HPV-rokote ehkäisee tehokkaasti kohdunkaulan syövän vaikeita esiasteita

Suuren riskin HPV-kantoja vastaan suunnattu rokote ehkäisi tehokkaasti invasiivisen kohdunkaulasyövän välittömän esiasteen CIN3+:n ja in situ -adenokarsinooman ilmaantumista monikeskustutkimuksessa, jossa oli mukana myös suomalaisia naisia. Yli 9 000 tervettä 15-25-vuotiasta naista sai HPV-16/18 ASO4 -adjuvanttirokotteen (Cervarix) ja samankokoinen vertailuryhmä hepatiittirokotteen. Seuranta kesti neljä vuotta tai siihen asti, kun naisella todettiin kohdunkaulan syövän esiaste tai invasiivinen syöpä.

Pertti Kirkinen

PFC-yhdisteet saattavat vahingoittaa lasten immuunijärjestelmää

Perfluorattuja yhdisteitä (PFC) käytetään laajasti teollisuudessa pinnoitteina ja emulgointiaineina. Niiden on osoitettu olevan pitkäikäisiä ja kertyvän juomaveteen, eläimiin ja ravintoketjuihin. PFC-yhdisteiden puoliintumisaika ihmiselimistössä on neljä vuotta, ja niitä voidaan usein löytää ihmisten seerumista. Yhdisteiden toksisuutta ei ole kattavasti tutkittu ihmisillä. Hiirimallissa on osoitettu, että ihmisten seerumista todettuja pitoisuuksia vastaava PFC-altistus on haitallinen hiirien vasta-ainevälitteiselle immuniteetille. Tanskalainen tutkimusryhmä on nyt tehnyt aiheesta 656 lapsen prospektiivisen kohorttitutkimuksen Färsaarilla., sillä aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että runsas merieläinten syönti lisää PFC-altistusta.

Terhi Tapiainen

Uskonto suojaa masennukselta

Uskonnon ja psykiatrian välinen suhde on aina ollut kompleksinen. Sekä fundamentalistisiin uskonnollisiin yhteisöihin kuulumisen että niistä eroamisen on todettu aiheuttavan joillekin psykiatrisia häiriöitä, ja toisaalta Freudin käsityksen mukaan uskonnollinen vakaumus jo sinänsä on neuroottinen häiriö. Väestötason tutkimuksissa uskonnollisen vakaumuksen on kuitenkin tavallisesti todettu suojaavan monilta psykiatrisilta häiriöiltä.

Tero Taiminen

Millainen vauhti pitää viikatemiehen loitolla?

Vanhuksen laahustaminen ja liikkuminen raskain, väsynein tai työläin askelin tulkitaan usein elinvoimien hiipumiseksi ja enteeksi lähestyvästä kuolemasta. Tieteellisesti kävelynopeuden ja mortaliteetin yhteys on luotettavasti osoitettu, mutta niiden biologinen suhde on epäselvä. BMJ:n joulunumerossa julkaistiin tutkimus, jossa pyrittiin selvittämään yli 70-vuotiaiden miesten luontaisen kävelynopeuden ja kuolemanriskin yhteyttä.

Ossi Lindell

Keinoalkuinen lisääntyminen kuoleman jälkeen

Amerikkalaisessa infertiliteettiklinikassa tehdyn kyselyn mukaan hedelmättömyyteen hoitoa saavista pariskunnista lähes kolme neljäsosaa sallisi pakastettujen sukusolujensa tai alkioidensa käytön lisääntymiseen toisen puolison kuoleman jälkeen. Kuitenkin lähes kolmanneksella oli asiaan kielteinen kanta. Miehet suhtautuivat postuumiin lisääntymiseen myönteisemmin kuin naiset. Puolisoista 75 %:lla oli toisen kantaa tuntematta samansuuntainen näkemys asiasta.

Pertti Kirkinen

Lapsuuden syövän hoidot eivät aiheuta epämuodostumia jälkeläisille

DNA:lle haitalliset syövän hoidot lapsuudessa eivät ilmeisesti aiheuta merkittävää epämuodostumariskiä potilaiden myöhemmin syntyville lapsille. Amerikkalaistutkijat laskivat 1 128 mies- ja 1 627 naispotilaan lapsena tai nuorena munasarjoihin tai kiveksiin saamat sädeannokset sekä altistumisen alkyloiville solunsalpaajille annoksineen. Tietoja verrattiin kyseisille potilaille vähintään 5 vuotta hoitojen jälkeen syntyneiden 4 699 lapsen synnynnäisiin epämuodostumiin, jotka oli selvitetty seulontakyselyn jälkeen sairauskertomuksista varmistamalla.

Katariina Korkeila

Keille kirurginen pyöröovi heilahtaa täyden kierroksen

Uusi hoitojakso pian edellisen sairaalasta kotiutuksen jälkeen ottaa potilaan voimille ja on yhteiskunnalle kallista. Yhdysvalloissa meneillään olevassa terveydenhuollon uudistuksessa on kohdistettu katse tähänkin asiaan mahdollisena säästökohteena. Uusintahoitojen tarpeesta suunnitellaan tehtäväksi julkista tietoa. Sairaalan saamia korvauksia saatetaan vastaisuudessa leikata sanktiona, jos uudelleen hoitoon otettujen määrä nousee odotusarvoa suuremmaksi.

Ossi Lindell

Mitä bakteeri tekee kolorektaalisyövässä?

Mikrobien ja syövän yhteydestä on vahvaa näyttöä papillooma- ja hepatiittivirusten sekä helikobakteerin osalta. Varsinkin helikobakteeri-infektion rooli mahasyövässä sai parikin tutkimusryhmää kiinnostumaan kolorektaalisyövän mikrobiologiasta. Moderni metagenomiikka, jota tutkimuksissa sovellettiin, antaa entistä paremmat mahdollisuudet yhteyden analyysiin. Ja tuloksena syöpäkudoksesta paljastuikin odottamattoman paljon fusobakteereita.

Heikki Arvilommi

NICE:ltä hoitosuositus vanhuksen sekavuustilan ehkäisyyn

Monisairailla iäkkäillä potilailla sekavuustila on yleinen ja huonoennusteinen. Sen ehkäisystä on huomattavasti enemmän tutkimusta ja näyttöä kuin varsinaisesta hoidosta. Britanniassa hoitomenetelmiä arvioiva NICE teki asiantuntijapaneelin avulla hoitosuosituksen deliriumin ehkäisystä. Paneeli teki systemoidun kirjallisuushaun, jolla löytyi kahdeksan kontrolloitua tutkimusta, joissa käytettiin monitekijäistä interventiota. Kaksi näistä oli satunnaistettua, kontrolloitua, kaksi ei-satunnaistettua, kontrolloitua ja kolme käytti historiallisia kontrolleja. Yhtä pidettiin laadukkaana, yhtä kohtalaisen laadukkaana, viittä heikkona ja yhtä hyvin heikkona menetelmiltään. Paneelin mukaan monitekijäisellä ja laadukkaalla interventiolla pystyttäisiin ehkäisemään noin kolmannes sairaiden vanhusten sekavuustiloista.

Kaisu Pitkälä

Keinoalkuinen lisääntyminen voi lisätä epigeneettisten muutosten riskiä

Keinoalkuista lisääntymistä on pidetty varsin riskittömänä äidin ja syntyvän lapsen kannalta. Menetelmiin näyttää kuitenkin liittyvän muutoksia jälkeläisen genomissa ja aineenvaihdunnassa, vaikka varhaislapsuuden tilanne näyttää yleensä täysin normaalilta. Asia ilmeni verrattaessa uusien eläinkokeiden tuloksia ihmisistä tehtyihin havaintoihin.

Pertti Kirkinen

Masennuslääkkeet tehoavat, mutta vain osaan potilaista

Viime vuosina valmistuneet meta-analyysit masennuslääkkeiden tehosta ovat herättäneet kiivaan keskustelun näiden lääkkeiden kliinisestä merkityksestä. Meta-analyysien mukaan masennuslääkkeiden tehon koko (Cohenin d) on vain luokkaa 0,4. Näin pieni tilastollinen ero lumeen ja vaikuttavan lääkkeen välillä vastaa likimäärin 15- ja 18-vuotiaiden tyttöjen pituuseroa väestössä. Toisaalta moni lääkäri on havainnut osan potilaistaan toipuvan masennuslääkkeen avulla nopeasti oireettomiksi.

Tero Taiminen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030