Onko probioottibakteereista hyötyä terveydelle

Probiootit ovat eläviä mikrobivalmisteita, jotka hyödyttävät terveyttä ylläpitämällä suoliston luonnollista mikrobistoa. Probioottien terveysvaikutuksista ei olla yksimielisiä, mutta uusimmat tutkimukset osoittavat tiettyjen maitohappobakteerien olevan hyödyllisiä erilaisten suolisto-oireiden hoidossa. Probioottien vaikutusmekanismeja koskevan tiedon lisääntyessä tämä käsitys on vahvistunut ja avannut uusia mahdollisuuksia valmisteiden käytölle.

Hannu Korhonen, Seppo Salminen, Erika Isolauri Heikki Vapaatalo

Nuorten aikuisten tupakointi 1978-1993

Nuoret tytöt ovat saavuttaneet pojat päivittäisen tupakoinnin yleisyydessä 1990-luvun alussa. Pojat kuitenkin tupakoidessaan polttavat tyttöjä enemmän. 25-29-vuotiaiden miesten ja naisten tupakointi on vähentynyt 1970-luvun lopulta 1990-luvun alkuun tultaessa. Koulutusryhmien väliset tupakointierot ovat selvät: mitä vähemmän koulutusta nuorella on, sitä todennäköisemmin hän tupakoi. Nuorten keskuudessa koulutusryhmien tupakointierot ovat suuremmat kuin aikuisten keskuudessa.

Ossi Rahkonen, Satu Helakorpi, Mari-Anna Berg Pekka Puska

TULES-potilaiden mielenterveysongelmat

Psyykkiset ongelmat ovat TULES-potilailla tavallisia. Fysiatrian poliklinikan potilaita käsittäneessä tutkimuksessa niitä oli lähes kahdella kolmasosalla. Yleisimpiä ne olivat selkäsairailla. Mielenterveysongelmaiset kokivat taloudellisen tilanteensa huonommaksi sekä oireilunsa voimakkaammaksi kuin muut, heidän oireensa olivat myös psykosomaattisia useammin kuin aineiston muilla potilailla.

Heimo Viinamäki, Seppo Tenhonen, Leo Niskanen

Lääkärien liikkuvuus Englannin, EY-maiden ja muiden maiden välillä - Entä Suomi?

Terveydenhuoltohenkilöstön liikkuvuus Suomesta ETA-maihin ja näistä maista Suomeen ETA-sopimuksen ja mahdollisen EY:hyn liittymisen jälkeen on aiheuttanut monenlaisia arvailuja. Suoranaisena uhkakuvana keskusteluissa on usein esitetty, että ammatin harjoittamista koskevien esteiden poistuttua Suomesta siirtyy runsaasti hyvin koulutettua väkeä ulkomaille. Muiden maiden muuttolukujen valossa näyttää siltä, että uhkaa on liioiteltu.

Juha Karvonen

Hoidon ihmisläheisyys KYS:ssa - Kuinka potilaat sen kokevat?

Terveydenhuollon palveluja ei voida kehittää, jollei tiedetä, miten potilaat itse hoidon kokevat. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on asetettu tavoitteeksi mm. ihmisläheisen hoidon kehittäminen, ja ihmisläheisen hoidon määrittelemiseen ja arviointimenetelmien kehittämiseen ovat osallistuneet sekä potilaat että henkilökunta. Potilaskyselyn perusteella ihmisläheisyys toteutuu hoidossa pääosin hyvin, mutta selviä puutteitakin on. Varsinkin hoitoon liittyvää vuorovaikutusta on syytä kehittää, kun terveydenhuollon laadunvarmistusjärjestelmää luodaan. Myös suhtautumisessa vanhimpiin vuodepotilaisiin on parantamisen varaa.

Tuovi Sohlberg, Eeva Töyry, Viljo Rissanen

Sklerohoito vai kuminauhaligeeraus ruokatorvikohjuihin?

Vuotavat ruokatorvikohjut voidaan tehokkaasti hoitaa skleroterapialla gastroskoopin kautta. Vaikka hoito lopettaakin vuodon ja vähentää mortaliteettia, noin puolet potilaista saa sivuvaikutuksia (striktuura, perforaatio, keuhkotoiminnan huononeminen) ja puolella hoito on toistettava uusintavuodon takia. Viime vuonna julkaistiin ensimmäinen satunnaistettu tutkimus, jossa verrattiin sklerohoitoa ja suonikohjujen kuminauhaligeerausta. Silloin todettiin hoidot ainakin yhtä hyviksi, ja kuminauhahoidolla oli vähemmän sivuvaikutuksia.

Englannin terveydenhuollon uudistus II - Asiantuntijoiden arvioita uudistuksen vaikutuksista

Kahden vuoden kokemukset Englannin terveydenhuollon uudistuksen vaikutuksista ovat tuoneet esiin solmukohtia ja kehittämistarpeita, vaikka näin lyhyen ajan perusteella ei kovin selkeitä päätelmiä voidakaan tehdä. Säästöä uudistus ei vielä näytä tuoneen, eikä kilpailuakaan ole juuri ilmennyt muutoin kuin suurten kaupunkien sairaaloiden kesken. Ongelmia tuntuu kasautuvan toisaalta suuren organisaation keventämiseen, toisaalta tietotuotantoon, jota tarvitaan toiminnan pohjaksi. Brittiasiantuntijoissa on pessimistejäkin, ja eräs heistä siteerasi roomalaista Gaius Petroniusta vuodelta 66 jKr.: "Kun muutetaan rakenteita tai organisaatiota, aina luullaan sen johtavan edistykseen. Tosiasiassa toistuvilla muutoksilla saadaan aikaan vain hämmennystä ja tehottomuutta."

Mauno Konttinen

Oikaisu

Suomen Lääkärilehden numerossa 35/93 sivuilla 3465-3469 julkaistussa artikkelissa 'FINMONICA-tutkimuksen tuloksia II: Sepelvaltimotautikohtausten sairaalahoidot 1980-luvulla', Palomäki P ym, oli kaksi painovirhettä. Kuvioissa 3-4 olevat diagnoosikoodit olivat julkaistun tekstin mukaan 411-413, oikeat koodit ovat 411-414, kuten varsinaisessa tekstissä oli mainittu. Kaikissa kuvioissa 1-4 alin ikäluokka oli virheellisesti merkitty < 85 v, sen tulee olla < 65 v, jonka jälkeen kuvion selite tulee ymmärrettäväksi. Toimitus pahoittelee tapahtunutta.

Tekoläppäpotilaan antikoagulaatio

Antikoagulaatiohoidon virittämisessä on eräänä perusperiaatteena pidetty sitä, että läppäproteesipotilaan antikoagulaation tulee olla kireä. Muutoin läpän ympärille syntyy helposti trombeja, jotka ponkaisevat aivoihin ja aiheuttavat potilaalle lopunikäistä haittaa. Silti läppäpotilailla esiintyy luvattoman paljon tromboembolioita: 2-3 %:lla potilaista ilmenee jokin vaikea tromboembolia asianmukaisesta liuotushoidosta huolimatta. Asia on haluttu korjata lisäämällä hoitoon dipyridamolia tai asetyylisalisyylihappoa.

Inhalaatiohoitolaitteet hyötykäyttöön

Spira-laitteen kotiin saaneille astmapotilaille tehtiin kysely laitteen käytöstä ja hyödystä sairauden hoidossa. Tuloksista ilmeni muun ohessa, että joka viides inhalaatioannostelija oli ollut vähintään kyselyä edeltäneet puoli vuotta käyttämättömänä. Ne pyydettiin takaisin sairaalaan muita potilaita varten. Apuvälineiden käyttöä seuraamalla saavutetaan merkittäviä kuntoutusmenojen säästöjä.

Tari Haahtela, Kirsti Soini, Jussi Männistö

Onko virtsatiekivien hoito Suomessa ajan tasalla?

Kehonulkoisella kivenmurskauksella joko yksinään tai yhdessä tähystysmenetelmien kanssa voidaan hoitaa noin 90 % oireita aiheuttavista virtsatiekivistä. Kuitenkin kolmen kuukauden otos Suomessa hoidetuista virtsatiekivipotilaista vuodelta 1992 osoittaa, että ensi kertaa hoidetuista 166 virtsatiekivestä vain 60,2 %:n hoidossa oli käytetty kivenmurskainta. Virtsanjohdinkivipotilaita hoidettiin kivenmurskaushoidossa suhteessa vieläkin vähemmän. Yksi syy tähän lienevät sairaaloitamme kahlitsevat säästötoimet.

Niilo Hendolin, Ossi Lindell

Hävittäjälentäjän työ rasittaa niskaa

Nykyaikaisten hävittäjälentokoneiden entistä parempi suorituskyky altistaa lentäjät kiihtyvyysvoimille, jotka saattavat ylittää ihmisen elimistön sietokyvyn. Ajankohtaiseksi ongelmaksi on muodostunut lennon aikana äkillisesti ilmaantuva niskakipu seuraamuksineen. Kivun aiheuttaa päästä jalkoihin suuntautuva kiihtyvyysvoimalle vastakkainen inertiavoima eli ns. +Gz-voima. Ongelman arvioidaan lisääntyvän entisestään, mikäli ennaltaehkäiseviä keinoja ei löydetä. Lievimmissä tapauksissa niskakivun syyksi arvellaan lihasvenähdys, mutta hankalimmissa tapauksissa syynä voi olla jopa leikkaushoitoa vaativa kaularangan nikamavälilevyn äkillinen pullistuma.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030