Käsiin kohdistuva tärinä ja tärinälle altistuneiden seuranta työterveyshuollossa

Työkoneiden ja -laitteiden käytön arvioidaan aiheuttavan terveydellisesti merkittävää käsiin kohdistuvaa tärinää noin 50 000 suomalaiselle työntekijälle. EY:n direktiivien mukainen varoitusmerkintä haitallisesta tärinästä helpottaisi riskin tunnistamista meilläkin. Tärinän ominaisuuksia ei yleensä ole riittävästi huomioitu työterveyshuollossa - tärinän haitallisuuden arviointi on painottunut yksipuolisesti altistumisaikaan. Työntekijöiden tärinälle altistumista ja terveydentilaa on edelleenkin syytä seurata, jotta tärinävaurioita ei syntyisi.

Hannu Virokannas, Hannu Anttonen

Kliininen rasituskoe. Suomen Kardiologisen Seuran ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistyksen työryhmän suositus

Kliininen rasituskoe on lääketieteellistä tarkoitusta varten vakioidulla menetelmällä suoritettava verenkierto-, hengitys- ja liikuntaelimistöä sekä energia-aineenvaihduntaa asteittain kuormittava erikoistutkimus, jonka tekee siihen koulutettu lääkäri avustajineen. Sitä käytetään sairaiden tai sairaiksi epäiltyjen henkilöiden tutkimiseen, ja näin ollen se tuleekin erottaa terveille henkilöille tehtävistä rasituskokeista, joita käytetään erilaisissa kuntotestauksissa ja urheilullisen suorituskyvyn arvioinnissa. Sydänsähkökäyrällä on kliinisessä rasituskokeessa keskeinen merkitys, minkä takia koetta usein kutsutaan rasitus-EKG-tutkimukseksi.

Ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoito

Ahdistuneisuushäiriöitä on totuttu hoitamaan pääasiassa bentsodiatsepiineilla, jotka ovat olleet laajassa käytössä jo noin 30 vuoden ajan. Ne ovat yleensä tehokkaita ja turvallisia lääkkeitä lyhytaikaisessa käytössä, mutta tiedot pitkäaikaiseen bentsodiatsepiinien käyttöön liittyvistä ongelmista, kuten sedaatiosta ja mahdollisista kognitiivisten toimintojen heikkenemisestä, lääkeriippuvuudesta sekä vieroitusoireista, antavat aihetta lyhentää hoitojaksoja, pienentää annoksia ja parantaa potilasseurantaa. Tietyt antidepressiivit ja kemiallisesti uudentyyppiset anksiolyytit näyttävät hyviltä vaihtoehdoilta ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoidossa. Myös eräitä muita ahdistuneisuusoireita vähentäviä lääkkeitä voi määrätä tarvittaessa.

Simo Saarijärvi, Erkka Syvälahti

Suu- ja leukakirurgian mahdollisuudet tuumoripotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa

Kasvojen keski- ja alaosan tautien diagnostiikka ja hoito edellyttävät erikoislaatuisuutensa vuoksi odontologian ja leukakirurgian perusteellista tuntemusta. Syömis-, nielemis- ja puhetoiminnan säilyttäminen on potilaan elämänlaadun vuoksi erittäin tärkeä. Tämän vuoksi suun seudun tuumorien hoidoissa tarvitaan suu- ja leukakirurgin sekä erikoisproteetikon läheistä yhteistyötä jo leikkauksen suunnitteluvaiheesta lähtien.

Anna-Lisa Söderholm, Christian Lindqvist

Äidinmaidon ympäristömyrkyt ja lasten terveys

Vaikka rintamaito sisältää saasteita enemmän kuin lehmänmaito ja vastikkeet, se ei ole osoittautunut lapselle epäedullisemmaksi. Äidinmaidon osuus terveyshaittojen aiheuttajana on nykytiedon valossa vähäinen. Sen terveyttä edistävät vaikutukset ovat sen sijaan selvät.

Helena Mussalo-Rauhamaa

Onko probioottibakteereista hyötyä terveydelle

Probiootit ovat eläviä mikrobivalmisteita, jotka hyödyttävät terveyttä ylläpitämällä suoliston luonnollista mikrobistoa. Probioottien terveysvaikutuksista ei olla yksimielisiä, mutta uusimmat tutkimukset osoittavat tiettyjen maitohappobakteerien olevan hyödyllisiä erilaisten suolisto-oireiden hoidossa. Probioottien vaikutusmekanismeja koskevan tiedon lisääntyessä tämä käsitys on vahvistunut ja avannut uusia mahdollisuuksia valmisteiden käytölle.

Hannu Korhonen, Seppo Salminen, Erika Isolauri Heikki Vapaatalo

Lääkärien liikkuvuus Englannin, EY-maiden ja muiden maiden välillä - Entä Suomi?

Terveydenhuoltohenkilöstön liikkuvuus Suomesta ETA-maihin ja näistä maista Suomeen ETA-sopimuksen ja mahdollisen EY:hyn liittymisen jälkeen on aiheuttanut monenlaisia arvailuja. Suoranaisena uhkakuvana keskusteluissa on usein esitetty, että ammatin harjoittamista koskevien esteiden poistuttua Suomesta siirtyy runsaasti hyvin koulutettua väkeä ulkomaille. Muiden maiden muuttolukujen valossa näyttää siltä, että uhkaa on liioiteltu.

Juha Karvonen

Mies, hedelmättömyys ja keinohedelmöitys

Miehen hedelmättömyys asettaa miehen ja koko parisuhteen kovalle koetukselle. Erityisesti parisuhteen ulkopuolisen luovuttajan spermalla suoritettava keinohedelmöitys on usein miehelle henkisesti vaikea paikka. Jotta lapsettomuushoitoon liittyvä salailu vähenisi ja uudet perheenperustamistavat olisi helpompi hyväksyä, olisi yhteiskunnan käsitysten perheestä ja vanhemmuudesta muututtava.

Minna Tarmi-Mattsson

Kannattaako verisuonikirurgiaa käyttää kriittisen alaraajaiskemian hoitoon?

Kannattavuusajattelu on tunkeutumassa suomalaiseen terveyden- ja sairaanhoitoon. Asioita pitää nyt arvioida paitsi kliiniseltä, myös taloudelliselta kannalta. Verisuonikirurgiassa asia kärjistyy monessa suhteessa. Toisaalta kyseessä on usein raajan elinkelpoisuutta ja siis potilaan liikkuvuutta uhkaava tilanne. Toisaalta kyseessä on usein iäkäs potilas, jonka leikkausriski on kohonnut ja jäljellä oleva elinaika suhteellisen lyhyt. Onko tässä tilanteessa perusteltua tehdä kallista, resursseja ja pitkiä sairaalahoitoja vaativaa verisuonikirurgiaa vai pitäisikö tyytyä halvempaan amputaatioon? Mikä on kliininen, sosiaalinen ja taloudellinen lopputulos?

Michael Luther

Pre-eklampsian varhaisen toteamisen ja ehkäisyn mahdollisuudet

Vaikka pre-eklampsian patofysiologiaa on opittu viime vuosina syvällisesti tuntemaan, taudin etiologia on edelleen epäselvä. Osa pre-eklampsiatapauksista voidaan ennakoida anamneesin ja kohtuvaltimoiden verenvirtausmittausten avulla raskauden puolivälissä. Muuttamalla näissä tilanteissa pieniannoksisella asetyylisalisyylihappohoidolla äidin prostaglandiiniaineenvaihduntaa raskaudelle suosiolliseen suuntaan on mahdollista parantaa tilanteen ennustetta ja osassa tapauksia kokonaan ehkäistä pre-eklampsian syntyminen. Ennen tarkempien selvitysten valmistumista asetyylisalisyylihappoprofylaksia on syytä antaa hyvin valikoidulle potilasryhmälle.

Pertti Kirkinen

In vitro -testit allergisen kosketusihottuman diagnostiikassa

Lapputesti on ollut kosketusallergian diagnostiikan peruskivi kohta 100 vuotta. Korvaavia tai täydentäviä in vitro -testejä on etsitty pitkään. Käytetyin in vitro -testeistä on ollut lymfosyyttien transformaatiotesti ja eniten tutkittu allergeeni nikkeli. Esittelemme potilaan, jolla oli lapputestein todettu kulta-allergia, jota osoitettiin myös lymfosyyttien transformaatiotestillä. Vaikka in vitro -testeistä ei ole tullut viivästyneen yliherkkyyden rutiinidiagnostiikan käytännön työkaluja, kulta kuuluu niihin aineisiin, jotka näyttävät soveltuvan in vitro -diagnostiikkaan.

Håkan Granlund, Sylvi Silvennoinen-Kassinen, Timo Aro, Lasse Kanerva

Tinnituspotilaan hoito ja kuntoutus

Korvan ja kuulojärjestelmän vaurioon liittyy usein korvan soiminen, suhina tai humina, jota kutsutaan tinnitukseksi. Sillä tarkoitetaan ääntä, joka ei aiheudu ulkopuolisesta äänilähteestä. Ulkomaisten tilastojen pohjalta arvioiden maassamme voi olla noin 100 000 henkeä, joilla tinnitus on jatkuvaa ja häiritsevää. Vaivan hoito on pulmallista, koska tarkoitukseen sopivaa lääkettä ei ole, ja monet lääkärit eivät paneudukaan tinnitusvaivoihin riittävän perusteellisesti. Potilaat kokevat usein, ettei tätä näkymätöntä ja vaikeasti mitattavaa oiretta oteta vakavasti.

Tapani Jauhiainen, Sari Levänen, Päivi Yli-Pohja

Raskaudenaikainen veriryhmäimmunisaatio ja vastasyntyneen hemolyyttinen tauti

Kaikista äitiysneuvoloissa asioivista äideistä otetaan 8.-12. raskausviikolla verinäyte veriryhmävasta-ainetutkimuksia varten. Vuonna 1992 seulonnassa löytyi 243 äidin näytteestä raskauden kannalta merkityksellinen veriryhmävasta-aine; näistä äideistä 160 oli Rh-positiivisia ja 83 Rh-negatiivisia. Lisäksi 267 äidiltä todettiin raskauden kannalta merkityksetön vasta-aine. Seulonta on perustana immunisoituneiden äitien hoidosta ja seurannasta päätettäessä. Tärkeimpiä syntyvän lapsen kannalta ovat sellaiset veriryhmäimmunisaatiot, jotka voivat aiheuttaa sikiössä hemolyyttisen anemian ja erytroblastoositaudin. Sikiön vaikea-asteista erytroblastoositautia voidaan joutua hoitamaan kohdunsisäisillä verensiirroilla.

Hannele Sareneva, Kari Teramo, Malla Kuosmanen, Martin Renlund Jarl Eklund

Prostatahyperplasian lääkehoito

Lääkehoito on yksi prostatahyperplasian hoitovaihtoehto silloin, kun potilaan ongelmana ovat häiritsevät oireet eikä sairaus ole aiheuttanut komplikaatioita. Kliinisessä käytössä on tällä hetkellä sekä eturauhassuurentuman dynaamiseen että staattiseen komponenttiin vaikuttavia lääkkeitä. Edelliseen ryhmään kuuluvat alfa1-adrenergisten reseptorien salpaajat ja jälkimmäiseen miessukupuolihormoni-vaikutusta estävät lääkkeet, joista uusin ja vähiten sivuvaikutuksia aiheuttava on 5alfa-reduktaasin estäjä finasteridi. Ennen kuin prostatahyperplasiaa ryhdytään hoitamaan lääkityksellä, on varmistettava, ettei virtsaamishäiriölle ole mitään muuta syytä. Teholtaan lääkehoito ei ole yhtä hyvä kuin kirurginen hoito.

Teuvo Tammela

Okskarbatsepiini - uusi ensisijaislääke epilepsian hoitoon

Pari vuotta sitten Suomessakin rekisteröity epilepsialääke okskarbatsepiini on nykykäsityksen mukaan ensisijaislääke partiaalisten kohtaustyyppien ja yleistyvien toonis-kloonisten kohtausten hoidossa karbamatsepiinin ohella. Tutkimusten mukaan se on teholtaan fenytoiinin ja karbamatsepiinin tasoinen. Sen sivuvaikutukset ovat vähäisemmät kuin karbamatsepiinin. Okskarbatsepiinin annostus ei ole vielä täysin vakiintunut: aikuisille suositellaan 600-1 200 mg:n vuorokausiannoksia. Lääkitys on syytä aloittaa asteittain. Lasten epilepsialääkkeenä okskarbatsepiinista on vasta vähän kokemuksia.

Tapani Keränen, Kari Reinikainen

Nenänielun puolustusmekanismien vaikutus välikorvan ja nielurisan bakteeritulehduksiin

Yleisimmin infektoituva - ja myös helpoimmin tutkittava - immunologinen elin ihmisessä on nenänielun, nenän ja suun limakalvo. Kun tämä ensimmäisen portaan puolustuslinja pettää, seurauksena voi olla viremia tai bakteremia, ja tauti hankaloituu. Vastoin yleistä luuloa, terveillä ihmisillä nenänielun pinnalle erittyy verenkierrosta hyvin vähän vasta-aineita histologisista syistä. Ylivoimaisesti suurin osa vasta-aineista tuotetaan paikallisesti limakalvon alla, sillä kapillaarien ja solujen väliset vasta-aineet on tiukasti aidattu lamina proprian alle. Terve ihminen puolustautuu normaaliflooraa ja virulentteja mikrobeja vastaan miltei yksinomaan paikallisen immuniteetin avulla.

Simo Räisänen, Lars-Eric Stenfors

Infektioihin liittyvät glomerulonefriitit

Munuaistautia on syytä epäillä, jos infektiopotilaan yleiskunto heikkenee, infektiosta toipuminen pitkittyy, turvotusta esiintyy ja virtsa on veristä. Nopeasti etenevän glomerulonefriitin ripeä diagnosointi on tärkeää, koska ajoissa aloitettu hoito parantaa munuaistaudin ennustetta. IgA-glomerulonefriitti lienee tavallisin akuutteihin infektioihin liittyvä glomerulonefriitti, jonka käytännön lääkäri näkee, klassinen akuutti streptokokki-infektiota seuraava glomerulonefriitti sen sijaan on nykyään harvinainen.

Jukka Mustonen

Primaarinen pulmonaalihypertonia

Primaarinen pulmonaalihypertonia on harvinainen, tavallisimmin nuorten naisten sairaus, joka alkuvaiheessa aiheuttaa hengenahdistusta ja voimattomuutta. Kliiniset löydökset, EKG- ja thoraxkuvamuutokset johtavat diagnoosin jäljille, jos tauti vain muistuu tutkivan lääkärin mieleen. Sairauden ennuste on ollut huono, mutta hoidossa on edistytty. Varhainen taudinmääritys johtaneekin aikaisempaa parempaan tulokseen.

Juhani Partanen, Markku S. Nieminen

Kiniinin aiheuttama sokeus myrkytyspotilailla

Myrkytyspotilaan äkillisen sokeutumisen tavallisin syy on metyylialkoholi, mutta on tärkeää muistaa myös muut mahdollisuudet, yhtenä niistä kiniini. Kiniiniä käytetään Suomessa suonenvedon hoitoon, joskin sen teho on epävarma. Sen terapeuttinen leveys on pieni, ja yliannostuksesta seuraa pahoinvointia, oksentelua, korvien soimista, kuulovaurioita, äkillistä sokeutumista ja tavallisesti pysyvä näkökenttävaurio. Rytmihäiriöt ja kuolema ovat myös mahdollisia. Kiniinimyrkytyspotilaat ovat useimmiten ottaneet kiniiniä sisältävää suonenvetolääkettä päihtymistarkoituksessa tai yrittäessään itsemurhaa. Koska näkövauriota ei voida parantaa, myrkytykset on pyrittävä estämään ennakolta. Yliannostuksen aiheuttaman näkövaurion vaarasta on syytä huomauttaa potilaalle lääkettä määrättäessä, ja varoituksen tulisi ilmetä myös lääkepakkauksesta.

Tero Kivelä, Jouko Larinkari, Kirsi Setälä, Juhani Partanen

Kyynär- ja keskihermon pinnetilat

Kyynärhermon ja keskihermon pinteet ovat tavallisimpia käden kipu- ja puutumisoireiden aiheuttajia. Vaikka tyypilliset oireet johtavat helposti oikean diagnoosin jäljille, sekä diagnostiikka että hoito vaativat huolellisuutta. Huolellisella hoidolla voidaan välttää pitkäaikaisten, joskus jopa pysyvien kiputilojen syntyminen.

Timo Raatikainen