Bevasitsumabista ei merkittävää lisähyötyä levinneen rintasyövän hoidossa

Verisuonikasvutekijän vasta-aine bevasitsumabi ei valitettavasti näytä tuovan merkittävää lisähyötyä rintasyövän hoitoon. Asiaa selvitettiin tutkimuksessa, jossa 722 levinnyttä rintasyöpää sairastavaa naista satunnaistettiin saamaan joko paklitakselia tai paklitakselia ja bevasitsumabia ensilinjan hoitona. Bevasitsumabia saaneilla potilailla aika taudin etenemiseen oli pidempi (11,8 kk vs. 5,9 kk), mutta elossaolossa ei ollut eroa (26,7 kk vs. 25,2 kk). Bevasitsumabi aiheuttaa osalle potilaista päänsärkyä, verenpaineen nousua, proteinuriaa ja aivoverenkierron häiriöitä, mutta elämänlaadussa ei ollut merkittäviä eroja ryhmien välillä.

Sirkku Jyrkkiö

Laparoskopian simulaattoriharjoittelu on tehokasta

Simulaattorien käyttö kirurgien kouluttamisessa on kannattavaa. Jo aiemmin simulaatioharjoittelun on osoitettu parantavan teknistä suoriutumista laparoskooppisissa toimenpiteissä, mutta simulaation vaikutusta oppimiskäyrän kestoon ei ole tutkittu.

Tom Scheinin

Probiooteista ei apua vaikeaan haimatulehdukseen

Probiootteja ei pidä antaa vaikeaa haimatulehdusta sairastaville potilaille. Hollannissa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että probiootteja saaneilla oli suurempi kuolleisuus kuin lumeryhmällä, eikä probiooteilla todettu olevan vaikutusta infektiokomplikaatioihin.

Tom Scheinin

Estrogeeni-progestiinihoito lisää rintasyövän uusiutumisriskiä

HABITS-tutkimuksen jatkoseuranta on vahvistanut alustavat tulokset, joiden mukaan hormonihoito lisää rintasyövän uusiutumisriskiä.

Johanna Mäenpää

Rasvaus auttaa atooppiseen ihottumaan varsinkin talvella

Atoopikon iho hyötyy kosteuttavan voiteen käytöstä erityisesti talvella. Lämpimänä vuodenaikana rasvaaminen ei paranna sarveiskerroksen toimintaa yhtä selkeästi. Suomen talvi on tavallisesti selvästi kylmempi kuin Japanin, jossa asiaa tutkittiin, joten rasvaamisen etujen olettaisi tulevan esiin meillä vähintään yhtä nopeasti.

Sirkku Peltonen

Crohnin taudin alkuvaiheen hoito muuttumassa nykyistä aktiivisemmaksi

Crohnin taudin alkuvaiheen hoito on muuttumassa nykyistä aktiivisemmaksi. Nyt tehty tutkimus viittaa siihen, että aktiivinen immunosuppressio heti alkuun on parempi vaihtoehto kuin steroidilla pelaaminen. Tilanne muistuttaa jossain määrin nivelreuman hoidon uutta suuntausta, jossa tauti pyritään nujertamaan heti alkuunsa.

Robert Paul

Haimasyövän kemosädehoidosta edelleen ristiriitaisia tuloksia

Kemosädehoidon asema haimasyövän hoidossa on edelleen epäselvä. Nyt tehdyssä tutkimuksessa oli mukana 451 potilasta, joiden haimasyöpä oli hoidettu kirurgisesti. Potilaat saivat joko fluorourasiilia ja sädehoidon tai fluorourasiilia, gemsitabiinia ja sädehoidon (50 Gy). Gemsitabiinia saaneessa ryhmässä elossaoloaika oli jonkin verran pidempi (20,5 kk vs. 16,9 kk), mutta ero ei ollut tilastollisesti merkittävä.

Sirkku Jyrkkiö

Munuaisverenvuodon embolisaatio - mitä siitä seuraa?

Selektiivinen embolisaatio on osaavissa käsissä munuaisperäisen verenvuodon paras hoito. Se pelastaa potilaan hengen ja säilyttää munuaisen toiminnan. Leikkaus on hoitovaihtoehtona täysin eri luokan toimenpide, ja parhaimmillaankin todennäköisesti johtaa embolisaatiota suurempaan toimivan munuaiskudoksen tuhoon ja vaikeimmillaan koko munuaisen menetykseen.

Ossi Lindell

Anemian lääkehoito lisää syöpäpotilaan kuolemanvaaraa

Erytropoietiini ja darbepoietiini stimuloivat punasolujen tuotantoa. Näiden lääkkeiden toivottiin vähentävän syöpäpotilaan väsymystä ja parantavan syövän hoitotuloksia, mutta niiden käyttöön liittyy valitettavasti merkittäviä haittoja.

Sirkku Jyrkkiö

Oikaisu: Kahden viikon välein annettu hoito tehoaa aggressiiviseen B-solulymfoomaan parhaiten

Lääketieteen maailmasta -palstalla numerossa 11/2008 (s. 1039) oli virhe aggressiivisen B-solulymfooman hoitoa käsittelevässä referaatissa.

Sirkku Jyrkkiö

Psykoosilääkkeestä ei olekaan hyötyä kehitysvammaisen aggression hoidossa

Kehitysvammaisilla tavataan suhteellisen usein aggressiivista käyttäytymistä, jonka hillinnässä käytetään psykoosilääkkeitä. Tutkimusnäyttö psykoosilääkkeiden hyödyllisyydestä aggressioiden hoidossa on kuitenkin niukkaa. Nyt näyttää entistä selvemmin siltä, että lääkitystä ei tarvita.

Raimo K.R. Salokangas

Hyytymät katetri-imulla pois infarktipotilaan sepelvaltimosta

Sepelvaltimoa tukkivia hyytymiä on yritetty kalastaa pois jo pitkään, ja nyt siinä on myös onnistuttu. Hollantilaiset kardiologit totesivat, että trombi-imulla päästään täydellisempään mikrovaskulaariseen reperfuusioon kuin pelkällä pallolaajennuksella ja stentin asentamisella. Tutkimuksen aineistona oli yli 1 000 infarktipotilasta.

Juhani Airaksinen

Diabeetikot on koulutettava voimaantumaan sairautensa hoidossa

Diabeteksen hoito helpottuu, kun potilas motivoidaan passiivisesta hoitamisen kohteesta aktiiviseksi tekijäksi, epäreilun kohtalonsa surkuttelijasta oman kohtalonsa isännäksi. Kyse on voimaannuttamisesta, vaikka itse termi saattaakin saada pragmaatikon karvat pystyyn. Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa kertaluonteisen koulutusintervention teho ulottui ainakin vuoden seuranta-ajan päähän.

Katariina Korkeila

Lihastulehdus keuhkoahtaumataudissa - hyvä, paha, vai ei merkitystä?

Luurankolihasten heikkous on tyypillistä pitkälle edenneelle COPD:lle. Viime aikoina on tutkittu, onko takana spesifi lihaskudoksen tulehdusreaktio ja mikä on sen merkitys.

Hannu Puolijoki

Hunajasta ei ole haavanhoitoon

Laskimoperäisten haavojen hoidoksi kokeiltu hunaja on nyt todistettu paitsi enemmän haittavaikutuksia tuottavaksi, myös kalliimmaksi hoitomuodoksi. Tutkimuksessa 368 potilaan alaraajan laskimoperäistä haavaumaa hoidettiin raajaa komprimoivilla siteillä, ja sen lisäksi 187 potilasta satunnaistettiin saamaan hunajasidehoitoa ja 181 hoidettiin sairaanhoitajan parhaaksi katsomalla tavalla. 12 viikon hoidon jälkeen 56 % hunajalla hoidetuista ja 50 % tavanomaista hoitoa saaneista haavoista oli parantunut, mutta hunajahoito tuotti selvästi enemmän haittavaikutuksia.

Tom Scheinin

Tupakointi heikentää lihasvoimaa

Tupakointi aiheuttaa muutoksia myös lihaksiin. Asiaa selvitettiin Venezuelassa tehdyssä tutkimuksessa, jossa tosin oli mukana vain 14 tupakoijaa (30 ± 10 askivuotta takana) ja 20 tupakoimatonta verrokkia. Heistä kenelläkään ei ollut keuhkoahtaumatautia. Tutkittavilta mitattiin ventilaatiofunktiot ja heille tehtiin vastus lateralis -lihaksen biopsia. Näytteestä määritettiin mm. eri lihasentsyymejä ja niiden aktiviteettia sekä lihaksen rakennetta.

Hannu Puolijoki

Lapsivesipistosta odotettua vähemmän komplikaatioita

Raskauden keskikolmanneksen aikana tehty lapsivesipisto näyttää oikein tehtynä sittenkin vähäriskiseltä toimenpiteeltä. Sikiön kromosomitutkimukseen käytetyn lapsivesipiston on aikaisemman tiedon perusteella oletettu sisältävän noin 0,5 %:n lisäriskin keskenmenosta lähimmän kahden kuukauden kuluessa. Keskenmenon tavallinen syy on tällöin kohdunsisäinen infektio. Tätä tietoa on yleismaailmallisesti käytetty odottavan äidin neuvonnassa ja myös määritettäessä sikiön kromosomianomalioiden seerumseulontojen riskirajaa, jonka ylittyessä lapsivesipisto on aiheellinen.

Pertti Kirkinen

Elvytys viivästyy usein sairaalassakin

Sairaalakaan ei aina ole turvallinen paikka saada sydänpysähdys. Nyt tehdyn tutkimuksen mukaan sairaalahoidon aikana sydänpysähdyksen saaneista potilaista 30 %:lla defibrillaatio viivästyi.

Juhani Airaksinen

Endokriinisesta hoidosta apua osalle eturauhassyöpäpotilaista

Huonoennusteista paikallista tai paikallisesti edennyttä eturauhaskarsinoomaa sairastavien potilaiden elinaika, tautispesifinen elinikä tai molemmat lisääntyvät, jos sädehoitoon yhdistetään endokriininen hoito. Toisaalta iäkkäillä hoito saattaa lisätä jopa kuolemaan johtavien sydän- ja verisuonikomplikaatioiden riskiä.

Ossi Lindell

Kahden viikon välein annettu hoito tehoaa aggressiiviseen B-solulymfoomaan parhaiten

Aggressiivisen lymfooman käypä hoito on pitkään ollut syklofosfamidin, doksorubisiinin, vinkristiinin ja prednisonin yhdistelmä (CHOP). Monoklonaalisen vasta-aineen rituksimabin lisääminen hoitoon ja annosvälin lyhentäminen kolmesta kahteen viikkoon ovat osoittautuneet tehokkaiksi diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman (DLBCL) hoidossa. Saksalaiskollegat selvittivät, miten kahden viikon välein annettava hoito kannattaisi toteuttaa iäkkäille potilaille. Tutkimuksessa satunnaistettiin 1 222 aggressiiviseen lymfoomaan sairastunutta potilasta (61-80 v) neljään hoitoryhmään: 6 x CHOP-14, 8 x CHOP-14, 6 x R-CHOP-14 ja 8 x R-CHOP-14. Kaikki potilaat saivat valkosolukasvutekijää.

Sirkku Jyrkkiö