Onko kokonaisvaltaisesta intensiivihoidosta hyötyä tuoreessa tyypin 2 diabeteksessa?

Laajan tanskalaisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että tehokas laaja-alainen valtimotauteja ehkäisevä hoito voi puolittaa tyypin 2 diabetesta sairastavien potilaiden kuolleisuuden. Tämän tiedon innoittamina seulottiin Tanskassa, Hollannissa ja Englannissa yli 300 terveyskeskuksessa 40-69-vuotiaita potilaita ja löydettiin yhteensä 3 055 tuoretta tyypin 2 diabeetikkoa (keski-ikä 60 vuotta). Tämä joukko satunnaistettiin joko tavanomaiseen hoitoon tai tehokkaaseen laaja-alaiseen valtimotautien ehkäisyyn ja optimoituun sokeritasapainoon. Seuranta jatkuu ainakin kymmenen vuoden ajan, mutta nyt on raportoitu väliaikatuloksia viiden vuoden seurannasta.

Juhani Airaksinen

Vanhuspotilaan lymfoomaa voi hoitaa puolitetuin lääkeannoksin

Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma on yleisin imukudossyöpä. Noin 40 % potilaista on yli 70-vuotiaita. Yli 80-vuotiaiden lymfoomaa voidaan hoitaa pienentämällä solunsalpaaja-annoksia puoleen. Kahden vuoden seurannan jälkeen potilaista oli elossa yli puolet.

Sirkku Jyrkkiö

Kaikututkimuksen käyttö lisää tyttösikiöiden abortointia

Intiassa on viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana tehty 3,1-6 miljoonaa raskaudenkeskeytystä sikiön sukupuolen osoittauduttua tytöksi varhaisraskauden kaikututkimuksessa. Tämä on johtanut lapsen sukupuolen epäfysiologiseen muutokseen erityisesti perheissä, joissa ensimmäinen lapsi on tyttö: vuonna 1990 tässä tilanteessa syntyi Intiassa 906 tyttöä 1 000 poikaa kohden, mutta vuonna 2005 enää vain 836. Asia on ollut jo pidempään tiedossa, mutta nyt 250 000 synnytyksen aineistosta tehty tutkimus osoitti muutoksen nopeutumisen.

Pertti Kirkinen

Myelodysplastinen oireyhtymä avautuu hieman

Myelodysplastisen oireyhtymän tunnusmerkki on luuytimen toimintakyvyn heikkous, joka aiheuttaa verenkuvassa näkyvät yhden tai useamman solulinjan vajavuudet niihin liittyvine oireineen sekä useimmiten myös akuutin myelooisen leukemian kehittymisen uhkan. Perinteisesti verenkuva, luuytimen mikroskooppitutkimus ja kromosomitutkimus ovat jakaneet tautia eri alaryhmiin, mutta tämä tutkimus raapaisee pintaa syvemmältä.

Marko Vesanen

Keuhkoembolian kotihoito on usein turvallista

Kokemusperäisesti tiedetään, että hyväkuntoisten keuhkoemboliapotilaiden hoito onnistuu turvallisesti ilman sairaalahoitoa, mutta selvä tutkimusnäyttö kotihoidon turvallisuudesta on toistaiseksi puuttunut.

Juhani Airaksinen

Vulvodynian taustalla on ulkosynnyttimien kudosmuutoksia

Ulkosynnyttimien kiputila eli vulvodynia ei ole pelkästään psyykkistä, vaan todellinen paikallinen patofysiologinen muutos. Tähän tulokseen tultiin tutkittaessa kyseisen kiputilan vaivaamien 88 naisen vestibuloektomian kudosnäytteitä. Monet naiset tuntevat ongelman vulvan alueen jopa invalidisoivan kovana kosketus- tai yhdyntäkipuna. Analgeettisten ja paikallishoitojen jäädessä tehottomiksi on äärimmäisenä keinona kokeiltu vulvan vestibulaarisen alueen poistoa.

Pertti Kirkinen

EHEC-uutisia

Saksassa epidemian ja kuolemia aiheuttanut Escherichia coli (EHEC) on ollut meilläkin uutisissa ja bakteeria löytyi myös täältä. Epidemian lähde on edelleenkin vahvistamatta. Myös bakteerin laadusta on ollut vaikea saada tietoa eikä varsinaisia tieteellisiä raportteja vielä ole. Naturen uutispalstalla toistetaan WHO:n tiedotetta, jonka mukaan kanta on uudenlainen. Se ei ole aiemmin aiheuttanut ihmisissä infektioita.

Heikki Arvilommi

Varenikliinihoidon varhainen aloitus lisää tupakoinnin lopettamista

Varenikliinin käytön aloittaminen jo neljä viikkoa ennen suunniteltua tupakoinnin lopettamista näyttää olevan nykyistä käytäntöä tehokkaampi ja vähentää tupakointia merkittävästi jo ennen varsinaista lopettamispäivää.

Katariina Korkeila

Skitsofreeniset kantasolut

Skitsofrenia on vaikea ja monimuotoisin oirein ilmenevä aivosairaus, johon elinaikanaan sairastuu noin 1 % väestöstä. Yli 80 % sairastumisista selittyy perinnöllisillä tekijöillä. Vaikka kuvantamis-, post mortem- ja neurofarmakologiset tutkimukset ovat tuottaneet runsaasti sekalaista tietoa skitsofreniaan liittyvistä aivojen rakenteen ja toiminnan poikkeavuuksista, ovat sairauden taustalla oleva hermosolujen toimintahäiriö ja sen molekylaariset mekanismit edelleen pääosin tuntemattomia.

Tero Taiminen

Raskausajan ravinto selittää lihavuutta

Geenit selittävät vain osan lasten lihavuudesta. Southamptonin yliopiston tutkijat päättivät selvittää eläinkokeista ja nälänhädästä saatujen vihjeiden perusteella, olisiko epigeneettisillä eli ympäristön periytyvillä vaikutuksilla sormensa pelissä. Olipa hyvinkin, sillä tutkimus osoitti äitien raskaudenaikaisen ravinnon liittyvän lapsen geenien ilmaantuvuuteen ja sitä kautta lihomiseen.

Heikki Arvilommi

Varhain alkavat kuumat aallot vaivaavat pitkään

Jos vaihdevuosien kuumat aallot alkavat jo premenopausaali-iässä, ne haittaavat naista pidempään kuin jos ne alkaisivat vasta kuukautisten lakatessa.

Pertti Kirkinen

Muuttuuko astman hoito?

Astman hoidossa inhaloitava steroidi on kultainen standardi. Varsinkin lievän astman hoidossa riittää pelkkä inhaloitava steroidi. Pitkävaikutteinen beta2-agonisti ja leukotrieeniantagonisti on perinteisesti lisätty peruslääkitykseen, jos pelkkä inhaloitava steroidi ei riitä. Nyt uusin tutkimus yrittää mullistaa tätä peruskaavaa.

Heikki Ekroos

Ihmiset jakautuvat kolmeen enterotyyppiin

Ihmisen, etenkin ihmisen suolen, mikrobiston merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille on innokkaan tutkimuksen kohteena. Geenimenetelmät ovat tarjonneet oikotien mikrobiston selvittämiseen ilman että lajeja täytyy osata viljellä. Ihmisen oman genomin lisäksi tarjolla on siis kanssaeläjiemme yhteisgenomi, niin sanottu metagenomi.

Heikki Arvilommi

Tuberkuloosin diagnostiikka nopeutuu

Tuberkuloosin diagnostiikka on aina ollut hidasta. Viljelyvastauksiin menee 6-8 ja herkkyysmäärityksiin 10-12 viikkoa. Yleensä kuukaudessa viljelyssä on kasvua, jos potilaalla on kliininen tauti.

Heikki Ekroos

Hyvä hoito voi korjata laajentavan kardiomyopatian

Nykyaikainen hoito voi jopa parantaa vaikean sydämen vajaatoiminnan taustalla olevan toimintahäiriön.

Juhani Airaksinen

Geenianalyysi ennakoi rintasyövän hoitotulosta

Rintasyöpänäytteen geeniekspressioanalyysi ennakoi taudin herkkyyttä lääkehoidolle. Geeniekspressioanalyysin perusteella pystyttiin tunnistamaan potilasryhmä, jonka ennuste oli 5 kertaa parempi kuin huonosti hoidolle reagoineella ryhmällä.

Sirkku Jyrkkiö

Harkintaa vajaatoimintapotilaan ohitusleikkaukseen

Ohitusleikkausta on suositeltu 1970-luvulla tehtyjen tutkimusten perusteella vähäoireisille ja oireettomillekin vajaatoimintapotilaille, jos heillä on todettu lisäksi merkittävä leikkaukseen soveltuva sepelvaltimotauti. Hoitosuositus perustuu kuitenkin satunnaistettujen tutkimusten pieniin alaryhmäanalyyseihin.

Juhani Airaksinen

Talousveden litium suojaa itsemurhilta

Alkuaine litium on tehokkain kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa käytettävä lääke. Lisäksi litium lievittää masennusta sekä vähentää aggressiivisuutta ja itsemurha-alttiutta muidenkin psykiatristen häiriöiden yhteydessä. Se saattaa myös suojata dementialta.

Tero Taiminen

Aivojen epätasapaino liittyy persoonallisuuteen

Brittiläinen tutkimus tuo uutta tietoa persoonallisuuspiirteiden yhteydestä aivojen rakenteisiin. Aiheesta tiedetään toistaiseksi niukalti.

Tero Taiminen

Varenikliinilla tupakasta eroon COPD:ssa

Tupakoinnin lopettaminen on keuhkoahtaumataudin tärkein hoitomuoto. Terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa elää kuitenkin edelleen epäilyjä, että keuhkoahtaumatautipotilaat eivät kykene lopettamaan tupakointia. Tuore tutkimus leikkaa näiltä epäilyiltä siivet.

Heikki Ekroos