Vilppiväitteitä Itä-Euroopan yliopistoista
Opiskelijan mukaan samat tenttikysymykset ovat käytössä vuodesta toiseen ja oikeita vastauksia jaetaan opiskelijoiden somekanavilla.
Lääkärilehteen otti yhteyttä itäeurooppalaisessa yliopistossa lääketiedettä opiskeleva suomalainen.
Hän kertoi, että ainakin hänen yliopistossaan vilppi ja lunttaaminen tenteissä on yleistä. Yliopisto kierrättää samoja tenttikysymyksiä vuodesta toiseen, ja niitä jaetaan opiskelijoiden suljetuissa viestiryhmissä, esimerkiksi WhatsApp-ryhmissä. Tentistä voi päästä läpi, kun opettelee ulkoa oikeat vastaukset. Harvoin kukaan reputtaa tentissä.
– Kysymysten saamista ennen koetta pidetään normaalina ja käytäntö on laajasti hyväksytty, opiskelija väittää.
Hän on huolissaan siitä, mitä tämä merkitsee tutkintojen luotettavuuden kannalta.
– Opiskelijat voivat valmistua ilman todellista osaamista. Tämä voi olla riski potilasturvallisuudelle EU:n alueella, jos tutkinto tunnustetaan automaattisesti ilman osaamisen arviointia, hän sanoo.
Opiskelija haluaa pysytellä tunnistamattomana, koska pelkää joutuvansa silmätikuksi yliopistossaan. Lääkärilehti on nähnyt todisteen siitä, että hän opiskelee kertomassaan itäeurooppalaisessa yliopistossa.
Ruotsin mediassa sama tarina
Ruotsalaisessa mediassa on kirjoitettu viime vuosina samasta asiasta. Viranomaiset ovat pyrkineet löytämään keinoja puuttua tilanteeseen.
Aftonbladet paljasti vuonna 2023 laajasti vilppiä ja puutteita useissa Itä-Euroopan kansainvälisissä lääketieteellisissä koulutusohjelmissa.
Aftonbladetin tietojen mukaan tenttivastauksia jaetaan opiskelijoiden keskuudessa. Yliopistot eivät päivitä kysymyksiä, vaikka opiskelijat ilmoittavat vilpistä.
Lehden selvitys koski Latviassa, Puolassa, Tšekin tasavallassa ja Liettuassa sijaitsevia yliopistoja.
Aftonbladetin tietojen mukaan useampi kuin joka kolmas lääkäri, joka on menettänyt ammattioikeutensa vakavan ammattitaidottomuuden vuoksi, on kouluttautunut Itä-Euroopassa. Noin 10 prosenttia Ruotsin lääkäreistä on koulutettu Itä-Euroopassa.
Onko kyse rahasta?
Ruotsalainen lääkärilehti Läkartidningen haastatteli vuonna 2023 aiemmin Riikassa opiskellutta ”Pontusta” ja Liettuassa opiskellutta ”Fredrikiä”. Molemmat ovat sittemmin siirtyneet ruotsalaiseen yliopistoon.
Heidän mukaansa monet opiskelijat opettelevat vanhat kokeet ulkoa sen sijaan, että opiskelisivat tiedot, joita tarvitsevat lääkärinä. Yliopistot ovat tästä tietoisia.
Lääketieteen opiskelijat olivat keränneet todisteiksi suuren määrän kuvakaappauksia, joihin Läkartidningen on tutustunut.
Lehden haastattelemat ”Pontus” ja ”Fredrik” ovat sitä mieltä, että kyse on rahasta. Opiskelijat maksavat yliopistolle lukukausimaksuja. Yliopiston ei kannata antaa heidän reputtaa.
Sama näkemys on Lääkärilehteen yhteyttä ottaneella suomalaisopiskelijalla.
– Yliopisto vaikuttaa hyötyvän tilanteesta taloudellisesti, eikä puutu vilppiin, hän sanoo.
– Olen tosi pettynyt, vaikka olin kyllä kuullut tästä ilmiöstä etukäteen.
Hän aikoo silti jatkaa opintojaan.
– Opetuksen laatu on hyvää, ja täällä minulla on kuitenkin opiskelumahdollisuus. Jos hakisin Suomeen, minun pitäisi lukea pääsykokeisiin ainakin vuosi, jotta pääsisin yliopistoon.
Huhupuheita on kiertänyt ennenkin
Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro on ajoittain kuullut keskustelua ja huolta koulutuksen laadusta eri puolilla Eurooppaa. Asia ei kuitenkaan ole tullut häntä vastaan aivan siinä muodossa kuin suomalainen opiskelija kertoo.
– Todella huolestuttavaa, jos tilanne todella on tuon kaltainen. Viime kädessä se on potilasturvallisuusriski, Heistaro sanoo.
Hän uskoo, että lähtökohtaisesti lääketieteen opiskelijat toimivat tunnollisesti ja haluavat kehittyä hyviksi ja osaaviksi lääkäreiksi.
– Nykyistä tiiviimpää EU-tason yhteistyötä tarvittaisiin lääkärikoulutuksen laadun varmistamiseksi eri jäsenmaissa ja niiden yliopistoissa. Lopulta työnantajalla on vastuu osaamisen riittävyyden arvioinnista, Heistaro sanoo.
LL Vili Pehkonen valmistui Riikan yliopistosta vuonna 2019. Hän kertoo kuulleensa huhupuheina samanlaisia tarinoita muista yliopistoista, mutta ei ole itse kohdannut vastaavaa opiskellessaan. Kerran hän oli näkemässä, kun opiskelijatoveri jäi tenttitilanteessa kiinni lunttilapusta. Lunttaaja poistettiin salista. Vilpillisen yrityksen näkeminen järkytti ja jäi mieleen.
Hän uskoo, että lunttaamista tapahtuu kaikkialla. Vilpillisyys on yleismaailmallinen ilmiö. Aina on ihmisiä, jotka haluavat päästä helpommalla.
– Jos tenteissä on joka vuosi samat kysymykset, se kuulostaa minusta laiskuudelta tai välinpitämättömyydeltä yliopiston taholta.
Suurin osa motivoituneita ja vastuuntuntoisia
Pehkonen ei pidä loogisena ajatusta, että yliopistot hyötyisivät taloudellisesti siitä, että opiskelijat päästettäisiin tenteistä helpolla läpi.
– Yleensä ulkomaiset yliopistot laskuttavat opiskelijoiltaan lukukausimaksuja. Yliopistot näin ollen hyötyisivät taloudellisesti enemmän, jos opiskelijat joutuisivat uusimaan lukukausiaan, hän pohtii.
– Jos yliopistot päästäisivät tarkoituksellisesti ja oman edun nimissä maksavia opiskelijoitaan helpommalla läpi tenteistään, olisi kyseessä härski ja potilaita vaarantava toiminta yliopiston taholta. Tähän vaadittaisiin puuttumista EU-tasolla.
Pehkonen näkee, että oppimisessa yliopiston sijainnilla ei ole merkitystä, vaan sillä, miten paljon itse on valmis tekemään töitä opintojensa eteen.
– Uskon vakaasti, että suurin osa lääkäriksi haluavista ihmisistä on erittäin motivoituneita ja vastuuntuntoisia.
