Euroopan yhdentyminen ja Suomen sosiaaliturvasopimukset

Euroopan yhteisöön kuuluvien maiden välisenä sosiaaliturvasopimuksena on EY:n asetus 1408/71. Mahdollisen ETA-sopimuksen myötä se tulee suurelta osin korvaamaan vastaavat sopimuksemme alueen maiden kanssa. Mahdollinen EY-jäsenyys ei muuta tätä tilannetta. Asetus kattaa ETA-maiden kansalaiset, jotka tekevät tai hakevat toisessa jäsenmaassa työtä tai viettävät siellä eläkepäiviään ja osittain myös heidän perheenjäsenensä. Asetuksessa on myös määräykset sairaanhoidosta tilapäisen oleskelun aikana. Erityisluvalla voi hakeutua toiseen jäsenmaahan hoitoon, jollei tätä ole kohtuullisessa ajassa saatavissa omasta maasta. Työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä sosiaaliturvan kustantaa aina työskentelymaa, riippumatta siitä mikä on asuinmaa.

Mauno Lindroos

Keinoalkuisesta lisääntymisestä kiistelty lakiehdotus: Sukusolujen luovuttajan nimi täysi-ikäisen lapsen tietoon

Oikeusministeriö valmistautuu antamaan keinoalkuista lisääntymistä koskevan lakiehdotuksen hallitukselle vielä tänä keväänä. Ehdotusta valmisteltaessa suurimmat erimielisyydet ovat liittyneet kysymykseen luovuttajan salassapidosta lahjoitettuja sukusoluja käytettäessä. Valmistuneen lakiehdotuksen mukaan tieto luovuttajan henkilöllisyydestä säilytetään sosiaali- ja terveyshallituksen rekisterissä, josta lapsella on oikeus saada se tietoonsa täysi-ikäiseksi tultuaan. Kenelläkään muulla ei olisi oikeutta tietoon. Lakiehdotuksen mukaan vanhempia ei kuitenkaan velvoitettaisi kertomaan lapselle hänen syntytavastaan. Lapsettomuutta hoitavien lääkärien mielestä sukusolujen luovuttajan henkilöllisyys on pidettävä salassa hävittämällä luovuttajaa koskevat tiedot. Samalle kannalle on asettunut myös Lääkäriliitto.

Suvi Sariola

Outi Hovatta: Lailla pitäisi suojata lapsen ja vanhempien vuorovaikutussuhdetta

Väestöliiton lapsettomuusklinikan ylilääkärin Outi Hovatan mielestä tiedot lahjoitettujen sukusolujen luovuttajan henkilöllisyydestä on ehdottomasti hävitettävä, elleivät sekä luovuttaja että lapsen vanhemmat nimenomaan toisin halua. Tietoisuus siitä, että lapsi voi täysi-ikäisenä selvittää luovuttajan henkilöllisyyden, saattaa hänen mielestään haitata perheen vuorovaikutussuhteita. Lakiehdotus jättää vanhempien harkintaan, kertovatko he lapselle lainkaan, että hän on syntynyt luovutetuista sukusoluista. Hovatta pelkääkin rekisteröinnin johtavan toivotun avoimuuden sijasta entistä suurempaan salailuun niin, että vanhemmat eivät lainkaan kerro lapselle hänen syntytapaansa.

Lain valmistelijat korostavat lapsen oikeuksien turvaamista

Oikeusministeriön virkamiehet ovat koko lakiehdotuksen kymmenvuotisen valmistelun ajan katsoneet, että lapselle on annettava oikeus tietää sukusolujen luovuttajan henkilöllisyys. Heidän mukaansa lähtökohtana on oltava syntyvän yksilön oikeuksista huolehtiminen, ja ratkaisut on tehtävä lapsen näkökulmasta. Vain syntyvä lapsi itse tietää, kuinka tärkeä tieto luovuttajan henkilöllisyydestä hänelle on, joten lain on turvattava hänelle mahdollisuus saada se. Lakiehdotuksen perusteluissa viitataan myös Suomen ratifioimaan YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen, joka edellyttää, että kaikissa lapsia koskevissa lainsäädäntötoimissa otetaan ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Yleissopimuksen mukaan lapsella on myös, jos mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa.

Suvi Sariola

Lääkäri työyhteisön jäsenenä III Innovaatio ja sairaalan kehittäminen

Uusi organisaatiokulttuuri korostaa työntekijöiden aloitteellisuutta, riskinottoa ja vapautta. Sairaaloissa tämänsuuntaisia muutospaineita lisää tulossa oleva valtionosuusuudistus. On arvioitava uudelleen toimintatapoja, johtamista ja palkitsemisjärjestelmiä. Lääkärit haastetaan tulemaan ulos virkamiesroolistaan ja kyseenalaistamaan totunnaisia menettelytapoja ja työnsä esteitä. Heidän on myös saatava työyhteisön tuki uudistuspyrkimyksilleen.

Timo Korhonen Risto Harisalo

Iholle applikoitava puudutevoide poliklinikkakäytössä

Prilokaiini-lidokaiinipuudutevoide on kehitetty poistamaan kipuaistimus iholta. Sitä käytetään pienten toimenpiteiden yhteydessä, kuten verinäytteen otossa. 13 terveyskeskuksen ja poliklinikan kokemusten perusteella voiteen käyttö onnistuu hyvin polikliinisessäkin työssä, vaikka tunnin applikaatioaika on varsin pitkä. Puudutevoiteen ja lumelääkkeen vaikutusta verrattiin verinäytteen ottoon liittyvän kivun poistamisessa 4-15-vuotiailta lapsilta, joista 74 sai puudutevoidetta ja 73 lumelääkettä. Puudutevoidetta saaneet potilaat arvioivat tuntemansa kivun merkitsevästi vähäisemmäksi kuin lumelääkettä saaneet. Hoitajien arviot lasten kivusta kertoivat saman.

Reijo Korpela Jouko Timosaari

Kokemuksia kriisipsykoterapiasta yleissairaalan osastoilla

Psykiatria on vakiinnuttanut paikkansa muiden erikoisalojen joukossa useimmissa yleissairaaloissamme. Lääkärin hoidossa olevan potilaan psykologisista reaktioista tiedetään nykyään jo varsin paljon, samoin psykiatrisen konsultaation tarpeesta ja sen merkityksestä. Potilaan joutuessa yleissairaalassa psykologiseen kriisiin häntä voidaan auttaa kriisiterapian avulla. Tämä hoitomuoto on vielä varsin uusi eikä sen indikaatioista ole yhtenäisiä kattavia suosituksia. Sen erityisenä tavoitteena on palauttaa ruumiin ja mielen välille toimiva yhteys ja näin saada potilas itse tukemaan paranemistapahtumaa yhteistyössä osaston työryhmän kanssa. Kriisiterapian avulla pyritään edistämään myös sopeutumista sairauden tuomiin uusiin tosiasioihin.

Kyösti Väänänen Heimo Viinamäki Johannes Lehtonen

Sympatomimeetit ja astma Asiantuntijasuositus

2-sympatomimeettien käyttö on lisääntynyt jatkuvasti Suomessa. Tuoreet tutkimukset ovat herättäneet keskustelua niiden asemasta astman hoidossa. Suomalaiset keuhkosairauksien asiantuntijat eivät pidä jyrkkiä toimenpiteitä tarpeellisina, mutta esittävät joitakin tarkistuksia sympatomimeettien käyttöperiaatteisiin.

Tari Haahtela Aarne Lahdensuo Kari Alanko Esko Huhti Pirkko Paakkari Hâkan Poppius Brita Stenius-Aarniala Eero Tala Erkki O. Terho

Yliherkkyysreaktiot leikkausten yhteydessä

Yliherkkyysreaktiot leikkauksissa ovat harvinaisia. Silti ne on syytä selvittää, jotta potilas välttyisi tulevaisuudessa uusilta reaktioilta. Leikkaustoimenpiteiden yhteydessä potilaat voivat saada yliherkkyysreaktioita monista lääkeaineista, mutta myös mm. kumilateksi on leikkauksissa mahdollinen allergeeni. Suurin osa oireista ilmenee viiden minuutin sisällä lääkkeen antamisesta. Lääkereaktioista arviolta yli puolet on lihasrelaksanttien aiheuttamia. Vaikka paikallispuudutuksen aikana syntyneiden reaktioiden vuoksi potilaita on esimerkiksi TYKS:ssa tullut tutkimuksiin paljon enemmän kuin yleisanestesiassa ilmenneiden oireiden takia, syynä on vain harvoin yliherkkyys puudutteelle.

Ken Malanin Kirsti Kalimo

Tavanomainen röntgentutkimus perifeeristen artriittien diagnostiikassa

Perinteinen röntgentutkimus on säilyttänyt asemansa nivelsairauksien tärkeimpänä radiologisena tutkimusmenetelmänä huolimatta siitä, että uusia kuvantamismenetelmiä on tullut käyttöön. Muutosten luonteen ja levinneisyyden selvitys auttaa diagnostiikassa ja hoidon suunnittelussa. Koska lopullinen diagnoosi on aina kliininen, takaa kliinikon ja radiologin saumaton yhteistyö hyvän lopputuloksen.

Leena Laasonen

Alaraaja-amputaatioiden ilmaantuvuus diabetespotilaiden joukossa ja muussa väestössä

Perifeerisen valtimotaudin aiheuttama amputaatiovaara kasvaa iän myötä, ja erityisen suuri se on diabeetikoilla. KYS-piirin 25 vuotta täyttäneessä väestössä diabetesta sairastavien miesten riski osoittautui 10,3-kertaa ja naisten 13,8-kertaa suuremmaksi kuin muun väestön. Varvasamputaatiot olivat yleisempiä diabeetikoilla kuin ei-diabeetikoilla. Seuranta-aikana diabeetikoille jouduttiin tekemään myös uusinta-amputaatioita enemmän kuin muille. Naisilla diabetes oli merkitsevä amputaation jälkeistä kokonaiskuolleisuutta selittävä tekijä.

Onni Siitonen Leo Niskanen Markku Laakso Jukka Siitonen Kalevi Pyörälä

Kliinis-fysiologisten tutkimusten laaduntarkkailun tila huolestuttava

Kliinisen fysiologian alan tutkimukset kuuluvat arkirutiiniin sadoissa terveydenhuollon yksiköissä. Selvitykset tutkimusten laaduntarkkailusta ovat tuoneet esiin huolestuttavia puutteita niin laitteiston huollossa kuin henkilökunnan koulutuksessakin. Esimerkiksi spirometriatutkimusten laatutaso on osoittautunut kirjavaksi: laitteistojen huolto ja kalibrointi on monessa paikassa korkeintaan sattumanvaraista, ja viitearvostojakin on käytössä peräti 27 erilaista. Spirometrian laadunvalvonnasta on valmisteilla koulutusohjelma, ja samantapaisia hankkeita on vireillä myös EKG- ja verenpainemittausten laadun varmistamiseksi.

Olli Korhonen Väinö Turjanmaa

Klobatsaami lasten epilepsian hoidossa

Klobatsaamia voidaan käyttää lisälääkkeenä niille epilepsiapotilaille, joiden oireisiin ei tavanomaisilla lääkkeillä saada riittävää apua. Puolet vaikeaa epilepsiaa sairastavista lapsista hyötyi tutkimuksen mukaan aluksi klobatsaamista, mutta myöhemmin useimmille heistä kehittyi toleranssi. Parhaiten klobatsaami tehoaa myokloonisiin ja epätyypillisiin poissaolokohtauksiin. Klobatsaamihoidon vastetta ei voi arvioida seerumin lääkepitoisuuksia seuraamalla. Toisin kuin monien muiden epilepsialääkkeiden käytössä pitoisuusmääritysten hyöty rajoittuu lähinnä hoitomyöntyvyyden seuraamiseen.

Ali H. Bardy Timo Seppälä Teija Salokorpi Pirjo Lillsunde Marja-Liisa Granström Pirkko Santavuori

Lääkitystä saavien diabeetikoiden hoitopaikkojen käytön jakauma Suomessa

Diabeetikkojen hoitopaikkojen käytön jakaumaa ja lääkärissäkäyntien tiheyttä tutkittiin apteekeista lääkkeitään noutaneille diabeetikoille tehdyllä kyselytutkimuksella. Kyselyyn vastasi 33 205 diabeetikkoa, jotka muodostivat vähintään 70 % kaikista tutkimusajankohtana lääkkeitä hakeneista diabeetikoista. Vastanneista kävi terveyskeskuksissa 70 %, sairaaloiden poliklinikoissa 20 %, yksityislääkäreillä 8 % ja työpaikkaterveydenhuollossa 2 %. Aikuisiällä sairastuneista diabeetikoista 75 % kävi terveyskeskuksissa, kun taas nuoruusiän diabeetikoista vain 28 %. Selvimmin maan keskiarvosta poikkeaa hoitopaikkojen käytön jakauma Vaasan keskussairaalapiirissä, joka on jo kymmenkunta vuotta toiminut diabeteksen alueellisten hoidonjärjestelyjen kokeilualueena. Lääkärissäkäyntien tiheydessä ei vastaavaa eroa kuitenkaan ollut havaittavissa. Tuloksia käytetään osana vuonna 1989 käynnistettyä FinnDiab-tutkimusprojektia, jossa selvitetään diabeteksen hoitokäytäntöä ja sen tuloksellisuutta maassamme.

Tero Kangas Marjo Salinto Antti Reunanen

Maastohiihto- ja juoksuharjoittelun vaikutukset keski-ikäisten miesten kestävyyskuntoon ja veren rasvoihin

Maastohiihto- ja juoksuharjoittelu parantavat verenkiertoelimistön suorituskykyä yhtä tehokkaasti. Keski-ikäisille tamperelaismiehille laadittu yhdeksän tai kymmenen viikon harjoitusohjelma lisäsi hiihtäjien maksimaalista hapenkulutusta keskimäärin 17 % ja juoksijoiden hapenkulutusta 13 %. Tutkimukseen valitut miehet eivät olleet aiemmin harrastaneet liikuntaa. Miehet harjoittelivat neljänkymmenen minuutin ajan kolme kertaa viikossa. Seerumin lipoproteiini- ja insuliinipitoisuudet eivät muuttuneet tilastollisesti merkitsevästi.

Pekka Oja Raija Laukkanen Katriina Kukkonen-Harjula Ilkka Vuori Matti Pasanen Seppo Niittymäki Tiina Solakivi

Tasausjärjestelmä pienten kuntien tueksi: Sairaaloiden kuntalaskutus muuttumassa

Sairaaloiden kuntalaskutuksen perusteisiin ehdotetaan perinpohjaista muutosta. Nykyisestä koko sairaalan keskimääräisiin hoitopäivä- ja käyntikustannuksiin perustuvasta laskutuksesta luovuttaisiin, ja laskutus perustuisi enemmän todellisiin kustannuksiin: kukin sairaala ryhmittelisi potilaat klinikoittain tai erikoisaloittain diagnoosin perusteella, ja näille ryhmille määriteltäisiin keskimääräiset kustannukset laskutuksen perusteeksi. Tätä hinnoittelua täydennettäisiin toimenpidekohtaisella hinnoittelulla. Malli lisäisi useimpien kuntien riskiä joutua maksamaan erittäin suuria korvauksia asukkaittensa sairaalapalveluista, joten poikkeuksellisen suuret hoitokustannukset tasattaisiin sairaanhoitopiireittäin kunnilta perittävällä jäsenmaksulla, joka sidottaisiin kunnan asukaslukuun.

Suvi Sariola

Vanhusväestö terveyspalvelujen käyttäjänä

Vanhusten suhteellinen osuus väestössä kasvaa koko ajan, joten terveydenhuollossa tarvitaan entistä enemmän tietoa, kuinka paljon ja mitä terveyspalveluja tämä osa väestöstä käyttää. Lapualla tehty tutkimus osoitti, että 65 vuotta täyttäneet tekivät asukasta kohden lähes kaksi käyntiä terveyskeskuslääkärin vastaanotolle, heitä nuoremmat vain noin yhden. Vanhusten lääkärissäkäynnin yleisimmät syyt olivat verenpainetauti ja sokeritauti. Laboratoriokäyntejä vanhuksilla oli asukasta kohden laskettuna kolme kertaa enemmän ja röntgenkäyntejä kaksi kertaa enemmän kuin nuoremmilla kuntalaisilla. Neljä viidestä 65 vuotta täyttäneestä potilaasta voitiin hoitaa avohoidossa, ja kiireellistä jatkohoitoa tarvitsevista vanhuspotilaista suurin osa pystyttiin hoitamaan terveyskeskuksen omassa sairaalassa.

Pertti Kekki Ritva Laamanen

Lääkäri työyhteisön jäsenenä II Työssä koetut ongelmat, työyhteisö henkisten resurssien kehittäjänä

Sairaalat ovat historiansa ajan toimineet melko vapaana ulkoisista yhteiskunnallisista paineista, valtaosin vain lääketieteen kehityksen ohjaamina. Niinpä niiden hallintojärjestelmä ja työilmapiiri ei kaikilta osin enää vastaa nykytodellisuutta. Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa selvitettiin tekijöitä, jotka sairaalayhteisössä vähentävät lääkäreiden työtehoa, motivaatiota ja työniloa.

Timo Korhonen Risto Harisalo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030