Vauhdikasta kyytiä Suomeen asti
Lääketieteen opiskelija Juhani Jutila pyöräili onnistuneesti Romaniasta kotimaahan.
Oradean yliopiston lääketieteen opiskelija Juhani Jutila aloitti noin 3 000 kilometrin hyväntekeväisyyspyöräilyn Romaniasta Suomeen kesäkuun lopussa.
Nyt hän on tyytyväinen, että matka meni hyvin ja määränpäähän pääsi päivää suunniteltua aikaisemmin.
Rahaa kertyi 480 euroa Mannerheimin Lastensuojeluliitolle lasten mielenterveyden ja urheilun tukemiseksi.
Ennen lähtöä häntä jännitti urakan sujuminen, koska niin pitkästä pyöräilyreissusta ei ollut aikaisempaa kokemusta.
Villisikoja ja puhjenneita pyörän kumeja
Pieniä yllätyksiä sattui matkan varrella. Prešovin metsässä Slovakiassa Jutila heräsi kello kolme yöllä, kun villisiat ilmestyivät noin 50 metrin päähän hänestä.
– Tilanne oli oikeasti jännittävä. Kaivoin äkkiä netin esiin ja tutkin, ovatko ne vaarallisia.
Muutamia kertoja hän pohti, miten käy, kun rekka lähti ohittamaan vastaantulevalla kaistalla ja tiellä piti yrittää taistella tilasta.
Lisäksi pieniä hankaluuksia syntyi, kun polkupyörän kumit menivät muutaman kerran rikki. Onneksi oli varakumeja mukana.
Säät vaihtelivat
Helle oli erityisesti Romaniassa koko ajan yli +30 astetta. Puolassa oli puolestaan viileää, joskus vain +15.
Kuumina päivinä kului 6–7 litraa vettä. Myös elektrolyyttien ja suolan saannista oli tärkeää huolehtia.
Luonnossa oli hyvä nukkua. Sadekaan ei haitannut, jos laavuun tai katokseen sai ripustettua riippumaton. Suurissa kaupungeissa, kuten Varsovassa ja Bukarestissa, majapaikkoina olivat hostellit.
Jutila lähti liikkeelle aikaisin aamulla, mutta piti taukoa pahimman kuumuuden aikaan päivällä.
Jos matkan varrella tuli eteen mielenkiintoisia paikkoja, hän pysähtyi ja otti valokuvia someen. Kannustavia viestejä kertyi runsaasti Instagramiin.
Akillesjänne ärtyi
Pyrkimyksenä oli pitää yksi vapaapäivä viikossa, että keho palautuisi. Kunto kesti muuten hyvin, mutta vasen akillesjänne alkoi vaivata Puolassa.
Pahimmilleen se ärtyi kuoppaisella hiekkatiellä Viron eteläosassa. Jutila ei halunnut enää siinä vaiheessa luovuttaa, koska oli kovat paineet päästä maaliin.
– Laitoin jalkaan ensin jääpalapussin, illalla painesiteen ja seuravana päivänä kinesioteippiä. Onneksi ei tullut mitään vakavampaa, esimerkiksi akillesjänteen repeämää.
Henkiset taistelut menivät ohi
Matka opetti Jutilalle, miten vähällä tavaramäärällä voi tulla toimeen kuukauden ajan. Repun lisäksi mukana oli vain pari pientä laukkua.
Reissussa kävi myös ilmi, että pienet henkiset taistelut ovat hetkellisiä. Melkein joka päivä hän mietti, vieläkö jaksaa nousta pyörän selkään ja jatkaa matkaa.
– Vaikka sillä hetkellä tuntui hankalalta, 20 kilometrin tai tunnin päästä oli jo todella hyvä fiilis. Matka kasvatti siinä mielessä.
Ilonpilkkuja olivat monessa maassa tavatut mukavat ihmiset, jotka ottivat Jutilan vähäksi aikaa ikään kuin perheenjäseneksi. Hänelle tarjottiin hyvää paikallista ruokaa ja myös monenlaista apua.
Jutila on joskus miettinyt, että lomamatka Balille voisi olla paikallaan. Matkalla hän havaitsi, ettei Euroopasta välttämättä tarvitse lähteä minnekään, koska siellä on paljon maagisia paikkoja.
Hän saattaisi tehdä samanlaisen matkan uudestaan, koska toteutus oli lopulta helppo. Seuraavaksi edessä on kuitenkin amanuenssuurijakso Kokkolassa syyskuun ajan. Opinnot Romaniassa jatkuvat lokakuussa.
