Yhden syöpälääkkeen hintakilpailu säästi kymmeniä miljoonia
Lääkkeiden patenttisuojien päättymisessä on lähivuosina suuri säästöpotentiaali Kelan mukaan.
Kun syöpälääke lenalidomidin patenttisuoja päättyi ja se siirtyi viitehintajärjestelmään, sen kustannukset laskivat 30 miljoonaa euroa.
Monen muunkin kalliin syöpälääkkeen patenttisuoja on raukeamassa. Kelan lääketutkijat arvioivat, että hintakilpailu voisi tuoda merkittäviä säästöjä.
Syöpälääkkeistä maksetaan Suomessa satoja miljoonia euroja lääkekorvauksia vuodessa. Yksi korvausmenoiltaan kalleimmista syöpälääkkeistä on viime vuosina ollut lenalidomidi, josta maksettiin vajaa 43 miljoonaa euroa korvauksia vuonna 2021.
Lenalidomidin patenttisuoja päättyi huhtikuussa 2022, ja se siirtyi lääkkeiden viitehintajärjestelmään. Vuonna 2022 lenalidomidista maksettiin enää reilu 12 miljoonaa euroa lääkekorvauksia, vaikka sitä käytti entistä useampi henkilö.
– Hintakilpailu säästi siis viime vuonna yhdeksässä kuukaudessa yli 30 miljoonaa euroa jo tämän yhden syöpälääkkeen korvauksissa, sanoo Kelan erikoistutkija Terhi Kurkotiedotteessa.
Alkuperäisvalmiste Revlimid ei ole toistaiseksi lähtenyt mukaan hintakilpailuun, ja siksi sen korvattavuus lakkasi vuoden 2023 alussa.
Lisää syöpälääkkeiden säästöpotentiaalia
Monen muun kalliin syöpälääkkeen patenttisuoja on päättymässä tai juuri päättynyt. Esimerkiksi eturauhassyövän hoitoon käytetty abirateroni on siirtynyt viitehintajärjestelmään lokakuussa 2022. Siitä maksettiin korvauksia yli 17 miljoonaa euroa vuonna 2021. Tutkijat arvioivat sen säästöpotentiaaliksi jopa 16 miljoonaa euroa vuodessa.
Muita lääkevalmisteita näyttäisi tulevan perässä. Merkittäviä korvaussummia maksetaan muun muassa eturauhassyöpälääke entsalutamidista, verisyöpälääkkeistä ibrutinibistä ja pomalidomidista sekä munuais- ja kilpirauhassyöpälääke kabotsantinibista.
Kaikki nämä lääkkeet ovat olleet Euroopassa myynnissä kohta yli kymmenen vuotta, mikä enteilee niiden patenttisuojan päättymistä lähivuosina.
– Yhteensä näiden lääkkeiden säästöpotentiaali on useita kymmeniä miljoonia euroja, jos hintakilpailu toimii samalla tavalla kuin lenalidomidilla ja abirateronilla. On tärkeää, että lääkehoitojen kustannukset säilyvät kohtuullisina, jotta potilaat saavat tarvitsemansa hoidon jatkossakin, kertoo Kurko.
Useampi tekijä voi vaikuttaa säästöihin
Monet kalliit lääkkeet ovat tällä hetkellä ehdollisesti korvattavia, ja niistä maksetaan niin sanottuja palautusmaksuja, mikä voi vaikuttaa tulevaan säästöpotentiaaliin. Palautusmaksujen tarkoitus on hillitä uusien lääkkeiden hoidolliseen arvoon, kustannuksiin tai kustannusvaikuttavuuteen liittyvää epävarmuutta.
Lääkeyritykset voivat myös pyrkiä välttämään hintakilpailua viitehintajärjestelmässä. Yritykset voivat esimerkiksi hakea jatkoa lääkkeidensä patenttisuojalle tai pyrkiä ennen patenttisuojan umpeutumista siirtämään potilaita käyttämään saman yrityksen uudempaa lääkettä.
Lääkekorvauskustannukset eivät ole ainoa merkityksellinen näkökulma. Yhteiskunnassa pitää kiinnittää huomiota myös hoitojen kokonaishyötyihin ja vaikuttavuuteen.
– Kallis lääke voi esimerkiksi vähentää kustannuksia muualla, kuten sairaalahoitojaksoissa. Yhteiskunnan näkökulmasta kustannusten kohtuullisuuden lisäksi tärkeää on turvata lääkkeiden saatavuus jatkossakin, kuvaa Kurko.
