Eturauhassyöpään yhä pitkä hormonihoito

Sädehoidon ja pitkäkestoisen hormonihoidon yhdistelmä on tehokkain hoito niille eturauhassyöpäpotilaille, joilla tauti on paikallisesti levinnyt ja joilla ei ole kontraindikaatioita, osoittaa nyt tehty tutkimus. Lyhyempää hormonihoitoa on kuitenkin kaivattu, koska yli kaksi vuotta jatkunut hormonihoito voi heikentää potilaan elämänlaatua ja mm. lisätä sydäninfarktin riskiä.

Ossi Lindell

Haurastuminen alkaa yllättävän varhain

Hauraus-raihnausoireyhtymää edeltäviä muutoksia ilmenee jopa joka kolmannella 50-64-vuotiaalla. Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa oireyhtymän havaittiin liittyvän matalaan sosioekonomiseen asemaan, alhaiseen koulutustasoon ja naissukupuoleen.

Kaisu Pitkälä

Tietokone tunnistaa Alzheimerin magneettikuvasta

Muistisairauden diagnostiikan kannalta hyödyllistä tietoa voidaan tulevaisuudessa automaattisesti poimia strukturaalisesta magneettikuvasta.

Jaana Suhonen

HPV-rokote suojannee useita serotyyppejä vastaan

HPV-rokotteen tehoa selvittänyt PATRICIA-tutkimus antaa viitteitä, että rokote antaa suojaa useita HP-viruksen serotyyppejä vastaan.

Hanna Nohynek

Kuinka tunnistaa dementikon virtsatietulehdus?

Noin 40 % vanhainkotivanhuksista kärsii oireettomasta bakteriuriasta. Sen hoitaminen antibiooteilla saattaa olla jopa haitallista, liittyy siihen pyuriaa tai ei. Mikä sitten on virtsatietulehduksen oire, joka antaa luvan hoitaa antibiootein vanhusta? Dysuria, pollakisuria, uutena ilmenevä inkontinenssi ja alaselän kipu - mutta dementoituneilla ja inkontinenteilla vanhuksilla oireiden selville saaminen saattaa olla erittäin haasteellista.

Kaisu Pitkälä

Päivystysolosuhteisiin enemmän huomiota

Suomalaisille anestesiologeille tehdyn kyselyn tulokset antavat syytä huoleen: joka neljäs anestesiologi on miettinyt itsemurhaa ja yhtä moni on masentunut, vaikkakin masennuslääkitys on vain 6 %:lla. Tutkimuksen perusteella työpaikoilla olisi syytä aktiivisesti puuttua päivystysolosuhteisiin, työpaikan oikeudenmukaisuuteen ja ristiriita-alttiuteen.

Katariina Korkeila

Nikkelikielto vähensi uusia allergiatapauksia

Nikkelipitoisia tuotteita koskeva lainsäädäntö on tasaisesti vähentänyt nikkeli- ja kobolttiallergian esiintymistä tanskalaisilla nuorilla naisilla. Tämä selvisi Kööpenhaminassa tehdyssä tutkimuksessa, jossa vedettiin yhteen noin 10 300 epikutaanitestin tulokset vuosilta 1985-2007.

Sirkku Peltonen

Hydrokortisonin asema septisen sokin hoidossa vahvistuu

Pieniannoksinen hydrokortisonihoito kuuluu suomalaisenkin Käypä hoito -suosituksen mukaan septisen sokin hoitoon, sillä sen on osoitettu vähentävän verenkierron tukihoidon tarvetta. Nyt julkaistussa meta-analyysissä pieniannoksisen (alle 300 mg/vrk) ja pitkään, eli yli viisi vuorokautta annostellun, hydrokortisonin osoitettiin vähentävän myös kuolleisuutta septisessä sokissa.

Sanna Hoppu

Raskaana oleva H1N1-potilas tarvitsee välittömän lääkehoidon

Sikainfluenssaan sairastuneiden raskaana olevien naisten tulee saada välittömästi antiviraalilääkehoito, korostaa aihetta Yhdysvalloissa tutkinut asiantuntijaryhmä. Asia on huomioitava terveydenhuollon ohjeistuksessa.

Pertti Kirkinen

Klopidogreelista hyötyä eteisvärinäpotilaalle

Varfariinihoito on tehokkain eteisvärinän tromboembolisten komplikaatioiden estolääke. Käyttöä haittaa hankala annostelu ja vuotokomplikaatiot, minkä vuoksi korvaavia hoitoja tutkitaan intensiivisesti. Nyt tutkittu ASA:n ja klopidogreelin yhdistelmä näyttää käyttökelpoiselta.

Juhani Airaksinen

Mononukleoosin jälkeen voi väsyttää

13 % mononukleoosin sairastaneista 12-18-vuotiaista nuorista täytti kroonisen väsymysoireyhtymän kriteerit 6 kuukauden kuluttua taudista, käy ilmi amerikkalaisesta prospektiivisesta seurantatutkimuksesta.

Marjo Renko

Tiuha muuttaminen altistaa nuoria itsetuhoisuudelle

Tuore tanskalaistutkimus vahvistaa psykiatrien epäilyt siitä, että tiuha muuttaminen aiheuttaa lapsille henkistä stressiä. Mitä useammin asuinpaikka muuttuu, sitä suurempi riski perheen lapsella on yrittää itsemurhaa.

Raimo K. R. Salokangas

Myelooma saattaakin olla perinnöllinen

Perintötekijöillä ja kasvuympäristöllä näyttää olevan merkitystä myelooman synnyssä, osoittaa julkaistu tutkimus.

Marko Vesanen

Vuorovaikutustaidot näkyvät antibioottireseptien määrässä

Vuorovaikutustaitoihin panostaminen vähentää antibiootin käyttöä alahengitystieinfektioiden hoidossa yhtä paljon kuin CRP-pikatesti, todetaan Hollannissa tehdyssä tutkimuksessa.

Katariina Korkeila

Yhdistelmälääkitys auttaa Alzheimer-potilasta

Asetyylikoliiniesteraasin estäjien (AKE:n estäjien) donepetsiilin, galantamiinin ja rivastigmiinin säännöllisellä käytöllä voidaan viivästyttää Alzheimer-potilaan joutumista pysyvään laitoshoitoon. Voidaanko kolinergiseen lääkehoitoon yhdistetyllä pitkäaikaisella antiglutamaattilääkityksellä (memantiini) vielä tehostaa tätä vaikutusta?

Jaana Suhonen

Katso elintapoja tarkemmin raskausdiabeteksen jälkeen

Raskausdiabetes ja tyypin 2 diabetes yleistyvät kaikkialla. Tilojen välinen yhteys vahvistui laajassa meta-analyysissa jo aikaisemmin.

Pertti Kirkinen

Musiikki rytmittää sydäntäkin

Sydämen syke, verenpaine ja hengitys vaihtelevat synkronisesti musiikin tahdissa, ilmenee tuoreesta italialaisesta tutkimuksesta.

Juhani Airaksinen

Elvytetyn potilaan jäähdytyshoito rutiiniksi?

Vain pieni osa elvytetyistä potilaista viilennetään, vaikka terapeuttinen hypotermia on ainoa potilaan neurologista selviämistä parantava hoito. Vähäinen käyttö johtunee osittain vuotoalttiuden lisääntymisen pelosta.

Sanna Hoppu

Iäkäs rintasyöpäpotilas hyötyy liitännäishoidosta

Rintasyöpäleikkauksen jälkeen liitännäishoitona annettava solunsalpaajahoito vähentää merkittävästi myös yli 65-vuotiaiden potilaiden taudin uusiutumisen riskiä. Hyväkuntoista iäkästä naista pitää pyrkiä hoitamaan samojen periaatteiden mukaan kuin nuorempia potilaita.

Sirkku Jyrkkiö

Uudet elvytysohjeet auttavat potilasta, mutta vain vähän

Uusien elvytysohjeiden käyttö parantaa puhallus-painantaelvytyksen laatua ja hieman jopa selviytymistä sydämenpysähdyksestä. Oslossa tehdyssä tutkimuksessa ilmeni, että potilaista 13 % selvisi kotiin sairaalasta sydämenpysähdyksen jälkeen. Aiempien elvytysohjeiden aikana selviämisen todennäköisyys oli ollut 11 %. Tätä eroa ei kuitenkaan osoitettu tilastollisesti merkitseväksi.

Sanna Hoppu