Väliaikainen tutkintotodistus ei kelpaa enää Valviralle
EU-maissa lääketiedettä tai hammaslääketiedettä opiskelleiden laillistamisen käytännöt muuttuvat.
Valvira muuttaa vuodenvaihteessa ratkaisukäytäntöään tilanteissa, joissa lääkärin tai hammaslääkärin laillistusta haetaan väliaikaisella tutkintotodistuksella.
Tällaisia tilanteita voi tulla esimerkiksi Romaniasta, Espanjasta tai Italiasta valmistuneilla.
– Valvirassa on aiemmin ollut sellainen ratkaisukäytäntö, että laillistusta haettaessa on hyväksytty väliaikaiset tutkintotodistukset, joita monissa EU-maissa myönnetään. Nyt meillä on tarkasteltu käytäntöjä ja päädytty siihen, että väliaikainen tutkintotodistus ei ole riittävä asiakirja, jotta laillistus voitaisiin hyväksyä suoraan automaattisessa tunnustamisjärjestelmässä, kertoo erityisasiantuntija Joonas Raitis Valvirasta.
Tämä voi vaikuttaa siihen, miten muista EU-maista valmistuvat voivat ensi kesänä tehdä töitä lääkärinä. Opiskelijastatuksella voi valmistumisen jälkeen työskennellä 30 päivää. Jos sen jälkeen asiakirjoissa on vielä puutteita, työskentelyyn tulee tauko.
Useita vaihtoehtoja
Väliaikaisella tutkintotodistuksella voi saada lääkärin tai hammaslääkärin ammatinharjoittamisoikeuden automaattisen tunnustamisjärjestelmän nojalla vain, jos jompikumpi seuraavista vaihtoehdoista toteutuu: 1) Koulutuksesta annettu asiakirja ja siihen mahdollisesti liitetty liiteasiakirja on mainittu ammattipätevyysdirektiivin liitteessä, tai 2) hakemuksen liitteenä toimitetaan toimivaltaisen viranomaisen todistus siitä, että pätevyys täyttää EU:n yhdenmukaistetut koulutuksen vähimmäisvaatimukset ja koulutus antaa samat oikeudet, kuin direktiivin liitteessä mainittu asiakirja (direktiivitodistus).
Hakijan on hakemuksessaan selvitettävä, että väliaikainen tutkintotodistus on sellainen asiakirja, joka täyttää koulutuksen vähimmäisvaatimukset ja antaa oikeudet harjoittaa ammattia kyseisessä maassa.
– Pyydämme hakijaa toimittamaan todistuksen, jossa viranomainen kertoo, että hakijan suorittama koulutus täyttää vähimmäisvaatimukset. Jos sellaisen toimittaminen ei ole mahdollista, toinen vaihtoehto on EU:n sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä (IMI), Raitis kertoo.
Sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä (IMI) on verkkosovellus, jolla eri maiden viranomaiset voivat vaihtaa tietoja.
– Kaikista maista ei vastata kovin nopeasti, joten tämä voi kestää pitempään. Siksi olisi hyvä, että hakija toimittaisi itse todistukset, Raitis kertoo.
Kolmaskin keino
Jos laillistamista haetaan väliaikaisella tutkintotodistuksella eikä Valvira saa toimivaltaisen viranomaisen vahvistusta siihen, että tutkinto vastaa ammattipätevyysdirektiivin vähimmäisvaatimuksia, voidaan hakemus käsitellä hakijan luvalla yleisessä tunnustamisjärjestelmässä.
Tällöin koulutusta verrataan suomalaiseen koulutukseen ja jos koulutuksessa on olennaisia eroja, tulee ne kompensoida suorittamalla kelpoisuuskoe tai sopeutumisaika. Valvira voi tarvittaessa pyytää päätöksenteon tueksi suomalaiselta yliopistolta lausuntoa, joka on maksullinen. Valvira tarvitsee tähän hakijan erillisen suostumuksen. Käsittelyaika on pidempi kuin mitä se olisi, jos hakemus käsiteltäisiin automaattisessa tunnustamisjärjestelmässä.
Ammatinharjoittamisoikeutta voi hakea myös vasta sen jälkeen, kun lopullinen tutkintotodistus on saatu.




