Statiini vähentää sepelvaltimoiden spasmitaipumusta?

Tuoreen japanilaistutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että lievään sepelvaltimotautiin ja endoteelin dysfunktioon liittyvä spasmitaipumus lievittyy usein jo muutaman kuukauden tehokkaan statiinihoidon aikana. Tutkimukseen osallistui 78 rintakipupotilasta, joilla todettiin paikallinen sepelvaltimohaaran spasmi ilman merkittäviä pysyviä ahtaumia varjoainekuvauksen yhteydessä tehdyssä asetyylikoliiniprovokaatiossa. Potilaat satunnaistettiin saamaan joko fluvastatiinia tai pelkästään kalsiuminestäjään pohjautuvaa antianginaalista lääkitystä. Puolen vuoden hoidon jälkeen tehdyssä kontrollitutkimuksessa spasmi provosoitui vain puolelle statiinilla hoidetuista potilaista, mutta lähes 80 %:lle kontrolliryhmästä.

Juhani Airaksinen

Lääkeverkkoputkissa vain pieniä eroja

Everolimuusilla päällystettyä verkkoputkea verrattiin SPIRIT III -tutkimuksessa jo pitempään käytössä olleeseen paklitakselistenttiin yli 1 000 potilaan satunnaistetussa tutkimuksessa. Vuoden seurannassa ei hoitoryhmien välillä todettu eroa kuolleisuudessa, mutta suonen uudelleen ahtautumistaipumusta ilmeni hieman enemmän paklitakseliverkkoputkea käytettäessä. Varmoja stenttitrombooseja ilmeni vain everolimuusiryhmässä 5 potilaalla, mutta toisaalta sydäntapahtumien kokonaismäärä oli vuoden seurannassa everolimuusiryhmässä pienempi (6,0 vs. 10,3 %, p = 0,02).

Juhani Airaksinen

Tutkijoiden odotukset ehkä osasyynä psykoosilääkkeiden tehoeroihin

Toisen polven psykoosilääkkeiden paremmuus kyseenalaistetaan jälleen, tällä kertaa aiemmista tutkimuksista poiketen ensipsykoosiin sairastuneita tarkastelevassa tutkimuksessa. Lisäksi tutkijat arvelevat, että aiemmissa tutkimuksissa hoitavan henkilön omat käsitykset ovat voineet suurestikin vaikuttaa tutkimuksen lopputulokseen. Vaikka kyseessä olisi kaksoissokkotutkimus, tämä on mahdollista, koska potilaan saama lääke usein paljastuu lääkkeiden erilaisen haittavaikutusprofiilin takia.

Raimo K. R. Salokangas

Leveä QRS ennustaa vajaatoimintapotilaalle vaikeuksia

EVEREST-tutkijat selvittelivät QRS:n keston ennustevaikutusta vajaatoiminnan takia sairaalahoitoon joutuneiden lähes 3 000 potilaan joukossa. QRS oli levennyt (yli 120 ms) sairaalahoitoon tullessa 45 %:lla potilaista pääosin vasemman haarakatkoksen takia. Akuutissa vaiheessa todettu leveä QRS oli itsenäinen noin neljänneksen kuolleisuutta ja sairaalahoitoja lisäävä tekijä monimuuttujamallissa. Optimaalisesta lääkehoidosta huolimatta 28 % tästä potilasryhmästä kuoli jo 10 kuukauden seurannan aikana. Vielä on tutkittava, voidaanko tämän potilasryhmän ennustetta parantaa varhaisen vajaatoimintatahdistimen tai siihen yhdistetyn rytmihäiriötahdistimen avulla.

Juhani Airaksinen

Pienestä kiireestä on apua astmapotilaalle

Kliiniset havainnot pikkuhässäkän vauhtia antavasta vaikutuksesta on nyt havaittu todeksi, ainakin astmapotilailla. Stressi ja mieliala on liitetty astman pahenemisvaiheisiin, mutta nyt mekanismeista on uutta tietoa. 46 astmapotilaan ja 25 verrokin keuhkofunktioita (FEV1), mielialaa, päivittäisiä kiireitä ja uloshengitysilman typpioksidiosuutta seurattiin 3 kk ajan. Astmaa sairastavilla negatiivinen mieliala pienensi FEV1-arvoja ja lisäsi typpioksidiosuutta inflammaation merkkinä, mutta verrokeilla näin ei tapahtunut.

Katariina Korkeila

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030