sähköskuuteilla liikkuessa. Tänä kesänä Snäll on todistanut henkilökohtaisesti useasti potentiaalisia vaaratilanteita lähes käsivarren etäisyydeltä.

– Valitettavasti lähes päivittäin näkee, että autoilijoiden eteen ajetaan liikennesääntöjen vastaisesti ja kuolleesta kulmasta. Viimeksi todistin tapahtumaa aitiopaikalta Munkkivuoressa, kun punaisia päin ajanut nuori meinasi ajaa autoni eteen.

Valitettavan usein sähköskuuttia kuljettaa edellä mainituissa tilanteissa nuori, jolla ei ole ajokorttia ja syvempää ymmärrystä liikennesäännöistä.

– Ei osata liikennesääntöjä. Ei uskota, että voi käydä huonosti.

Snällin mukaan vastaavaa käytöstä ei näe muilla liikkumisvälineillä samassa mittakaavassa. Hänen mukaansa valistusta tarvittaisiin lisää. Esimerkiksi vaikka kouluissa tai somevideoiden muodossa.

Ilahduttavia poikkeuksiakin onneksi on.

– Muutama viikko sitten näin yhdellä omalla sähköskuutilla liikkuneella nuorella koko pään peittävän täyskasvokypärän. Tuollaista asennetta kaivattaisiin juuri nyt lisää.

Myös Tukholman kaduilla sattuu ja tapahtuu Suomen tapaan sähköskuuteilla liikkuville, mutta Reiton mukaan polkupyöräilijät aiheuttavat siellä enemmän vaaratilanteita.

– Kaikesta huolimatta en usko täyskieltoihin. Maailma muuttuu, ja tavat liikkua siinä mukana. Aina sattuu ja tapahtuu, kun tulee uutta, hän jatkaa.

Snällin mukaan on hyvä, että kaikki uudet liikkumisen muodot on, ainakin teoriassa, saatu lainsäädännön piiriin.

– Erilaisia menopelejä on varmasti tulossa, joten ennaltaehkäisevästi kannattaa tarttua toimeen.