Kiitos vuonna 2022 käsikirjoituksia arvioineille

Tieteellisen tiedon luotettavuus tuntuu tulevan yhä tärkeämmäksi, mutta samalla nopeutuva julkaiseminen saattaa sitä uhata. Luotettavuuden tärkeitä takaajia ovat vertaisarvioijat. Kuluneen vuoden aikana Lääkärilehteen lähetettiin 189 tieteellistä käsikirjoitusta, joista lähes kaikki vertaisarvioitiin toimituksen ulkopuolella. Näitä käsikirjoituksia arvioi 310 oman alansa asiantuntijaa. Suuret kiitokset korvaamattomasta avustanne!

Pertti Saloheimo, lääketieteellinen päätoimittaja

Psykoosilääkkeiden metabolisia haittoja voidaan vähentää

Keinoja ovat lääkehoidon yksilöllinen räätälöinti, terveydentilan ja riskitekijöiden seuranta sekä elintapainterventiot.

Saana Eskelinen, Tiina Talaslahti, Hannu Koponen

Vauva-iän yöheräily on yhteydessä kehitykseen

Väitös: Usein heräilevillä vähemmän taitoja käyttäytymisen säätelyyn kaksivuotiaana.

Tiiamari Pennanen

Pandemia kuormitti terveydenhuoltoa myös henkisesti

Koronapotilaita hoitaneilla oli eniten psyykkisiä oireita.

Ulla Toikkanen

Miksi jyrsijöiden välittämät sairaudet tarttuvat ihmisiin?

Suurin osa jyrsijöiden välityksellä leviävien tautien lähteistä elää yksinomaan tai satunnaisesti ihmisten asuinpaikoissa tai niiden läheisyydessä.

Sari Kosonen

Ruokariippuvuus on yleinen ongelma suomalaisilla

Oireita koetaan yleisimmin prosessoituihin energiatiheisiin ruokiin ja juomiin liittyen. 

Anne Seppänen

Alipainoiset ja lihavimmat suurimmassa riskissä kuolla sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen jälkeen

Syitä voi olla useita.

Tiiamari Pennanen

Suurin osa Tampereen 90-vuotiaista on tyytyväisiä elämäänsä

Koronarajoitukset eivät näytä lisänneen sairastavuutta tai vaikuttaneen itsenäiseen pärjäämiseen.

Anne Seppänen

Silmänpohjan ikärappeuman aiheuttama näkövammaisuus kääntynyt laskuun

Taustalla ovat parantunut diagnostiikka ja uudet hoitomuodot.

Anne Seppänen

Muistisairauden riskin kasautuminen alkaa jo lapsuudessa

Väitöstutkija havaitsi yhteyden lapsuuden matalan sosioekonomisen aseman ja muistisairauden välillä.

Anne Seppänen

Treenin ja palautumisen mittaamisesta hyötyä harjoitteluun

Mittaaminen voi hyödyttää myös kuntoliikkujia, selviää Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöskirjassa. 

Sari Kosonen

Koneoppimismenetelmät auttavat arvioimaan uniapnean vakavuutta

Uudet menetelmät mahdollistavat unen rakenteen arvioinnin aivosähkökäyrästä.

Ulla Toikkanen

Sairaalahoidon yhteydessä pitäisi arvioida resilienssiä 

Tukea tarvitsevat lapset ja perheet täytyisi tunnistaa.

Ulla Toikkanen

Rintojen korjausleikkaus parantaa elämänlaatua

Rintasyöpäpotilaalle tulisi tarjota mahdollisuutta rinnan ennallistavaan leikkaukseen, jos rinta joudutaan poistamaan kokonaan.

Ulla Toikkanen

Diabeteksen seuranta onnistuu hyvin etänä

Hoitosuunnitelmaan perustuva lähestymistapa saattaa jopa parantaa hoidon laatua.

Johan Fagerudd, Robert Bergholm, Kaisa Kujansivu, Nina-Maria Tigerstedt

Uusi menetelmä ihosyövän tunnistamiseen

Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaista ihosyövän kuvantamiskonseptia, joka voi antaa lääkäreille tietoa lähes reaaliaikaisesti.

Sari Kosonen

Infektiolääkärin konsultaatio vaikuttaa antibioottivalintoihin

Väitöstutkimuksen mukaan konsultaatio lisäsi vastuullista antibioottien käyttöä vakavissa A-streptokokki-infektioissa.

Sari Kosonen

Bioetiikasta opetussovellus

Bioetiikan instituutti on julkaissut sovelluksen, jossa on opetusohjelmia lääketieteen etiikan teemoista.

Sari Kosonen

Väitös: Kiusatuksi joutuminen on yhteydessä nuorten mielenterveyden oireisiin

Toisia kiusanneilla suurempi todennäköisyys tehdä väkivaltarikoksia aikuisiällä.

Anne Seppänen

Aristavat rauhaset kaulalla – osa 1

Miten sinä hoitaisit -palstalla alkaa uusi tapaus.

Anneli Lauhio