Vanhuspalveluissa ei ennakoida elämän loppuvaihetta
Ennakoivat hoitosuunnitelmat ovat harvinaisia etenkin kotihoidossa.
Hyvä elämän loppuvaiheen hoito perustuu ennakointiin ja varautumiseen. Vanhuspalveluyksiköissä tätä tehdään vähän. Tämä ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Vanhuspalvelujen tila -seurannasta, jossa iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon yksiköiden esihenkilöiltä kysyttiin elämän loppuvaiheen ennakoivista hoitosuunnitelmista ja hoitotahdoista.
Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan kaikille tehostetun palveluasumisen ja säännöllisen kotihoidon asiakkaalle on tehtävä elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma, johon kirjataan hoidon tavoitteet, rajaukset ja potilaan toiveet.
Kyselyssä yli puolet kotihoidon yksiköistä vastasi, että korkeintaan kolmasosalla asiakkaista oli elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma.
Lähes kolmasosassa yksityisen kotihoidon yksiköistä suunnitelmia ei ollut lainkaan. Ympärivuorokautisessa hoidossa tilanne on parempi, sillä yli puolet yksiköistä vastasi, että kaikilla tai lähes kaikilla asiakkailla oli ennakoiva hoitosuunnitelma.
– Kotihoidossa elämän loppuvaiheen hoidon tarvetta voi olla vaikea tunnistaa, sillä asiakkaat ovat usein toimintakykyisiä. Ennakointi olisi kuitenkin erityisen tärkeää, koska kotihoidossa asiakkaat pystyvät useimmiten itse ilmaisemaan tahtonsa ja asioista pystytään keskustelemaan. Hoitajille palliatiivisen hoidon osaaminen on olennaista myös, koska kotihoidossa ammattilaiset toimivat yksin ilman kollegan välitöntä tukea, sanoo THL:n johtava asiantuntija Teija Hammar tiedotteessa.
Yksiköissä ei tunneta asiakkaiden hoitotahtoja
Ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon esihenkilöt arvioivat, että alle kolmanneksella asiakkaista oli asiakas- tai potilastietoihin kirjattu hoitotahto. Vain alle 10 prosenttia kertoi, että kaikilla asiakkailla on kirjattu hoitotahto.
STM:n suosituksen mukaan asiakkaan hoitotahdon pitää olla hoitohenkilöstön tiedossa ja hoitokertomukseen pitää kirjata, millaisia hoidon rajauksia asiakas toivoo.
Lähes kaikilla ympärivuorokautisessa hoidossa ja säännöllisessä kotihoidossa olevilla iäkkäillä on ainakin yksi kuolemaan johtava sairaus, yleisimmin jokin muistisairaus.
– Kaikkien vanhuspalveluissa työskentelevien sote-ammattilaisten pitäisi osata palliatiivisen hoidon ja saattohoidon perusasiat, sanoo THL:n tutkija Pirita Forsius.
