Mikä ennustaa poikkeavaa päivystyspotilaan pään TT-löydöstä?

Päivystysluonteisista tietokonetomografioista jopa 70 % on pään kuvauksia. Näistä 60 % liittyy muuhun kuin traumaan, mutta diagnostiset löydökset näissä tilanteissa ovat vähäisiä: yleensä korkeintaan 15 %:lla potilaista TT-löydös on merkittävä. Suurimmalla osalla näistä potilaista kuvauksen perusteena on jokin oire tai muu syy, ja kanadalaiset kollegat ryhtyivät selvittämään, mitkä oireet ennustavat merkittäviä TT-löydöksiä.

Roberto Blanco Sequeiros

Ateroskleroosin kätyrit: punaisen lihan karnitiini ja suolen bakteerit

Lihaisan ruokavalion tiedetään altistavan ateroskleroosille, vaikka moni punainen liha ei kovin paljon rasvaa sisälläkään. Nyt yksi selitys on löytynyt punaisen lihan sisältämästä L-karnitiinista. Siitä suolen bakteerit tuottavat trimetyyliamiini-N-oksidia (TMAO), joka sekaantuu kolesterolin kuljetukseen ja sitä kautta edistää ateroskleroosia.

Heikki Arvilommi

Vihdoin näyttöä kroonisen vatsanpeitekivun hoidosta

Kroonisen vatsakivun syyn selvittely on kliinikolle haastava pulma. Orgaaniset sairaudet kattavat karkeasti 60 % ja toiminnalliset 40 % etiologiasta. Jo pitkään on tiedetty, että vatsanpeitekipu on alidiagnosoitu ongelma: se muodostaa jopa 5-10 % orgaanisista syistä. Tavallisia vatsanpeitteiden kivun syitä ovat tyrät, revähtymät ja hermopinteet, joiden diagnosointi varsinkin lihavilta potilailta on usein hankalaa. Kliininen diagnoosi tehdään tietysti tutkimalla potilas huolellisesti, koputtelemalla arvet ja kipupisteet sekä puuduttamalla kivulias hermon kulkureitti. Joskus vatsanpeitteiden kaiku- tai magneettikuvaus auttaa taudin määrittämisessä. Hollantilaiset tutkijat ovat olleet usein edelläkävijöitä näyttöön perustuvissa kirurgisissa hoitosarjoissa ja niin nytkin: tuloksena on kaksi tuoretta ja mainiota hoitosarjaa.

Hannu Paajanen

Virtsatiekivipotilaan virtsan kalsium-sitraattisuhde kertoo luuntiheydestä

Vaikeassa virtsatiekivitaudissa kalsiumkiviä muodostavilla potilailla kalsiumin eritys virtsaan on lisääntynyt ja sitraatin eritys vähentynyt. Heillä myös luun resorptio on lisääntynyt terveisiin tai yhden kiviepisodin läpikäyneisiin verrattuna. Tuoreessa espanjalaistutkimuksessa kivipotilaiden luun hajoamisen mittarilla todettiin selvä positiivinen lineaarinen yhteys virtsan kalsium-sitraattisuhteeseen. Kalsium-sitraattisuhteen arvellaan voivan toimia kivenmuodostuksen riskin mittarina: lukeman 0,25 ylittävä arvo viittaa kivenmuodostuksen jatkumiseen, ja samaa lukemaa voidaan käyttää luuntiheyden heikkenemisen ja sen seurausten riskin ennustamiseen.

Ossi Lindell

Oireettoman eteisvärinän seulonta vanhuksilta on tuloksellista

Antikoagulaatiohoito vähentää tehokkaasti eteisvärinän aiheuttamaa aivoinfarktin vaaraa. Valitettavasti oireeton tai vähäoireinen eteisvärinä voi jäädä havaitsematta ja antikoagulaatiohoito aloittamatta, ja etenkin vanhuksilla aivoinfarkti on valitettavan yleinen eteisvärinän ensioire. Uusien tutkimusten valossa näyttää siltä, että yksinkertaisillakin seulontamenetelmillä voidaan paljastaa osa ikäihmisten piilevistä eteisvärinäkohtauksista.

Juhani Airaksinen

Diabeetikon oireettoman infarktin ennuste varsin hyvä

Diabeetikot sairastuvat valtimotauteihin selvästi yleisemmin kuin muu väestö, ja niinpä on luonnollista, että heillä on myös oireettomia taudinmuotoja tavanomaista enemmän. Toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että diabeetikon sepelvaltimotauti olisi oireettomassa vaiheessa tavanomaista vaikeampiasteisempi, vaikka oireisen taudin ennuste näyttääkin olevan huonompi kuin muilla. Nyt laajan brittiläisen tutkimuksen pitkäaikaisseuranta näyttää tukevan sitä käsitystä, ettei oireettomien diabeetikoiden sepelvaltimotaudin laajamittaisesta seulonnasta ole kliinistä hyötyä.

Juhani Airaksinen

Lievästä kognitiivisesta toimintahäiriöstä toipumiselle löytyy ennusmerkkejä

Lähinnä muistioirein ilmenevää lievää kognitiivista heikentymää (MCI) on tarkasteltu ensisijaisesti suhteessa dementian riskiin, ja näistä potilaista 10-15 %:n vuodessa on arvioitu saavan Alzheimerin taudin diagnoosin. Viime aikoina on kiinnitetty huomiota myös potilaan toipumisen mahdollisuuteen lievästä kognitiivisesta häiriöstä, joskin arviot vaihtelevat laajasti (4,5-53 %). Vaihtelulle voi olla monta selitystä: diagnoosiin on voitu päätyä niukoin arviointimenetelmin, potilaan kognitiivista testisuoritusta ovat voineet haitata mm. hoitamaton masennus, elämäntilanteiden stressireaktiot, heikentynyt muu terveydentila, lääkkeiden sivuvaikutukset ja tilapäiset aineenvaihdunnan häiriöt. Australialaistutkimuksessa on nyt selvitetty, millaiset tekijät ovat yhteydessä lievän kognitiivisen heikentymän korjaantumiseen.

Päivi Hartikainen

Onko skitsofrenia aivojen autoimmuunisairaus?

Kymmenen viime vuoden aikana on opittu tunnistamaan useita erilaisia aivotulehduksia, joiden taustalla on autoimmuunireaktio aivojen omia välittäjäainereseptoreja vastaan. Näistä autoimmuunienkefaliiteista erityisesti nuorille naisille tavallisimmin gynekologisten kasvainten komplikaationa kehittyvä anti-NMDA-reseptorienkefaliitti muistuttaa oireiltaan hyvin paljon katatonista skitsofreniaa. Saksalainen tutkimusryhmä pyrki selvittämään, kuinka usein skitsofreniaa sairastavilta potilailta löytyy erilaisia NMDA-reseptorivasta-aineita.

Tero Taiminen

Elämän loppuvaiheen hoidon trendit

Potilaan ääni halutaan nykyistä paremmin kuuluviin elämän loppuvaiheen hoidoista päätettäessä. Tässä suhteessa laki potilaan oikeuksista on Suomessa tuonut paljon hyvää. Hoitotahdon laatimista on pyritty edistämään, jotta ihmiset voisivat kertoa hoitotoiveistaan hyvissä ajoin ennen saattohoitovaihetta eli silloin, kun vielä pystyvät siihen. Myös edunvalvontavaltuutus (power-of-attorney) on ollut oleellinen linjaus palliatiivista hoitoa kehitettäessä, jotta potilaan oma tahto hoitolinjauksista elämän loppuvaiheessa saataisiin paremmin esille. Erityisesti Yhdysvalloissa on käytetty paljon resursseja hoitotahdon, potilaan hoitolinjaustoiveiden ja edunvalvontavaltuutuksien edistämiseksi. Tähän on liittynyt myös toiveita terveydenhuollon kustannussäästöistä.

Kaisu Pitkälä

Vatsa-aortan pienten aneurysmien kuvauksia voisi harventaa

Nykyaikaiset kuvantamistutkimukset tuottavat usein päänvaivaa kliinikoille, kun kuvista löytyy "harmittomia" sivulöydöksiä. Tällaisia ovat mm. pienet oireettomat vatsa-aortan pullistumat, läpimitaltaan 3,0-5,4 cm. Niiden kasvua seurataan yleensä kaikukuvauksella. Leikkaushoidon rajana on pidetty 5-5,5 cm:n läpimittaa. Tuore meta-analyysi selvittelee sopivaa seurantaväliä.

Hannu Paajanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030