Valinnanvapauskokeilun yhdenvertaisuustavoite ei näytä toteutuneen
Eniten yksityislääkäripalveluita käyttivät hyvätuloiset ja kaupunkilaiset.
65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun tavoitteena on ollut muun muassa parantaa hoitoon pääsyä ja edistää yhdenvertaisuutta yksityislääkäripalveluiden käytössä.
Kokeilun alkuvaiheessa erot tuloryhmien välillä eivät näytä kaventuneen.
– Ainakaan ensimmäisinä kuukausinaan kokeilu ei näytä saavuttaneen yhdenvertaisuustavoitettaan. Voi olla, että kokeilun alkuvaiheessa palveluihin hakeutuvat aktiivisimmin ne henkilöt, jotka ovat aiemminkin käyttäneet yksityisiä palveluja ja erot tasautuvat vähitellen, sanoo tiedotteessa Kelan tutkimusprofessori Jenni Blomgren.
Valinnanvapauskokeilu lisäsi yksityisen yleislääkärin käyttöä kaikissa tuloryhmissä loppuvuodesta 2025.
Kokeilun käyttö on kuitenkin painottunut suurempituloisiin. Ylimpään tuloviidennekseen kuuluvista 6,5 prosenttia kävi kokeiluun kuuluvalla vastaanotolla, alimpaan viidennekseen kuuluvista vain 2,4 prosenttia.
Eläkeikäisisten ylimpään tuloviidennekseen kuuluvilla oli vuonna 2025 tuloja ennen veroja vähintään vajaat 41 000 euroa vuodessa, ja alimpaan tuloviidennekseen kuuluvilla tulot olivat enintään reilut 17 000 euroa vuodessa.
– Toistaiseksi valinnanvapauskokeilu ei näytä kaventaneen tuloryhmien eroja eläkeikäisten yksityislääkäripalveluissa juuri lainkaan. Mitä suurempituloisesta ryhmästä on kyse, sitä enemmän he käyttävät yksityisiä yleislääkäripalveluita, sanoo Kelan erikoistutkija Heta Moustgaard.
Osallistuminen yleisintä kaupungeissa
Kokeilun palveluita käytettiin eniten Helsingissä ja muissa kaupungeissa, selvästi vähemmän haja-asutusalueilla.
Kokeiluun kuuluvan yleislääkärin vastaanotolla kävi syys-joulukuussa 2025 noin 4,1 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä.
Eläkeikäisten käynnit yksityisen sektorin yleislääkäripalveluissa lähes kaksinkertaistuivat kokeilun käynnistyttyä, kun lasketaan myös muut kuin kokeiluun kuuluvat yksityiskäynnit.
