Parantaako varhainen leikkaus mitraalivuodon ennustetta?

Oireettoman vaikean rakenteellisen mitraalivuodon hoitosuositukset ovat perustuneet lähinnä vuodon aiheuttaman vasemman kammion laajentumisen ja pumppaustoiminnan lamaantumisen asteeseen. Nyt laaja rekisteriselvitys viittaa siihen, että oireettoman vaikean läpän rakennevian välittömän korjausleikkauksen pitkäaikaistulokset ovat paremmat kuin nykysuositusten mukainen leikkauksen lykkääminen ja oireiden tai toimintahäiriöiden odottaminen.

Juhani Airaksinen

Ulosteensiirto hoitona - missä mennään?

Suolisto on ihmisen suurin immunologinen elin, mutta vanhuksilla suolistofloora muuttuu ja vanhan ihmisen vastustuskyky heikkenee muistakin vanhenemiseen liittyvistä syistä. Tervettä suolistoflooraa muuttavat iän lisäksi mm. antibiootit ja PPI-lääkkeet. Ympärivuorokautisessa laitoshoidossa noin joka kuudes asukas on erilaisilla antibioottikuureilla tai jatkuvassa antibioottiestohoidossa. Vanhuksilla esiintyy toistuvia Clostridium difficile -infektioita. Ensimmäinen tapausselostus ulosteensiirrosta näiden infektioiden hoidossa julkaistiin jo 1984, ja sen jälkeen aiheesta on tehty useita tutkimuksia, suurin Suomessa (n = 59).

Kaisu Pitkälä

Lenalidomidi varhaisen myelooman hoidossa

Myelooma voi tulla diagnosoiduksi vaiheessa, jossa se ei aiheuta vielä vakavia oireita kantajalleen, vaikka diagnoosi olisikin kiistaton. Tällainen vaihe kestää joskus vuosia ennen myelooman päätetapahtuman, esimerkiksi merkittävän anemian tai luustomuutosten, kehittymistä. Liipaisinsormen herkkyyttä hoidon suhteen testattiin espanjalaistutkimuksessa, jossa potilaiden hoito aloitettiin jo tässä oireettomassa vaiheessa.

Marko Vesanen

Lääkärin kokemus ei vaikuta kuvantamistutkimusten käyttöön päivystyksessä

Lähes puolet erikoissairaanhoidon potilaista tulee hoitoon päivystyksen kautta ja lähes puolelle päivystyspoliklinikoille tulevista potilaista tehdään kuvantamistutkimus. Kuvantamistutkimusten kustannusvaikutus on valtava, ja lisäksi niiden määrä on lisääntymässä. Voisi ajatella, että päivystysklinikan lääkärin kokemuksella olisi vaikutusta tilattavien tutkimusten määrään ja laatuun, mutta näin ei näytä olevan.

Roberto Blanco Sequeiros

Omaishoitajien ryhmäinterventioiden vaikuttavuudesta lisää näyttöä

Omaishoitajille suunnattujen tukien vaikuttavuudesta on tehty runsaasti satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia. Ryhmäinterventioita on tehty monella tavalla, kouluttaen ja ohjaamalla omaishoitajia, ryhmäterapiana ja osana muuta annettua tukea. Interventioiden on osoitettu vähentävän omaishoitajien masentuneisuutta, parantavan heidän elämänlaatuaan ja kykyään sopeutua tilanteeseensa.

Kaisu Pitkälä

Aivokuvaus ennustaa psykoterapian ja lääkkeen tehoa masennuspotilaalla

WHO on arvioinut, että vuonna 2020 masennus on toiseksi tärkein toimintakykyä rajoittava sairaus maailmassa. Masennukseen on olemassa lukuisia biologisia ja psykologisia hoitomuotoja. Pulmana on se, että vain alle 40 % potilaista toipuu ensimmäiseksi valitun hoitomuodon avulla. Luotettavaa keinoa ennustaa, kuka potilaista hyötyy mistäkin hoitomuodosta, ei ole. Amerikkalainen tutkimusryhmä pyrki selvittämään, ennustaako masentuneiden potilaiden eri aivoalueiden poikkeava aktiivisuus vastetta kognitiiviseen psykoterapiaan tai lääkehoitoon.

Tero Taiminen

Ravitsemustilan selvittäminen osaksi vanhusten kokonaisvaltaista arviointia

Vanhusten ravitsemustilan arviointiin on alettu Suomessakin kiinnittää huomiota. Pelkkä paino ei riitä vanhuksilla ravitsemustilan arviointiin, sillä myös lihava vanhus voi olla aliravittu ja menettänyt lihaksistoaan ("fat-frail"). Mini-Nutritional Assessment (MNA) on parhaiten validoituja vanhusten ravitsemustilan mittareita. Se ennustaa toiminnanvajeita, kuolleisuutta ja muistisairauden ilmaantumista.

Kaisu Pitkälä

Kävelynopeus kertoo muistin heikkenemisen vaarasta

Hitaan kävelynopeuden tiedetään olevan kognition lievän heikkenemisen ja muistisairauden riskitekijä. Myös se, että ihminen ei pysty suorittamaan kaksoistehtävää ("stops talking while walking"), ennakoi muistisairautta. Kävelyn integraatiota ja askelluksen pituutta on alettu viime vuosina tutkia merkkinä muistisairauden varhaisvaiheesta. On alettu pohtia, onko motoriikan heikkeneminen syy-seuraussuhteessa kognitiiviseen suoritukseen vai vaikuttaako aivojen sairastuminen itsenäisesti sekä motoriikkaan että kognitioon.

Kaisu Pitkälä

A-vitamiinijohdosta ja arsenikkia akuutin leukemian ensihoidossa

Akuutti promyelosyyttileukemia on monin tavoin poikkeus verrattuna muihin akuutin myelooisen leukemian muotoihin. Taudin alkuun liittyy hanakka hyytymishäiriö, mutta siitä selviytyminen on taannut hyvän hoitotuloksen suurimmalle osalle potilaista. Hoidon kulmakivi on tretinoiini (ATRA) ja siihen on liitetty solunsalpaaja sekä hoitokuureissa että ylläpidossa. Perinteinen hoitotapa saa kilpailijan arsenikista, jolla on spesifinen ja tretinoiinin kanssa synergistisen vaikutus tämän leukemian ytimeen.

Marko Vesanen

Lääkkeiden yhdistäminen parantaa nivelreuman hoidon tehoa

Jos metotreksaatti ei riitä rauhoittamaan nivelreuman tulehdusta, lääkitykseen kannattaa lisätä perinteisten reumalääkkeiden (hydroksiklorokiini ja sulfasalatsiini) yhdistelmä tai TNF:n salpaaja, sillä näin hoitoon saadaan lisää tehoa. Tutkimusryhmässä näiden kolmen perinteisen lääkkeen yhdistelmä ei ollut huonompi kuin metotreksaatin ja TNF:n salpaajan yhdistelmä.

Markku Kauppi

Syöpä ahdistaa myös potilaan puolisoa

Syöpäsairauksien ennuste on koko ajan parantunut, ja nykyisin noin 70 % potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Suurin osa potilaista ja heidän puolisoistaan toipuu syöpädiagnoosin aiheuttamasta masennuksesta parin vuoden kuluessa. Sen sijaan sekä potilaiden että heidän puolisoidensa riski sairastua ahdistuneisuushäiriöihin näyttää olevan pysyvästi suurentunut.

Tero Taiminen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030