Somen terveysvaikuttajat suosittelevat kreatiinia useiden psykiatristen ja neurologisten sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn. Aiheesta on julkaistu runsaasti tutkimuksia, mutta mitä lääkärin tulisi niistä tietää ja kertoa potilaalle?

Viime vuosina on julkaistu useita tutkimustuloksia, joiden mukaan fyysisen suorituskyvyn tehostajana tunnettu kreatiini voi parantaa myös aivojen kognitiivisia toimintoja.

Pienen otoksen tutkimuksissa on havaittu esimerkiksi, että kreatiinimonohydraatti voi auttaa Alzheimer-potilaiden oireiden hallinnassa, parantaa unihäiriöistä tai kroonisesta stressistä kärsivien potilaiden kognitiivisia kykyjä, kuten muistia ja tarkkaavuutta, ja vähentää aivosumua long covid -potilailla.

Kreatiini on tutkimuksissa myös lievittänyt ahdistuneisuutta ja masennuksen oireita ja vahvistanut masennuslääkkeiden vaikutusta.

Helsingin yliopiston psykiatrian professori ja Husin Aivokeskuksen ylilääkäri Erkki Isometsä on törmännyt kreatiinitutkimuksiin, mutta ei ole vielä vakuuttunut niiden näytöstä.

– On hyvältä näyttäviä yksittäisiä pieniä tutkimuksia, mutta niiden tuloksia ei ole onnistuttu toistamaan. Odottaisin vielä evidenssin kumuloitumista ja tuloksia isommista tutkimuksista, ennen kuin lähtisin tekemään vahvoja päätelmiä kreatiinin hyödyistä. On suuri todennäköisyys, että nämä ovat ihan sattumalöydöksiä. Mukana voi olla myös julkaisuharhaa, eli on jätetty negatiivisia tuloksia raportoimatta.

Isometsä suhtautuu kuitenkin varovaisen positiivisesti kreatiinin luotettavaan tutkimiseen esimerkiksi masennuksen hoidossa.

– Jos joku oikeasti kykenisi osoittamaan, että kreatiinista on hyötyä depressiopotilailla, sehän olisi valtavan tervetullutta tietoa. Se kuitenkin vaatisi, että useampi tutkimusryhmä raportoisi samasta aihepiiristä samansuuntaisia tuloksia pätevistä tutkimuksista.

Intialaistutkimus sai paljon mediahuomiota

Tänä vuonna European Neuropsychopharmacologyssa (ENP) julkaistiin paljon mediahuomiota saanut intialainen tutkimus, jonka mukaan kreatiinin käyttö saattaa tehostaa psykoterapian vaikutusta masennuspotilailla.

– Tutkimus on ihan hyvin tehty, lumekontrolloitu, sokkoutettu ja julkaistu hyvässä lehdessä. Potilaitakin oli mukana sata, mutta silti odottaisin aiheesta lisätietoa. Jäin miettimään sitä, minkälainen potilasryhmä oli ja oliko heillä esimerkiksi vajeita tai erityispiirteitä ravinnossa. Jäin myös miettimään, mitkä lopulta voisivat olla mekanismit, joiden kautta kreatiini voisi vaikuttaa masennusoireisiin.

Eri tutkimuksissa on noussut esille hypoteeseja, joiden mukaan kreatiini parantaa aivojen energia-aineenvaihduntaa, tehostaa eri välittäjäaineiden kuten serotoniinin ja dopamiinin tuotantoa ja saattaa suojata hermosoluja oksidatiiviselta stressiltä. Myös fyysisen suorituskyvyn parantuminen ja lihasvoiman lisääntyminen voivat epäsuorasti kohentaa mielialaa ja toimintakykyä.

– On olemassa monenlaisia hypoteeseja, miten kreatiini voisi vaikuttaa aivojen ja hermoston toimintaan, mutta täsmentämisen tarvetta ja todistamisen taakkaa on paljon. Aivojen energia-aineenvaihdunnan roolia depression yhtenä mahdollisena sairausmekanismien alueena kyllä tutkitaan. Periaatteessa kreatiinikin voisi vaikuttaa energia-aineenvaihdunnan kautta, koska ainakin osalla depressiopotilaista siinä voi olla ongelmia. Ensin pitää kuitenkin selvittää tarkemmin sairausmekanismeja ja miten niihin oikeasti voidaan vaikuttaa.

Terveysvaikuttajat esittävät rohkeita väitteitä kreatiinista

Laajemmasta tutkimusnäytöstä huolimatta sosiaalisen median terveysvaikuttajat jo suosittelevat kreatiinia lähes kaikkeen mahdolliseen MS-taudin hoidosta syövän ehkäisyyn ja vaihdevuosioireiden lievittämiseen.

Mitä lääkärin kannattaisi vastata, jos potilas kysyy kreatiinin käytöstä?

– Somessa liikkuu koko ajan kaikenlaisia väitteitä, mutta eihän lääkäri voi muuta kuin luottaa lääketieteelliseen näyttöön jonkin hoidon tai menetelmän toimivuudesta. Maallikot voivat esittää mielipiteenä somessa ihan mitä haluavat. Moni terveysvaikuttaja myös edistää omaa elinkeinoaan, eikä heillä välttämättä ole mitään lääketieteellistä vastuuta sanomisistaan.

Isometsä muistuttaa myös, että kreatiini ei ole ainoa ravintoaine, jota on tutkittu paljon kognitiivisten toimintojen tehostajana ja erilaisten neurologisten ja psykiatristen sairauksien hoidossa.

– Vuosien mittaan on ollut ihan hirveän monenlaisia ideoita siitä, miten erilaiset lisäaineet voisivat tehdä ihmeitä esimerkiksi depressiopotilaan hoidossa. Esimerkiksi aminohappo tryptofaanin on ajateltu auttavan masennuksen hoidossa, koska se on aivojen serotoniinituotannon lähtöaine. Myös foolihappoa, sinkkiä, D-vitamiinia ja omega-rasvahappoja on tutkittu paljon masennuksen hoidossa.

– Yhteistä kaikille on ollut, että tutkimuslöydökset ovat olleet ristiriitaisia ja on ollut vaikea saada kuvaa siitä, että onko tietty aine korjannut jotakin vajetta ravitsemuksessa vai onko sillä vaikutusta silloinkin, kun ihmisen ravitsemustila on normaali.

Lue lisää: Raskaana olevien ravintolisien käyttö poikkeaa suosituksista