Valinnanvapauskokeilun osuus lääkärikäynneistä kahdeksan prosenttia
Jatkoselvittely ohjautui usein julkiseen perusterveydenhuoltoon.
Valinnanvapauskokeilun osuus kaikista 65 vuotta täyttäneiden avosairaanhoidon lääkärikäynneistä oli kahdeksan prosenttia syys-joulukuussa, selviää Kelan tiedotteesta.
Eläkeikäiset kävivät osana valinnanvapauskokeilua yksityisellä yleislääkärillä noin 67 000 kertaa syys-joulukuussa 2025. Lähes kaikki oli läsnävastaanottoja. Samalla ajanjaksolla julkisessa avoterveydenhuollossa käytiin lääkärillä 677 000 kertaa.
– Valinnanvapauskokeilun osuus 65 vuotta täyttäneiden perustason lääkäripalveluissa on mainittava. Alustavien havaintojen mukaan potilaat ovat päässeet valinnanvapauskokeilun lääkärille myös nopeasti, mikä on ollut yksi kokeilun tavoitteista, sanoo Kelan erikoistutkija Riina Hiltunen tiedotteessa.
Hänen mukaansa näyttää siltä, että monet hakeutuvat kokeilun lääkärille tilanteissa, joissa aiempi kontakti julkiseen terveydenhuoltoon ei ole vastannut asiakkaan tarpeeseen tai hoidontarpeen arvio ei ole johtanut lääkärikäyntiin julkisessa terveydenhuollossa.
Jatkoselvitys jukiselle
Kokeilun käynnin jälkeen julkisen perusterveydenhuollon käyttö on edelleen ollut koholla kokeilua edeltäneeseen tasoon verrattuna.
– Alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että valinnanvapauskokeilussa on tarve ohjata asiakkaita jatkoselvittelyyn perusterveydenhuoltoon. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että kokeilun suppea valikoima ei aina ole mahdollistanut lääkärin tarpeelliseksi katsomia tutkimuksia, sanoo Hiltunen.
Eläkeikäisten saamat diagnoosit vaihtelevat julkisen perusterveydenhuollon ja valinnanvapauskokeilun välillä. Kokeilussa korostuvat käynnit tuki- ja liikuntaelinsairauksien, hengityselintensairauksien ja ihotautien vuoksi.
Eniten käyntejä eläkeikäisillä on sekä valinnanvapauskokeilussa että julkisessa perusterveydenhuollossa verenpainetaudin vuoksi. Annetut diagnoosit viittaavat siihen, että valinnanvapauskokeilun verenpainepotilaat ovat terveempiä. Kokeilussa käydään enemmän hyperlipidemian eli kohonneiden rasva-arvojen vuoksi, kun julkisessa perusterveydenhuollossa korostuvat sepelvaltimotauti ja eteisvärinä.
Hengityselinsairauksissa näkyy vastaava ilmiö. Kokeilussa on enemmän käyntejä akuuttien infektioiden vuoksi, kun julkisessa perusterveydenhuollossa taas on enemmän käyntejä kroonisten keuhkosairauksien kuten astman tai keuhkoahtauman vuoksi.
Lääkkeissä eroa
Valinnanvapauskokeilussa lääkemääräyksissä korostuvat hengityselinten lääkkeet, tuki- ja liikuntaelinten lääkkeet, antibiootit, sekä ihotautilääkkeet, joita määrätään enemmän kuin julkisella.
Julkisessa terveydenhuollossa valinnanvapauskokeilun asiakkaat saavat puolestaan erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeitä sekä ruuansulatuselinten ja aineenvaihdunnan lääkkeitä, joita määrätään selvästi useammin kuin yksityisellä. Myös syöpälääkkeet ja immuunivasteen muuntajat sekä veritautien lääkkeet painottuvat vahvasti julkiselle.
Kokeilun asiakkaat erosivat selvästi myös julkisessa avosairaanhoidossa asioineista. Kokeilussa asioimisen todennäköisyyttä lisäsivät erityisesti matalampi ikä, korkeammat tulot, kaupunkialueella asuminen, lyhyempi matka-aika lähimmälle kokeilun palveluntuottajalle ja aiempi Kela-korvattu palvelukäyttö.
Kokeilussa asioimisen todennäköisyyttä taas vähensivät aiempi julkisten palvelujen käyttö ja kansansairaudet.
Hoitoon pääsyä ja palvelujen saatavuutta tutkitaan tarkemmin toukokuussa kansalaisille lähetettävällä kyselyllä.
