Yli 200 sairauteen on digitaalinen hoitopolku
Ne lyhentävät hoitojonoja ja parantavat potilaiden tietoutta sairaudesta.
Terveyskylän digitaaliset hoitopolut nopeuttavat lääkäreiden vastaanottotyötä. Esimerkiksi Husin neuropsykologit pystyvät hoitamaan kahdeksan etäkuntoutujan seurannan ja yhteydenpidon digitaalisella hoitopolulla samassa ajassa kuin he hoitavat yhden potilasvastaanoton paikan päällä.
Terveyskylän valtakunnallisella verkkosivustolla on digitaalisia hoitopolkuja yli 200 sairauteen. Ne toimivat osana hoitosuhdetta niin, että hoitava ammattilainen liittää potilaan digitaaliselle hoitopolulle. Digitaaliset hoitopolut toteutetaan ja niitä kehitetään yhteistyössä hoitoalan ammattilaisten ja potilaiden kanssa.
Esimerkiksi epilepsian digitaalinen hoitopolku on kansallisen työryhmän toteuttama, ja se on mahdollista ottaa käyttöön maan kaikissa yksiköissä, joissa epilepsiapotilaita hoidetaan.
Terveyskylään kuuluu digihoitopolkujen lisäksi kaikille avoimet talot, joista saa tietoa sairauksista. Lisäksi siellä on itsehoito-ohjelmia, joihin jokainen voi halutessaan kirjautua.
– Terveyskylä on menestystarina. Pelkästään Aivotalossa on vuosittain yli kaksi miljoonaa sivuvierailua ja yli 600 000 käyttäjää, kertoo Husin neurologi Laura Mäkitie .
Korvasi yhden hoitajan työn
Terveyskylän ensimmäiset digihoitopolut otettiin käyttöön Mielenterveystalosta vuonna 2017. Tällä hetkellä esimerkiksi pelkästään Husin Neurokeskuksessa on käytössä 15 digihoitopolkua.
– Kehitämme jatkuvasti olemassa olevia hoitopolkuja käyttäjäystävällisemmiksi ja vaikuttavammiksi. Uutena meille on tulossa hoitopolut oppimisvaikeuksista kärsiville ja selkäleikkaukseen tuleville.
Digihoitopolulla on aina mukana ammattilainen, joka seuraa ja tukee potilasta. Potilas saa hoitopolulta tietoa sairaudestaan ja voi esittää kysymyksiä hoitohenkilökunnalle.
– Digitaalinen hoitopolku on nopeuttanut muun muassa aivovammapotilaiden jälkihoitoa, joka on saatu alkamaan noin kolme viikkoa aiemmin kuin pelkästään lähivastaanottojen avulla.
Digihoitopolulla oleva informaatio on myös helpottanut hoitajien työtä.
– Neurokirurgian osastolla esimerkiksi yhden sairaanhoitajan työaika meni ennen puheluihin vastaamiseen. Nyt samat asiat on kerrottu digihoitopolulla, sanoo Mäkitie.
Ei sovi kaikille potilaille
Digitaalinen hoitopolku ja nettikuntoutus sopivat lievistä ja keskivaikeista oireista kärsiville, mutta eivät kaikille.
Mäkitien mukaan erityisen suuri apu nettikuntoutuksesta on ollut kroonisesta päänsärystä kärsiville potilaille, joille ei ole tarjolla muuta lääkkeetöntä hoitoa.
Potilaiden sitouttaminen ei ole helppoa, mutta olennaista on myös ammattilaisen aktiivisuus hoitopolun suosittelussa.
– Suurin osa potilaista valitsee digipalvelut, kun heille on kerrottu niiden hyödyistä.
Mäkitien mukaan ihmisen kohtaamista ei kannata digitalisoida. Hänen mielestään esimerkiksi videovastaanotto ei korvaa lähivastaanottoa, jossa on mahdollista seurata potilasta kokonaisvaltaisesti.
– Vaikka digitaalisten hoitopolkujen käyttö kasvaa, ei voida lähteä ajatuksesta, että hoito toteutettaisiin kokonaan etänä.
Ihotautipolulle pääsee ennen vastaanottoa
Ihotautien digipolun avaus tapahtuu pääosin robottiautomaation avulla. Se on käytössä kaikilla potilailla, paitsi ihosyöpäpotilailla, joille ei toistaiseksi ole polulle rakennettuja toimintoja.
Ihopolku avataan potilaalle lähetteen hyväksymisen jälkeen, ja hän saa digipolulta tietoa sairaudestaan ja mahdollisista hoitomuodoista jo ennen hoidon alkua erikoissairaanhoidossa.
– Kun potilaiden tieto omasta ihosairaudesta ja sen hoidosta lisääntyy, myös sitoutuminen ihosairauden hoitoon kasvaa, kertoo ihosairauksien ylilääkäri Katariina Hannula-Jouppi Husista.
Hänen mukaansa potilaiden sitoutumista hoitopolkuihin edistää myös se, että hoitohenkilökunta on koulutettu ja sitoutunut polkujen hyödyntämiseen ja niistä informointiin potilaille.
Sepelvaltimotaudin digipolku laajenee
Husin kardiologiassa on käytössä kaksi digitaalista hoitopolkua, jotka on perustettu muutama vuosi sitten. Toinen hoitopoluista on tarkoitettu sepelvaltimotautia sairastaville ja toinen sydämen vajaatoimintaa sairastaville.
Sepelvaltimotaudin digihoitopolku kestää neljä viikkoa, ja sen on käynyt läpi noin 300 potilasta. Käytännössä potilas on neljän viikon ajan hoitopolun kautta yhteydessä osaston sydänhoitajaan, joka konsultoi tarvittaessa lääkäriä.
– Hoitopolulla tehdään omaseurantaa, kuten verenpaineiden mittausta. Siellä voi myös esittää kysymyksiä, joihin vastaamme arkisin päivittäin, kertoo sairaanhoitaja Saara Lindroos Husin sydän- ja keuhkokeskuksesta.
Kun hoitopolku on käyty läpi, siitä tehdään kirjallinen loppuarvio. Se lähetetään potilaan omalle terveysasemalle, joka ottaa yhteyttä potilaaseen kahden viikon sisällä.
– Digihoitopolku toimii siltana erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon välillä. Potilaamme ovat olleet hyvin motivoituneita käymään sen läpi.
Lindroosin mukaan sepelvaltimotaudin digihoitopolkua on tarkoitus laajentaa vuoden kestäväksi, ja sydämen vajaatoiminnan hoitopolku on tarkoitus linkittää Maisa-sovellukseen, josta tiedot näkyvät suoraan potilastietojärjestelmässä.
– Digihoitopolut ovat lisänneet luottamusta hoitajan ja potilaan välille ja myös lääkärit ovat olleet hyvin mukana konsultoinnissa, kertoo Lindroos.
Tietoa hoitolaitteiden käytöstä
Husin lastentaudeilla eri sairauksiin on omat polkunsa, kuten lapsen epilepsiaan, diabetekseen ja päänsärkyyn. Osalla poluista on oirepäiväkirja, jonka avulla potilasta hoitavat lääkärit pystyvät seuraamaan oireilua.
– Päiväkirja visualisoi tilannetta sekä vanhemmille että hoitohenkilökunnalle ja helpottaa potilaan hoitoa. Osa poluistamme keskittyy enemmän sairauden hoitomenetelmään tai laitteeseen, kuten pumppupolku tai ketogeeninen ruokavalio. Perhe voi rauhassa tutustua hoitomuotoon jo ennen sen aloittamista, kertoo palvelusuunnittelija, sairaanhoitaja Paula Juvonen Husista.
Lapsille ja nuorille on olemassa esimerkiksi insuliinipumppupolku.
– Sen avulla perheet ovat paremmin valmistautuneita insuliinipumpun aloitukseen. Sairaalassa vietettyä aikaa on saatu huomattavasti lyhennettyä tämän etukäteisvalmistautumisen avulla, kertoo apulaisylilääkäri Mari Pulkkinen , joka on vastuulääkärinä lasten insuliinipumppupolulla.
Kokemusten perusteella lasten ja nuorten digitaaliset hoitopolut säästävät ammattilaisten aikaa ja kustannuksia. Polkujen hyötysuhdetta myös seurataan säännöllisesti esimerkiksi käyttäjäpalautteen avulla.
