Terveydenhuolto Suom Lääkäril 2026;81:e46816, www.laakarilehti.fi/e46816

Varsinais-Suomessa eniten YT-neuvotteluja ­– toisena Pohjois-Pohjanmaa

Kuusi aluetta välttyi henkilökunnan irtisanomisilta viime vuonna.

Ulla Ora

Vuoden 2025 aikana YT-neuvotteluja on käyty 20 hyvinvointialueella. Tiedot perustuvat Lääkärilehden hyvinvointialueille joulukuussa tekemään kyselyyn, johon vastasivat kaikkien alueiden johdon edustajat.

Helsingin kaupunki ei käynyt vuoden 2025 aikana YT-neuvotteluja, joiden tavoitteena on irtisanoa tai lomauttaa henkilökuntaa.

– Työtehtävien muutoksiin liittyviä neuvotteluja sen sijaan on ollut, kuten aina, kertoo Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja Juha Jolkkonen.

Kaupungissa on hillitty sote-menojen kasvua jo ennen sote-uudistusta. Helsingillä on muihin alueisiin verrattuna viidenneksi alhaisin asukaskohtainen rahoitus.

– Siitä huolimatta emme ole tehneet alijäämää. Meillä alkoi vuonna 2023 muutosohjelma, jolla tavoiteltiin sadan miljoonan euron kustannusvaikutuksia, mitkä on jo saavutettu.

Helsingin tämän vuoden arvioidut sote-kustannukset ovat 4500 euroa asukasta kohti, kun vastaava luku on osalla hyvinvointialueista Jolkkosen mukaan jopa 6000 euron luokkaa per asukas.

Helsingissä on tehty säästöjä muun muassa karsimalla tilakustannuksia ja tuottamalla palveluja järkevämmin. Taloutta on tasapainotettu myös korottamalla asiakasmaksuja.

Tavoitteena on edelleen kehittää sähköisiä terveyspalveluita. Helsinki aikoo palkata terveysasemille myös noin 50 lääkäriä lisää hoitoon pääsyn parantamiseksi.

Vantaa ja Kerava palkkasi lisää työntekijöitä

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella käytiin vuonna 2025 yhdet koko hyvinvointialuetasoiset YT-neuvottelut, joiden tavoitteena oli johtamisrakenteen selkiyttäminen. Kaikille, joilta johtamistehtävä päättyi, tarjottiin muuta työtä.

– Pienempiä, joitain palveluja tai toimintoja koskevia neuvotteluja on myös käyty, mutta näissäkin kaikille on tarjottu muuta työtä hyvinvointialueen sisältä. Alueen henkilöstömäärä on kuluvan vuoden aikana kasvanut, koska olemme palkanneet uusia työntekijöitä, kertoo henkilöstöjohtaja Anne Sivula.

Vuonna 2025 irtisanomisilta vältyttiin myös Kanta-Hämeen, Kainuun, Pohjois-Savon ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla.

Paljon neuvotteluja, vähän irtisanomisia

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (Varha) käytiin viime vuonna yhteensä 19 YT-neuvottelut, joista suurin osa kohdistui palvelusuhteiden ehtoihin. Koko hyvinvointialuetta kattavia neuvotteluja ei käyty.

– YT-neuvottelujen avulla on tehty muutoksia palveluverkkoon esimerkiksi niin, että palvelupisteiden sijainnit ovat muuttuneet. Myös työtehtävien sisältöihin ja työaikoihin on tullut muutoksia, kertoo Varhan henkilöstöjohtaja Noora Nordberg.

Hänen mukaansa neuvotteluissa on ollut mukana iso määrä pieniä kokonaisuuksia, joihin palveluverkkomuutokset vaikuttavat.

Viime vuonna Varhan yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena on jouduttu päättämään noin 15 työsuhdetta, joista suurimpaan osaan on tarjottu uutta tehtävää hyvinvointialueen sisältä.

Säästöjä on syntynyt Varhassa muun muassa siitä, että hyvinvointialueella eläköityy vuosittain noin tuhat ihmistä, joiden tilalle ei välttämättä ole palkattu uusia työntekijöitä.

Kolmella alueella yli kymmenet neuvottelut

Toiseksi eniten YT-neuvotteluja viime vuonna käytiin Pohjois-Pohjanmaa hyvinvointialueella, jossa niitä oli 18.

Irtisanomisperusteisia muutoksia niissä on tehty 275 henkilötyövuotta, mutta irtisanottuja, jotka eivät ole ottaneet vastaan tarjottua tehtävää, on alle 5.

Kolmanneksi eniten neuvotteluja käytiin viime vuonna Etelä-Karjalan hyvinvointialueella, jossa niitä oli yhteensä 12. Näistä suurin osa on ollut sellaisia, joissa ei ole tehty henkilöstövähennyksiä. Neuvottelut ovat koskeneet esimerkiksi merkittäviä muutoksia työn organisoinnissa ja palvelussuhteen ehdoissa.

Vastausten perusteella vuonna 2025 aikana irtisanottuja oli eniten Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella, yhtensä 129 henkilötyövuotta.

Useilla hyvinvointialueilla YT-neuvottelut jatkuvat vuonna 2026, ja esimerkiksi Etelä-Karjalassa irtisanottavien arvioitu määrä on 317 henkilötyövuotta. Vastaava arvioitu luku Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on 162.

Noin puolella alueista irtisanottujen määrä oli vuonna 2025 kymmenen tai vähemmän. Suurimmalle osalle irtisanomisuhan alla olevista on löytynyt uusi työtehtävä hyvinvointialueen sisältä.

Lue lisää: Etelä-Savossa irtisanomisuhka 158 tehtävään – kohdistuu hoiva- ja hoitohenkilöstöön

Lue lisää: Varha aloittaa yt-neuvottelut sote-palveluissa

Kirjoittaja

Ulla Ora

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030