Bevasitsumabista ei merkittävää lisähyötyä levinneen rintasyövän hoidossa

Verisuonikasvutekijän vasta-aine bevasitsumabi ei valitettavasti näytä tuovan merkittävää lisähyötyä rintasyövän hoitoon. Asiaa selvitettiin tutkimuksessa, jossa 722 levinnyttä rintasyöpää sairastavaa naista satunnaistettiin saamaan joko paklitakselia tai paklitakselia ja bevasitsumabia ensilinjan hoitona. Bevasitsumabia saaneilla potilailla aika taudin etenemiseen oli pidempi (11,8 kk vs. 5,9 kk), mutta elossaolossa ei ollut eroa (26,7 kk vs. 25,2 kk). Bevasitsumabi aiheuttaa osalle potilaista päänsärkyä, verenpaineen nousua, proteinuriaa ja aivoverenkierron häiriöitä, mutta elämänlaadussa ei ollut merkittäviä eroja ryhmien välillä.

Sirkku Jyrkkiö

Haimasyövän kemosädehoidosta edelleen ristiriitaisia tuloksia

Kemosädehoidon asema haimasyövän hoidossa on edelleen epäselvä. Nyt tehdyssä tutkimuksessa oli mukana 451 potilasta, joiden haimasyöpä oli hoidettu kirurgisesti. Potilaat saivat joko fluorourasiilia ja sädehoidon tai fluorourasiilia, gemsitabiinia ja sädehoidon (50 Gy). Gemsitabiinia saaneessa ryhmässä elossaoloaika oli jonkin verran pidempi (20,5 kk vs. 16,9 kk), mutta ero ei ollut tilastollisesti merkittävä.

Sirkku Jyrkkiö

Diabeetikot on koulutettava voimaantumaan sairautensa hoidossa

Diabeteksen hoito helpottuu, kun potilas motivoidaan passiivisesta hoitamisen kohteesta aktiiviseksi tekijäksi, epäreilun kohtalonsa surkuttelijasta oman kohtalonsa isännäksi. Kyse on voimaannuttamisesta, vaikka itse termi saattaakin saada pragmaatikon karvat pystyyn. Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa kertaluonteisen koulutusintervention teho ulottui ainakin vuoden seuranta-ajan päähän.

Katariina Korkeila

Hunajasta ei ole haavanhoitoon

Laskimoperäisten haavojen hoidoksi kokeiltu hunaja on nyt todistettu paitsi enemmän haittavaikutuksia tuottavaksi, myös kalliimmaksi hoitomuodoksi. Tutkimuksessa 368 potilaan alaraajan laskimoperäistä haavaumaa hoidettiin raajaa komprimoivilla siteillä, ja sen lisäksi 187 potilasta satunnaistettiin saamaan hunajasidehoitoa ja 181 hoidettiin sairaanhoitajan parhaaksi katsomalla tavalla. 12 viikon hoidon jälkeen 56 % hunajalla hoidetuista ja 50 % tavanomaista hoitoa saaneista haavoista oli parantunut, mutta hunajahoito tuotti selvästi enemmän haittavaikutuksia.

Tom Scheinin

Tupakointi heikentää lihasvoimaa

Tupakointi aiheuttaa muutoksia myös lihaksiin. Asiaa selvitettiin Venezuelassa tehdyssä tutkimuksessa, jossa tosin oli mukana vain 14 tupakoijaa (30 ± 10 askivuotta takana) ja 20 tupakoimatonta verrokkia. Heistä kenelläkään ei ollut keuhkoahtaumatautia. Tutkittavilta mitattiin ventilaatiofunktiot ja heille tehtiin vastus lateralis -lihaksen biopsia. Näytteestä määritettiin mm. eri lihasentsyymejä ja niiden aktiviteettia sekä lihaksen rakennetta.

Hannu Puolijoki

Lapsivesipistosta odotettua vähemmän komplikaatioita

Raskauden keskikolmanneksen aikana tehty lapsivesipisto näyttää oikein tehtynä sittenkin vähäriskiseltä toimenpiteeltä. Sikiön kromosomitutkimukseen käytetyn lapsivesipiston on aikaisemman tiedon perusteella oletettu sisältävän noin 0,5 %:n lisäriskin keskenmenosta lähimmän kahden kuukauden kuluessa. Keskenmenon tavallinen syy on tällöin kohdunsisäinen infektio. Tätä tietoa on yleismaailmallisesti käytetty odottavan äidin neuvonnassa ja myös määritettäessä sikiön kromosomianomalioiden seerumseulontojen riskirajaa, jonka ylittyessä lapsivesipisto on aiheellinen.

Pertti Kirkinen

Kahden viikon välein annettu hoito tehoaa aggressiiviseen B-solulymfoomaan parhaiten

Aggressiivisen lymfooman käypä hoito on pitkään ollut syklofosfamidin, doksorubisiinin, vinkristiinin ja prednisonin yhdistelmä (CHOP). Monoklonaalisen vasta-aineen rituksimabin lisääminen hoitoon ja annosvälin lyhentäminen kolmesta kahteen viikkoon ovat osoittautuneet tehokkaiksi diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman (DLBCL) hoidossa. Saksalaiskollegat selvittivät, miten kahden viikon välein annettava hoito kannattaisi toteuttaa iäkkäille potilaille. Tutkimuksessa satunnaistettiin 1 222 aggressiiviseen lymfoomaan sairastunutta potilasta (61-80 v) neljään hoitoryhmään: 6 x CHOP-14, 8 x CHOP-14, 6 x R-CHOP-14 ja 8 x R-CHOP-14. Kaikki potilaat saivat valkosolukasvutekijää.

Sirkku Jyrkkiö

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030