Biomateriaalien käyttö lonkan tekonivelissä - komponenttien materiaalit Osa 1 Lonkkatekoniveliä asennetaan maailmassa vuosittain noin 800 000 potilaaseen. Tekonivelen tarkoituksena on lieventää kipua ja palauttaa nivelen normaali rakenne ja toiminta. Leikkaustekniikan, proteesien muotoilun ja käytettävien materiaalien kehittymisen myötä tekonivelten toiminta ja ennuste ovat parantuneet. Pitkäaikaisessa käytössä korostuu osissa käytettävien biomateriaalien merkitys. Ville Waris, Pekka Waris, Seppo Santavirta, Eero Waris, Juha Nevalainen, Jan Lassus, Reijo Lappalainen, Asko Anttila, Yrjö T. Konttinen Katsausartikkeli 21/2000 Kommentteja
Kohdunkaulan syövän seulonnan kohdistaminen ja vaikuttavuus Väestöpohjaisen seulonnan vaikutuksesta kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus ja kuolleisuus vähentyivät nopeasti, mutta 1990-luvun lamavuosien jälkeen ilmaantuvuus on taas suurentunut. Seulonnan tarve näyttää siis lisääntyneen. Seulonnan vaikuttavuutta voitaisiin entisestään tehostaa lisäämällä peittävyyttä ja osallistumisaktiivisuutta, erityisesti nuorissa kohdeikäryhmissä. Kunnissa samoin kuin sytologian laboratorioissa tarvitaan yksityiskohtaisempia ohjeita ja laadunvalvontaa. Tulevaisuuden kannalta tär-keää on selvittää, voidaanko syöpälukuja pienentää uusilla seulontamenetelmillä. Ahti Anttila Katsausartikkeli 20/2000 Kommentteja
Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeinen sekundaaripreventio Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus on aina suuren riskin toimenpide. Sitä paitsi leikkauksesta huolimatta ateroskleroositauti etenee ja sydänoireet voivat palata ja tautia ilmetä myös muualla, kuten alaraajavaltimoiden ahtaumina. Ohitusleikkauksella joudutaan usein hoitamaan pelkästään oireita, ja vain valikoiduissa tapauksissa sillä voidaan vaikuttaa potilaan ennusteeseen. Siksi ei ole ollenkaan yhdentekevää, miten potilasta seurataan ja hoidetaan leikkauksen jälkeen. Sekundaaripreventiossa hoitotavoitteisiin tulee pyrkiä erittäin intensiivisesti. Tähän tarvitaan usein monimuotoista lääkitystä, säännöllistä seurantaa ja jatkuvaa motivointia. Silja Majahalme Katsausartikkeli 20/2000 Kommentteja
Lääkkeiden käytön ja ihoreaktioiden kuvauksen sekä kirjaamisen tärkeys myöhemmälle diagnostiikalle Tarkka kuvaus lääkkeiden käytöstä ja ihoreaktioista sairauskertomuksessa on tärkeää jälkikäteen tehtävien diagnostisten selvitysten kannalta. Virheellisesti tehdyn allergiadiagnoosin kumoaminen voi johtaa osasto-oloissa tehtäviin työläisiin altistustutkimuksiin. Potilaiden penisilliiniallergioiksi käsittämistä tiloista noin 90 % on vääriä arvioita kirjallisuuden perusteella. Rauno Harvima, Arja Laukkanen, Ilkka Harvima, Rauni Mattila, Antero Hollmén Katsausartikkeli 20/2000 Kommentteja
Endometriumin kaikututkimus Vaginaalinen kaikututkimus on vakiinnuttanut asemansa vuotohäiriöiden ja gynekologisten kasvainten diagnostiikassa. Gynekologiseen kaikututkimukseen kuuluu aina myös endometriumin arviointi ja sen paksuuden mittaaminen. Endometriumin paksuuteen vaikuttavat olennaisesti kuukautiskierron vaihe, samoin kuin mahdollinen hormonihoito. Epäselvissä tilanteissa kohtuontelon nestetehosteisesta kaikututkimuksesta eli sonohysterografiasta voi olla apua. Etenkin endometriumin alaiset myoomat ja endometriumpolyypit ovat näin helposti todettavissa. Pirjo Inki, Pertti Palo Katsausartikkeli 19/2000 Kommentteja
Mikrokirurgiset rekonstruktiot suu- ja nielusyövän hoidossa Pään ja kaulan alueen syöpäkirurgiassa ovat mikrovaskulaaritekniikkaan perustuvat rekonstruktiomenetelmät muuttaneet potilaan kuntoutumista merkittävästi. Laajatkin kudospuutokset voidaan nykyään korjata sekä toiminnallisesti että esteettisesti paremmin kuin ennen. Nielemiseen, hengitykseen, puheeseen ja kosmeettisiin tekijöihin liittyvät ongelmat asettavat suuret vaatimukset leikkausmenetelmille ja moniammatilliselle hoitoyhteistyölle. Leikkaukset tulisi keskittää yksiköihin, joissa on riittävä erikoisosaaminen ja välineistö. Erkki Suominen, Antti Mäkitie Katsausartikkeli 19/2000 Kommentteja
Rullaluisteluvammat ja niiden ehkäisy Rullaluistelun suosio on viime vuosina kasvanut voimakkaasti ja Suomessakin harrastajia on useita satoja tuhansia. Lajin suosion kasvaessa myös vammojen määrä on moninkertaistunut. Suurin osa vammoista ei vaadi lääkärin hoitoa, mutta sairaalahoitoa tarvitsevat vammat ovat usein vakavampia kuin monessa muussa lajissa. Tyyppivamma rullaluistelussa on rannemurtuma. Kypärän sekä ranne-, kyynär- ja polvisuojien on osoitettu ehkäisevän vammoja, ja niiden käyttöä tulisi edistää. Kuntien päättäjien tulisi lisäksi ottaa huomioon rullaluistelijoiden suuri määrä kevyen liikenteen väylien ja liikuntapaikkojen suunnittelussa sekä kunnossapidossa. Mika Salonen, Jari Parkkari, Pekka Kannus Katsausartikkeli 19/2000 Kommentteja
Atyyppinen kasvokipu - kohti tarkempaa diagnostiikkaa Atyyppiseksi kasvokivuksi nimitetään kroonista kasvojen alueen kipua, johon ei liity selkeitä patologisia muutoksia ja johon mikään muu tunnettu kasvokipudiagnoosi ei sovi. Kiputilan taustasta on esitetty erilaisia näkemyksiä eikä yksimielisyyteen ole päästy. TYKS:n kipuklinikan tutkimuksissa todetut poikkeavat räpäysheijastelöydökset atyyppisillä kasvokipupotilailla viittaavat siihen, että osalla potilaista kipujen taustalla on neuropaattisia tekijöitä. Toisaalta diagnoosi osoittautui heterogeeniseksi ryhmäksi mekanismeiltaan erilaisia kipuja. Heli Forssell, Satu Jääskeläinen, Olli Tenovuo Katsausartikkeli 19/2000 Kommentteja
Nivelreuman kuntoutustarpeen arviointi Nivelreuman laitoskuntoutusjaksolla haetaan moniammatillisesti ratkaisumalleja sairauden aiheuttamiin ongelmiin. Eri alojen asiantuntijoiden toimenpiteiden tavoitteena on parantaa nivelreumaa sairastavan yleiskuntoa, toimintakykyä ja elämänlaatua. Kirjoituksessa pyritään antamaan arviointiperusteita nivelreumaa sairastavan lääkinnällisen kuntoutuksen suunniteluun käytettävissä olevan tutkimustiedon ja hoitokeinojen valossa. Kuntoutuksen perusteena tulee olla kliininen näkemys potilaan kuntoutuksen mahdollisuuksista ja tavoitteista - ottaen huomioon myöskin aiemmat hoitokokemukset ja potilaan näkemys. Jorma V. Viitanen Katsausartikkeli 18/2000 Kommentteja
Kollageenien geenivirheet rusto- ja selkäsairauksissa Tyypin II, IX ja XI kollageenit ovat rustokollageeneja. Tyypin II kollageenia on yli 50 % kaikista ruston ja 20 % nikamavälilevyn ytimenkin proteiineista. Johtuen tyypin II kollageenin määrällisestä ja myös toiminnallisesta tärkeydestä, sitä koodittavan geenin virheiden on osoitettu johtavan useimmiten vakaviin perinnöllisiin rustosairauksiin. Tyypin IX ja XI kollageeneja on selvästi vähemmän kuin tyypin II kollageenia rusto- ja välilevykudoksissa. Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat osoittaneet selvästi, että näitä kollageeneja koodittavien geenien mutaatiot voivat aiheuttaa kohtalaisen lieviä mutta yleisiä sairauksia, kuten välilevytautia. Leena Ala-Kokko Katsausartikkeli 18/2000 Kommentteja
Hengitysvaikeuspotilaan kuljettaminen Suomalaisessa lääkärikoulutuksessa ei tähän asti ole kiinnitetty riittävää huomiota toimintaan sairaalan ulkopuolisissa olosuhteissa. Joutuminen tutun työympäristön ulkopuolelle esimerkiksi siirrettäessä potilasta kattavamman hoidon piiriin voi tuntua lääkäristä vieraalta. Olli Väisänen, Juha Valli, Tom Silfvast Katsausartikkeli 18/2000 Kommentteja
Sytogenetiikka ja molekyylipatologia syöpätautien diagnostiikassa - esimerkkeinä lymfoomat ja sarkoomat Syto- ja molekyyligenetiikka perinteisen patologian tukena täsmentää histopatologista luokitusta joissakin tilanteissa. Erityisesti hematologisissa maligniteeteissa ja sarkoomissa on sytogeneettisiä ja molekulaarisia muutoksia, joilla on itsenäistä kliinistä merkitystä. Geenien toimintaa laaja-alaisesti mittaava mikrolevyanalytiikka avaa uusia näköaloja histologisesti yhtäläisten syöpätyyppien jaotteluun ennusteen tai hoitovasteen suhteen erilaisiin geeniekspressioryhmiin. Sakari Knuutila Katsausartikkeli 17/2000 Kommentteja
Klopidogreeli on tullut - onko asetyylisalisyylihapon aika ohi? Uusi trombosyyttien aggregoitumista estävä lääke klopidogreeli hakee paikkaansa aterotromboottisten komplikaatioiden ehkäisyssä. Se on aavistuksen tehokkaampi kuin asetyylisalisyylihappo, mutta sen adenosiinidifosfaattireseptoria salpaava vaikutus tarjoaa etuja nimenomaan yhteiskäytössä ASA:n ja mahdollisesti myös ruokavaliointerventioiden ja statiinien kanssa. Matti Mänttäri Katsausartikkeli 17/2000 Kommentteja
Eturauhassyövän hoitovaihtoehdot Eturauhassyövän hoitomahdollisuudet ovat parantuneet ja lisääntyneet. Huolellinen taudin kliininen luokitus on hoidon valinnan kulmakivi. Taudin laajuus toteamishetkellä sekä taudin hormoniriippuvuus ratkaisevat valinnan. Hoitopäätöksen ja sen toteutumisen jälkeen potilaalle tulee suunnitella jatkoseuranta koko loppuiäksi. Olavi Lukkarinen Katsausartikkeli 17/2000 Kommentteja
Pöksyt märkänä - mikä neuvoksi? Virtsankarkailu yskiessä, nostaessa tai hyppiessä ei ole hengenvaarallista. Se on kuitenkin aikuiselle ihmiselle hämmentävää, ja ajan mittaan se voi kehittyä potilaan elämää rajoittavaksi ja elämän laatua heikentäväksi sairaudeksi. Jo yli 50 vuotta sitten kuvattiin, kuinka lantionpohjan lihasharjoittelulla voidaan parantaa virtsankarkailua, ja tätä hoitoa suositellaan yhä. Viheliäiseen vaivaan on muitakin vähäriskisiä hoitomuotoja. Pauliina Aukee, Jorma Penttinen Katsausartikkeli 17/2000 Kommentteja
Hepatiitti C -viruksen kantaja perusterveydenhuollossa C-hepatiitin tärkein riskitekijä on suoneen ruiskutettavien huumeiden käyttö. Koska jatkuva käyttö on myös hoidon tärkein vasta-aihe, potilaiden ennuste määräytyy paljolti huumeongelman perusteella. Potilaiden seurannassa kiinnitetään huomiota maksan tulehduksen ja sen komplikaatioiden toteamiseen ja pyritään tukemaan mahdollisesti jatkuvan päihteiden käytön lopettamista. Kari Sammalkorpi Katsausartikkeli 16/2000 Kommentteja
Itsetuhoisuus - varhain tunnistettavissa oleva prosessi? Lähes kaikki itsemurhaa ajattelevat kertovat käyneensä edeltäneen vuoden aikana perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla. Useimmat eivät kuitenkaan tuo ajatuksiaan esille. Tunnistaakseen henkilöt, joilla itsetuhoisuuden vaara on suurentunut, lääkärin tulisi pystyä poimimaan somaattisesti oireilevista potilaistaan esille sellaiset, jotka ovat masentuneita, elävät vaikeissa elinolosuhteissa tai juovat liikaa. Erityisen tärkeää olisi huomata miehet, joilla on kaikki nämä riskitekijät. Jukka Hintikka Katsausartikkeli 16/2000 Kommentteja
Lasten diabetes lisääntyy Suomessa - yhä nuoremmat sairastuvat Jo vuosikymmenien ajan lasten diabeteksen ilmaantuvuus Suomessa on ollut suurempi kuin missään muualla maailmassa. Ilmaantuvuus on kasvanut noin 3 % vuodessa ainakin 1960-luvun puolivälistä lähtien, ja 1990-luvun loppupuolella kasvu on ollut vieläkin nopeampaa, yli 5 % vuodessa. Aiemmin lapset sairastuivat diabetekseen yleisimmin 10-14-vuotiaina, mutta nykyään kaikilla yli 5-vuotiailla riski on suunnilleen yhtä suuri. Suurin muutos on kuitenkin tapahtunut alle 5-vuotiaiden sairastumisriskissä: se on saavuttanut lähes saman tason kuin vanhemmilla lapsilla. Marjatta Karvonen, Jaakko Tuomilehto Katsausartikkeli 14-15/2000 Kommentteja
Maha-suolikanavan syöpävaaraa lisäävät premalignit tilat Maha-suolikanavan syöpävaaraa lisäävät mm. krooniset tulehdukset, adenomatoottiset muutokset ja polypoosit. Eräät premalignit limakalvomuutokset ovat todettavissa vain histologisin tai molekyylibiologisin menetelmin. Premalignien muutosten havaitseminen antaa mahdollisuuden kohdennettuun endoskooppiseen seurantaan, jossa malignisoituminen voidaan havaita varhain. Tämä parantaa myös hoidon tuloksia ja ennustetta. Hannu Paimela Katsausartikkeli 14-15/2000 Kommentteja
Syömishäiriöpotilaan psykiatrinen tutkimus Syömishäiriöpotilaan huolellinen psykiatrinen tutkimus on tärkeä mutta usein vaikea, koska häiriöön liittyy ongelmien kieltämistä, häpeilyä ja vääristynyt käsitys omasta ruumiista. Tutkimuksessa selvitetään häiriön luonne, siihen liittyvät terveydelliset riskit ja häiriön vaikutus persoonallisuuteen ja yleiseen toimintakykyyn. Nuoresta potilaasta arvioidaan myös vaikutus käynnissä olevaan kehitykseen. Onnistuessaan tutkimus lievittää potilaan ja omaisten ahdistusta ja on alku hoitoon motivoitumiseen ja sitoutumiseen. Eila Laukkanen Katsausartikkeli 14-15/2000 Kommentteja
Joka neljäs pirkanmaalainen käyttää digiklinikkaa Terveydenhuolto Joka neljäs pirkanmaalainen käyttää digiklinikkaa Palkittu palvelu on ollut käytössä vuoden. Avoin artikkeli
Terapian tarve painottuu opintojen loppuun Terveydenhuolto Terapian tarve painottuu opintojen loppuun YTHS:n johtajaylilääkäri on huolissaan yli 23-vuotiaista, kun resurssit kohdentuvat nuoremmille. Avoin artikkeli
Kela-korvausten laajennukset voimaan Terveydenhuolto Kela-korvausten laajennukset voimaan Muutokset koskevat hedelmöityshoitoja, fysioterapiaa, suun terveydenhuoltoa ja gynekologin hoitoa. Avoin artikkeli
Alle 23-vuotiaiden terapiatakuu tuli voimaan Terveydenhuolto Alle 23-vuotiaiden terapiatakuu tuli voimaan YTHS kritisoi ikärajaa, sillä ongelmat eivät painotu ikäperusteisesti. Avoin artikkeli
Lääketieteen tutkimukselle jaossa yli kaksi miljoonaa euroa Terveydenhuolto Lääketieteen tutkimukselle jaossa yli kaksi miljoonaa euroa Suomen Lääketieteen Säätiön apurahahaku auki toukokuun ajan. Avoin artikkeli
Minna Saario STM:n ohjausosaston päälliköksi Terveydenhuolto Minna Saario STM:n ohjausosaston päälliköksi Tähän asti hän on hoitanut kansallisen palvelureformin muutosjohtajan tehtäviä johtavana asiantuntijana. Avoin artikkeli