Rakennusten kosteusvauriot Suomessa

Kosteusvaurioiden seurauksena rakennusten rakenteisiin ja materiaaleihin muodostuu homekasvua, jonka sisäilmaan tuottamat epäpuhtaudet aiheuttavat terveyshaittoja. Kosteusvaurioiden syinä ovat virheet tai puutteet suunnittelussa, rakennustyössä, rakennusten käytössä ja kunnossapidossa. Rakentaminen on nopeasti muuttunut 1960-luvulta lähtien, ja painopisteet ovat olleet teollisesti tuotettujen elementtien ja uusien materiaalien kehittämisessä. Materiaalien ja rakenteiden kosteusteknistä käyttäytymistä ei ole juurikaan testattu ennen niiden

Aino Nevalainen, Jari Koivisto, Teija Meklin, Mikko Vahteristo, Tuula Husman

Ilmanvaihto - tärkeä sisäilman laatutekijä

Ilmanvaihtojärjestelmää syytetään usein terveyshaittojen aiheuttajaksi. Ilmanvaihdon pysäyttäminen tai venttiilien tukkiminen tämän vuoksi on kuitenkin riski, sillä ilmanvaihdon puuttuessa epäpuhtauksia kertyy sisäilmaan ja rakenteisiin voi tulla kosteus- ja homevaurioita. Toimiva ilmanvaihto on tärkeä sisäilman laadun tekijä, joskaan ei ainoa. Hyvän sisäilman takaamiseksi rakennusta ja sen taloteknisiä järjestelmiä on käytettävä oikein ja huollettava säännöllisesti.

Risto Ruotsalainen

Nykytietämys mykotoksiineista

Kosteus- ja homevauriorakennusten sisäilmassa saattaa esiintyä homesienten tuottamia myrkyllisiä yhdisteitä, mykotoksiineja. Hengitystiealtistuksen tai elintarvikkeiden kautta nämä aiheuttavat verenvuotoa ruoansulatuselimistössä sekä maksa- ja munuaisvaurioita. Mykotoksiineja sisältävien homeitiöiden on esim. viljan ja maapähkinöiden käsittelyn ja yhteydessä todettu lisäävän maksa-, keuhko- ja virtsateiden syövän riskiä. Rakennusmateriaaleilla kasvavien homeiden tuottamista yhdisteistä on vasta vähän tutkimustietoa, mutta on todettu, että eri lajien yhteisvaikutuksen johdosta niiden myrkyllisyys lisääntyy ja homekasvu sinänsä voi olla merkkinä mykotoksiinien esiintymisestä.

Eeva-Liisa Hintikka, Kari Reijula, Marjo Nikulin

Rakennusten homeongelman toteamismenetelmät

Mikrobiologisten selvitysten tavoitteena on osoittaa, poikkeaako rakennuksen mikrobisto tavanomaisesta pitoisuuksiltaan tai lajistoltaan. Näytteitä voidaan ottaa sisäilmasta, pinnoilta ja materiaaleista. Suoralla mikroskopoinnilla voidaan selvittää, onko näytteessä mikrobikasvua osoittavaa sienirihmastoa tai runsaasti itiöitä. Viljelemällä saadaan lisäksi selville, onko näytteen lajisto tavanomaisesta poikkeava. Tiettyjen mikrobisukujen läsnäolo osoittaa kosteusvauriota, ja jos kyseessä on toksiineja tuottava suku, nopeat toimenpiteet ovat erityisesti tarpeen.

Aino Nevalainen, Teija Meklin, Anne Hyvärinen

Kosteusvauriomikrobeille altistuneiden oireet ja kliininen kuva

Kosteusvaurioituneissa rakennuksissa olleet raportoivat usein ärsytysoireita, kuten nenän tukkoisuutta, nuhaa, yskää, kurkun karheutta, silmäoireita ja hengenahdistusta. Yleisoireina voi olla väsymystä, päänsärkyä ja lämpöilyä. Lisääntynyt infektiosairastavuus on myös tavallista. Kosteusvauriomikrobeille altistumisen harvinaisia terveyshaittoja ovat homeille allergisoituminen, astma ja keuhkorakkulatauti. Ärsytysoireiden statuslöydökset ovat usein vähäisiä verrattuna oireiden koettuun vaikeuteen. Pelkästään oireista ja kliinisistä löydöksistä kosteusvauriomikrobeille altistumista ei voi päätellä.

Helena Mussalo-Rauhamaa, Tuula Husman, Kaisu Juntunen-Backman

Kosteusvaurioon liittyvät oireet - miten potilaat tutkitaan?

Kun rakennuksen vesivahingosta johtuva rakennevaurio ja mikrobialtistuminen on huomattu ja siitä johtuvia terveyshaittoja epäillään, vaurion korjaaminen on ensisijainen toimenpide. Vaurioituneissa rakennuksissa asuville tai työskenteleville henkilöille voi aiheutua erilaisia terveyshaittoja, koska he altistuvat toistuvasti mikrobeille, homeille ja bakteereille ja niiden aineenvaihduntatuotteille. Lievimpiä haittoja ovat limakalvojen ärsytysoireet, kuten silmien ja nenän kutina sekä kirvely samoin kuin kurkunpään ärsytysoire, jotka häviävät altistumisen loputtua. Samanaikaisesti voi olla yleisoireina päänsärkyä, jäsensärkyjä ja väsymystä, jotka häviävät silloin, kun altistuminen loppuu. Infektioalttius saattaa epidemiologisten tutkimuksien perusteella nousta mikrobialtistumisen seurauksena ja johtaa esimerkiksi nenän sivuontelo- ja korvatulehduskierteeseen, minkä osoittamiseen ei ole keinoja yksilötasolla, joskin infektioiden väheneminen altistumisen loputtua voi antaa siitä viitettä.

Helena Keskinen, Henrik Nordman

Silmäaltistuskoe homeiden aiheuttaman terveyshaitan toteamisessa

Homeiden ja muiden allergeenien aiheuttamia silmäoireita voi tutkia altistuskokeella. Työperäisen sairastumisen korvaamiseksi edellytetään positiivista reaktiota homeuutteelle. HYKS:n Iho- ja Allergiasairaalassa tehdyssä silmän homealtistustutkimuksessa saatiin varsin harvoin selkeää näyttöä tyypin I allergisesta reaktiosta. Sen sijaan muutkin tekijät, kuten kuivasilmäisyys, voivat aiheuttaa samantapaista oireilua ja epäilyä homeallergiasta. Kirjoittajien mukaan silmän homealtistus kannattaa tehdä vain harvoissa perustelluissa tapauksissa, kun tutkittavan muutkin testitulokset viittaavat homeallergiaan

Osmo Kari, Helena Mussalo-Rauhamaa

IgG-luokan homevasta-aineiden käyttö

Työterveyshuolto on käyttänyt IgG-luokan vasta-aineita jo toistakymmentä vuotta maatalous- ja teollisuustyöntekijöiden mikrobialtistumisen seurantaan. Myös kosteusvauriorakennuksissa asuvien tai niissä työskentelevien altistuksen arvioinnissa voidaan tietyin rajoituksin käyttää IgG-luokan homevasta-aineiden määrittämistä. Kyseiset vasta-aineet ovat nykyisen tiedon perusteella puhtaasti altistumista kuvaava menetelmä, eikä niillä ole sairauden todennäköisyyden, vaikeusasteen tai ennusteen kannalta yksiselitteistä merkitystä.

Marjut Reiman, Markku Seuri, Mikko Vahteristo, Sirpa Laitinen, Tuula Husman, Juha Pekkanen, Aino Nevalainen

Hankalan potilaan ja lääkärin ongelma - miten tähän tultiin?

Millainen potilas on hankala? Jotkut potilaat ovat useampien lääkärien mielestä hankalia, kuten esimerkiksi vihamieliset potilaat, joskin lääkärien mielipiteet kuitenkin vaihtelevat. Kuinka paljon ärsyttävät riippuvainen, erityiskohtelua vaativa, hoitoratkaisuja sanelemaan pyrkivä potilas ja ns. "pinnari" tai itse käyttäytymisellään ongelmia aiheuttava, esimerkiksi itsetuhoinen potilas? Lääkärit oppivat kokemuksesta, millaiset potilaat ovat omasta ja toisten lääkärien mielestä hankalia.

Erkki Äärelä

Tietoteknologian avulla saumattomia palveluketjuja

Kokeilualuettaan vielä etsivä makropilotti on ratkaisevassa asemassa, kun sosiaali- ja terveydenhuollossa lähdetään käytännössä kehittämään saumattomia palveluketjuja ja testaamaan omaa asiakaskorttia. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä selvitti keinoja, joilla palveluketjun saumattomuutta voidaan edistää tietoteknologian avulla, ja ehdottaa mm. tietoverkkoihin uusia palveluja.

Suvi Sariola

Makropilotin korttikokeilu alkaa hahmottua Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskortti tunnistaa sormenjäljen

Sosiaali- ja terveydenhuollossa ryhdytään kokeilemaan uutta asiakaskorttia ja siinä ns. biometristä tunnistusmenetelmää, todennäköisesti sormenjälkeen perustuvaa tunnistusta. Asiakaskorttia kokeillaan makropilotissa, ensi syksynä alkavassa sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakokeilussa, jonka pilottialuetta ei ole vielä valittu. Makropilotin perusteella arvioidaan kortin tarkoituksenmukaisuutta ja päätetään, onko kortti syytä ottaa käyttöön laajemmin. Asiakaskorttia on suunniteltu sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä, joka jätti yhteisen muistion palveluketjuja selvittäneen työryhmän kanssa.

Suvi Sariola

Teknologia pääteemana Terve-Sos-tapahtumassa

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon suunnitellun asiakaskortin ydinkysymys on sen monikäyttöisyys. Tekniikka antaa kortin kehittämisessä suuret mahdollisuudet, mutta korttia käyttämään halukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden lukumäärä riippuu korttiin kytkettyjen palvelujen lukumäärästä, kortin hyödyllisyydestä. Näin arvioitiin Oulussa pidetyssä Terve-Sos 98 -tapahtumassa, jonka seminaareissa pohdittiin muun muassa teknologiaa ja hyvinvointiklustereita.

Diabeteksen esiintyvyys iäkkäillä

Tämä epidemiologinen tutkimus käsittelee iäkkäiden diabetesta ja heikentynyttä glukoosinsietoa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata diabeteksen ja heikentyneen glukoosinsiedon esiintyvyyttä ja niihin liittyviä oireita, koettua terveyttä, toimintakykyä, ennustetekijöitä ja kuolleisuutta tietyn maantieteellisen alueen 70 vuotta täyttäneessä laitosten ulkopuolella asuvassa väestössä. Menetelminä käytettiin kyselytutkimuksia, haastatteluja, kliinisiä tutkimuksia ja kahden tunnin sokerirasituskoetta.

Liisa Hiltunen

Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeiset sydämen rytmi- ja johtumishäiriöt

Sydämen rytmi- ja johtumishäiriöt ovat yleisiä sepelvaltimoleikkauksen jälkeen. Ne voivat olla vaarallisia potilaalle, ne pidentävät hoitoaikaa teho-osastolla ja sairaalassa ja aiheuttavat siten haittaa sekä potilaalle että yhteiskunnalle. Niiden yleisyyden ja haitallisuuden johdosta, ja jotta niiden ilmaantuminen voitaisiin estää, on syitä niiden esiintymiseen haettu. Huolimatta runsaasta tutkimustyöstä sydämen rytmi- ja johtumishäiriöiden etiologiasta on vielä paljon selvittämättä.

Erkki Pehkonen

Oksidatiivinen stressi keuhkosyövän hoidon aikana

Radikaalitutkimus on vallannut alaa monilla lääketieteen ja biolääketieteen tutkimusaloilla kahden viime vuosikymmenen aikana. Happiradikaalit on yhdistetty yli sataan eri sairauteen. Yksi useimmiten radikaalitutkimuksen kiinnostuksen kohteena olleista sairauksista on ollut syöpä. Vaikka reaktiivisten happiyhdisteiden osuus syövän karsinogeneesin yhteydessä alkaa olla kiistaton, niiden rooli syövän eri hoitomuotojen aikana on ollut epäselvempi. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että keuhkosyöpäpotilaat saattavat kohdata ns. oksidatiivisen stressin tilanteen useissa sairauden ja sen hoidon eri vaiheissa. Oksidatiivinen stressi voidaan määritellä tilanteeksi, jossa vapaita happiradikaaleja muodostuu enemmän kuin antioksidatiiviset puolustusjärjestelmät pystyvät niitä vastaan puolustautumaan.

Marina Erhola

Tamoksifeenitutkimus keskeytettiin

Yhdysvalloissa alkoi muutama vuosi sitten tutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää, voidaanko tamoksifeenilla estää rintasyövän ilmaantuminen naisilla, joilla on rintasyövän vaaratekijöitä, kuten rintasyöpää lähisukulaisilla, myöhäinen ensisynnytys, aikainen menopaussi tai ikää yli 60 vuotta. Preventiokokeilun taustalla oli se, että satunnaistettujen liitännäishoitotutkimusten perusteella tamoksifeenin syönti estää leikkauksella hoidetun syövän uusiutumisia, mutta myös toisen rintasyövän kehittymisen vaara vastakkaiseen rintaan vähenee keskimäärin noin 50 %. Preventiotutkimuksen alkua saatteli pieni kohina, sillä tamoksifeenin tiedettiin lisäävän samalla kohtusyövän vaaraa.

Heikki Joensuu

Eturauhassyövän hoitojen sivuvaikutukset

Prostatektomiaa ei ole koskaan verrattu radikaaliin sädehoitoon hyvin tehdyssä satunnaistetussa koeasetelmassa paikallisen eturauhassyövän hoitona. Yllättävää kyllä, myöskään kyseisten hoitojen sivuvaikutuksista ei ole tehty korkeatasoisia vertailevia tutkimuksia. Tähänastiset analyysit ovat olleet pääosin retrospektiivisiä, ja tulokset ovat vaihdelleet huomattavasti mm. sen mukaan, miten tarkkaan sivuvaikutukset on kirjattu. Nyt Massachusetts General Hospitalin Center for Outcomes Researchin tutkijat raportoivat tuloksia prospektiivisesta satunaistamattomasta kohorttitutkimuksesta, jossa 279 eturauhassyöpään sairastunutta miestä hoidettiin New Englandin alueella joko modernilla kirurgialla (yleensä ns. hermoja säästävä leikkaus) tai sädehoidolla. Hoitoa seuranneen vuoden ajan oireiden ja elämän laadun seurantaa varten potilaat saivat täytettäväksi strukturoidun lomakkeen.

Heikki Joensuu

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030