Mielenterveyttä etänä?

Kiinnostavuutensa ja pelimäisyytensä takia monet etähoitosovellukset voivat tukea hoitoon kiinnittymistä ja hoitosuhdetta etenkin nuorilla potilailla.

Jan-Henry Stenberg, Sanna Blanco Sequeiros, Matti Holi, Olli Kampman, Tuula Kieseppä, Jyrki Korkeila, Pirjo Mäki, Kristian Wahlbeck, Grigori Joffe, Pasi Häll, Kaisla Joutsenniemi

Systeemiset sidekudossairaudet, hedelmällisyys ja raskaus

Sairauden aiheuttamat elinmuutokset, taudin aktiivisuus ja hoitoon käytetyt lääkkeet vaikuttavat hedelmällisyyteen, sikiöön ja raskauteen.

Pauliina Tuomikoski, Aila Tiitinen

Oikaisu

Iskiaspotilas – konservatiivinen vai operatiivinen hoito?

Vahva tieteellinen näyttö yksittäisten hoitomuotojen tehosta iskiasoireessa puuttuu.

Katri Laimi, Jaro Karppinen, Jari Arokoski, Markku Kankaanpää, Mikhail Saltychev

Lymfoomien luokitus tarkentuu

Lymfoomien alatyyppien yleisyystiedot ovat nyt saatavilla Suomen syöpärekisterin verkkosivuilla.

Sirkku Jyrkkiö, Marja-Liisa Karjalainen-Lindsberg, Nea Malila, Sirpa Leppä

Vasemman kammion mekaaninen tukihoito – siltahoito tai vaihtoehto sydämensiirrolle

Mekaanisesti sydämen vasenta kammiota ja systeemiverenkiertoa tukevasta hoidosta saattaa tulla merkittävä vaihtoehto sydämensiirrolle, sillä tarkasti valikoiduilla potilailla kahden vuoden elinajan ennuste lähentelee sydämensiirtopotilaiden ennustetta.

Karl Lemström, Janne J. Jokinen, Jan Kiss, Antti Nykänen, Catharina Yesil, Jyri Lommi, Markku Pentikäinen, Raili Suojaranta-Ylinen, Seppo Hiippala

Hukuksiin joutuneen lapsen ensivaiheen hoito ja neurologinen ennuste

Ennusteen kannalta merkittävin asia on aivojen hapenpuutteen kesto eli hukuksissaoloaika. Elvytyksessä tärkeää on lisävaurion ehkäiseminen, happivajeen korjaaminen ja riittävän aivoperfuusion ylläpitäminen.

Tuula Lönnqvist, Leena Lauronen, Maarit Palomäki, Pertti Suominen

Aivovammojen ali- ja ylidiagnostiikka

Alidiagnostiikka on vaarana akuuttivaiheessa, ylidiagnostiikka jälkitilojen arvioinnissa.

Suvi Liimatainen, Johanna Rellman, Teemu Luoto, Minna Wäljas, Aarne Ylinen

Synnytystavan vaikutus äidin ja lapsen terveyteen

Keisarileikkaus ja alatiesynnytys eivät ole samanveroisia synnytystapoja, joista synnyttäjä voi valita mieluisamman.

Nanneli Pallasmaa, Samuli Rautava, Susanna Timonen

Synnytyksen käynnistäminen, kun raskaus on täysiaikainen

•Synnytyksistä 20–30 % alkaa käynnistyksellä, ja käynnistysten osuus on jatkuvasti kasvanut.

Heidi Kruit, Mika Nuutila, Leena Rahkonen

Synnytysten trendejä Suomessa

•Raskaana oleminen ja synnyttäminen ovat muuttuneet sadan vuoden aikana turvallisemmiksi. ­Äitiyskuolleisuus on pienentynyt alle sadasosaan ja perinataalikuolleisuus alle kymmenesosaan vuoden 1936 luvuista.

Nanneli Pallasmaa, Mika Gissler

Vastasyntyneiden sairaalasiirrot ja niissä havaitut haittatapahtumat

HUS-Erva-alueella ambulanssin varustuksessa oli ongelmia joka viidennessä siirrossa. Vastasyntyneiden kuljetuksiin tarvittaisiin pysyvä koulutettu noutotiimi.

Liisa Rovamo, Pertti Suominen

Kun synnyttäjä toivoo keisarileikkausta

•Keisarileikkausten määrä on viime vuosikymmeninä lisääntynyt, maailmalla huomattavasti enemmän kuin Suomessa.

Terhi Saisto, Hanna Rouhe

Mitä on positiivinen mielenterveys ja kuinka sitä mitataan?

Mielenterveys on osa hyvinvointia, ja positiivinen mielenterveys on voimavara, jolla sitä voidaan edistää.

Kaija Appelqvist-Schmidlechner, Katinka Tuisku, Nina Tamminen, Esa Nordling, Pia Solin

Kenelle kierukkaehkäisy sopii?

Nuorten ja synnyttämättömien naisten kierukankäytöstä on jo paljon kokemusta.

Janina Kaislasuo, Satu Suhonen, Oskari Heikinheimo

Oikaisu

Lääkärilehdessä 23/2016 julkaistun artikkelin "Spirometrian tulkinta uudistuu – uudet viitearvot käyttöön" kuviossa 9 (s. 1680) oli virhe. Kuvioon liittyvässä taulukossa kohdassa "Viite Viljanen" oli kaksi virheellistä lukua. FVC:n tulee olla 3,64 ja FEV₁/FVC:n 0,82. Virheen korjaaminen ei muuta tuloksen tulkintaa. Julkaisemme taulukon ohessa uudelleen.

Naisen rasvakudoksen endokrinologiaa – steroidihormonimetabolian yhteys rintasyöpään

Rasvakudoksen endokrinologian selvittäminen auttaa sairauksien patofysiologian ymmärtämistä.

Hanna Savolainen-Peltonen, Matti J. Tikkanen, Tomi Mikkola

Spirometrian suorittaminen ja tulkinta – uudet suomalaiset ja monikansalliset viitearvot käyttöön– Suomen Kliinisen Fysiologian yhdistyksen ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen suositus 2015

•Hiljattain on julkaistu uudet suomalaiset aikuisten spirometrian viitearvot, joiden mittaukset kattavat myös vanhusväestön 84 vuoden ikään asti.

Anssi R. A. Sovijärvi, Annette Kainu, Pekka Malmberg, Anna Guldbrand, Kirsi Timonen, Päivi Piirilä

Lapsen vaikeutunut hengitys

Sisäänhengitys on vaikeutunut laryngiitissa. Uloshengitys on vaikeutunut bronkioliitissa, osbtruktiivisessa bronkiitissa ja astmassa.

Varpu Elenius, Tuomas Jartti

Muistipotilaiden seurannan järjestäminen perusterveydenhuollossa

Kotihoidon onnistuminen edellyttää potilaan perheen tiivistä, suunniteltua ja ennakoivaa seurantaa.

Taina Hellsten, Johanna Kortelahti