Seulakysymyksillä virtsatieinfektion jäljille

40 % antibioottikuureista jää kirjoittamatta, kunhan lääkäri selvittää kolme olennaista asiaa epäillessään potilaaltaan virtsatieinfektiota. Seulakysymyksiksi osoittautuivat virtsaamiseen liittyvä kirvely tai epämukavuus ja valkosolut tai nitriitit virtsassa. Jokainen yksinäänkin oli yhteydessä positiiviseen bakteeriviljelyyn, mutta todennäköisyys lisääntyi positiivisten vastausten myötä (0+: 23 %, 1+: 43 %, 2+: 69 %, 3+: 89 %). Jos positiivisia vastauksia ei ole tai on vain yksi, kirjoittajat suosittelevat tilanteen varmistamista bakteeriviljelyllä ennen antibioottikuurin määräämistä. Kanadalaiset yleislääkärit kartoittivat tutkimuksessaan 422:n virtsatieinfektiosta kärsivän naisen oireita ja virtsalöydöksiä.

Katariina Korkeila

Avoin soikea ikkuna aivohalvausriski iäkkäilläkin?

Avointa soikeaa ikkunaa ja paradoksaalista embolisaatiota on pidetty merkittävänä nuorten salasyntyisen aivohalvauksen syynä. Baselissa selviteltiin perusteellisesti 503 peräkkäisen aivohalvauspotilaan vaaratekijöitä. Avoin soikea ikkuna oli huomattavasti yleisempi löydös salasyntyisen aivohalvauksen yhteydessä (n = 227) kuin niillä potilailla, joiden aivohalvaukselle löytyi muu aiheuttaja. Yli 55-vuotiaillakin ero oli huomattava (28 % vs. 12 %,) ja vielä selvempi ero ryhmien välillä oli, jos aukkoon liittyi eteisväliseinän aneurysma (15 % vs. 4 %). Molemmat löydökset säilyivät monimuuttujamalleissakin itsenäisinä aivohalvauksen vaaratekijöinä myös iäkkäillä potilailla. Löydökset viittaavat siihen, että paradoksaalinen embolisaatio saattaa aiheuttaa osan aivohalvauksista iäkkäilläkin potilailla. Embolisaation mahdollistavan eteisväliseinäaukon sulku katetritoimenpiteellä on helppo ja pieniriskinen toimenpide, mutta pitävää näyttöä sen hyödyistä ei vielä ole.

Juhani Airaksinen

Nollatoleranssi tavoitteeksi synnytyssalissakin

Erilaisiin synnytyksen aikaisiin tapahtumiin tarvitaan selkeät toimintaohjeet, todetaan synnytysasfyksioihin johtaneita tapahtumia selvittäneessä ruotsalaistutkimuksessa. Käytännön yhteistyö olisi suunniteltava ja harjoiteltava tarkoin, eikä turvallisuusohjeiden ja hälytysjärjestelmien merkitystäkään pidä aliarvioida. Kirjoittajat huomauttavat, että synnytyssaleissa olisi paljon oppimista lentoliikenteen turvallisuuskulttuurista.

Pertti Kirkinen

ST-nousuinfarktin työdiagnoosi on usein väärä

Joka seitsemäs ST-nousuinfarktin työdiagnoosi osoittautui vääräksi, kun diagnoosin osuvuutta selvitettiin 1 335:n päivystykselliseen pallolaajennukseen peräkkäin lähetetyn potilaan joukossa Minnesotassa.

Juhani Airaksinen

Äkillinen virtsaumpi, pitäisikö hälytyskellojen soida?

Äkillinen virtsaretentio eli virtsaumpi on urologinen hätätila, joka pitää hoitaa viipymättä tyhjentämällä potilaan virtsarakko katetrilla. Yleensä taustalla on eturauhasen liikakasvun aiheuttama virtsatietukos. Äkillisellä virtsaummella on kuitenkin havaittu yhteyksiä myös muihin, vakavampiin sairauksiin, joiden olemassaolosta se saattaa olla ensi varoitus.

Ossi Lindell

Vanhusten hoidon koordinoiminen kannattaa

Geriatrisen hoitotiimin tuki vähentää vanhusten päivystyskäyntejä ja kohentaa terveyttä. Jo aiemmin on havaittu, että hoitokoordinaattorin apu lykkää dementiaa ja depressiota sairastavien vanhusten laitoshoitoa.

Kaisu Pitkälä

Umpilisäkkeena absessi hoituu konservatiivisesti

Perinteisesti umpilisäkkeen absessi tai flegmoni on hoidettu konservatiivisesti antibiootein, tarvittaessa dreneeraamalla ja ns. rauhallisessa vaiheessa tehdyllä umpilisäkkeen poistoleikkauksella. Menetelmä on kiistelty: toiset ehdottavat välitöntä leikkaushoitoa ja toiset epäilevät appendisektomian myöhempää tarvetta. Ongelmaa selvitettiin systemaattisessa katsauksessa, johon kerättiin kaikki Medlinestä vuosilta 1964-2005 löytyneet tutkimukset, joissa oli tutkittu appendiksin absessin ei-kirurgista hoitoa. Meta-analyysillä selvitettiin sairastavuutta välittömän kirurgisen tai konservatiivisen hoidon jälkeen.

Tom Scheinin

Erektiohäiriö voi ennakoida Parkinsonin tautia

Erektiohäiriöt voivat olla merkki autonomisen hermoston toimintahäiriöstä. Taustalla voi olla diabetes tai muu autonomista hermostoa vaurioittava sairaus, kuten Parkinsonin tauti.

Jaana Suhonen

Lievä ylipaino onkin elinajan ennusteen kannalta edullista

Lihavuuden ja ylipainon tiedetään lisäävän kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin, ja liiat kilot ovat riskitekijöitä myös monille degeneratiivisille sairauksille. Lievästä ylipainosta sen sijaan saattaa olla jopa hyötyä.

Kaisu Pitkälä

Stanssi käteen ja kipeän korvalehtikyhmyn kimppuun!

n Englantilaiskollegat ovat keksineet, mitä tehdä korvalehden kivuliaalle rusto-ihotulehdukselle. Kun seuraava potilas kipeine korvalehtikyhmyineen tulee vastaanotolle, voisi siis katsoa, minkä kokoiseen kertakäyttöstanssiin kyhmy mahtuu. Sen jälkeen korvalehden reuna ja pieni alue korvan takaa puudutetaan lidokaiinilla. Kyhmyn kohtaa porataan stanssilla suorassa kulmassa, kunnes päästään reilusti rustoon asti. Tämän jälkeen pala rustoineen leikataan irti saksilla tai veitsellä ja laitetaan fiksatiiviin patologille lähetettäväksi. Sitten otetaan samankokoisella stanssilla korvan takaa rasvaan asti ulottuva biopsia, joka ommellaan parilla knopilla ohuella langalla tarkasti paikalleen. Päälle asetetaan painesidos pariksi päiväksi. Julkaisussa näkyvät lopputulokset ovat kauniita.

Sirkku Peltonen

Onko rytmihäiriötahdistinpotilas vaarallinen liikenteessä?

Rytmihäiriötahdistimien käyttö äkkikuoleman estämiseksi yleistyy. Pääosa laitteista asennetaan sekundaaripreventiona, kun potilas on onnistuneesti elvytetty kammiovärinästä tai henkeä uhkaavan kammiotakykardiakohtauksen jälkeen. Yhä useammin rytmihäiriötahdistin kuitenkin asennetaan suuressa äkkikuoleman vaarassa olevalle potilaalle jo ennen ensimmäistä, henkeä uhkaavaa rytmihäiriötä. Autoilun kannalta on ongelmallista, että rytmihäiriötahdistin ei useinkaan estä kammiovärinän aiheuttamaa hetkellistä tajunnanhäiriötä ennen onnistunutta defibrillaatiota.

Juhani Airaksinen

Psykiatrisen potilaan hyvä sosiaalinen asema on itsetuhon riski

Vähäinen koulutus- ja ansiotaso, työttömyys ja naimattomuus lisäävät väestössä itsemurhan riskiä. Psykiatrisilla potilailla asia voikin olla päinvastoin, ja tämä pitäisi huomata itsemurhien ehkäisyssä.

Raimo K.R. Salokangas

Eturauhassyöpäpotilaan lantion imusolmukkeita ei tarvitse sädehoitaa

Lantion alueen imusolmukkeiden sädehoito on ollut tapana hoidettaessa suuren riskin eturauhassyöpäpotilasta. Kirjallisuudessa lantion hoidon hyödyllisyydestä ja haitoista on kuitenkin esitetty ristiriitaisia tuloksia. Ranskalaistutkimuksessa 444 eturauhassyöpäpotilasta (luokitus T1b-T3N0) satunnaistettiin saamaan lantion alueen sädehoito annokseen 46 Gy. Eturauhasen sädehoitoannos oli 66-70 Gy ja suuren riskin potilaille annettiin 6 kk:n neoadjuvantti hormonaalinen hoito. Viiden vuoden seuranta-aikana elossaolossa tai taudin etenemisessä ei ollut eroa ryhmien välillä. Hoitoryhmien välillä ei myöskään ollut eroa elämänlaadun tai sädehoidon aiheuttamien haittojen suhteen.

Sirkku Jyrkkiö

Rajusta alkoholinkäytöstä rakkoruptuura naisellekin

Naisten ja miesten alkoholinkäyttötavat eivät enää juuri eroa toisistaan, ja niinpä aiemmin lähinnä vain miehillä tavattuja spontaaneja virtsarakon repeämiä on alkanut esiintyä myös naisilla. Brittiläisessä kolme tapausta esittävässä artikkelissa muistutetaan asiasta. Mikäli naisella on alavatsakipua, peritoneaalista ärsytystä, kollapsitaipumusta, oliguriaa ja nestettä peritoneaaliontelossa runsaan alkoholinkäytön jälkeen, on rakkoruptuura yksi mahdollinen syy oireisiin ja löydöksiin.

Pertti Kirkinen

Farmakogenetiikka jo pian syöpäpotilaan avuksi?

Osa tamoksifeenia saavista potilaista syö lääkettä turhaan, koska heidän elimistönsä ei pysty muuttamaan tamoksifeenia aktiivisesti toimivaksi lääkkeeksi. Tamoksifeeni muuttuu maksan P450-entsyymiperheen välityksellä aktiivisiksi metaboliiteiksi, jotka ilmeisesti vastaavat lääkkeen tehosta. Jos entsyymijärjestelmä ei toimi, on todennäköistä, että hoitotulos ei ole hyvä.

Sirkku Jyrkkiö

Eltrombopagista toivoa idiopaattisen trombosytopeenisen purppuran hoitoon

Idiopaattinen trombosytopeeninen purppura (ITP) on melko tavallinen trombopenian aiheuttaja. Jos ITP vie trombosyytit kovin vähiin, alle tason 20 x 109/l, on vuotoriski olemassa ja hoito aiheen. Hoidoissa käytetään glukokortikosteroideja, suoneen annettavaa immunoglobuliinia, anabolisia hormoneja ja erilaisia sytostaatteja. Hoitoteho vaihtelee ja ITP voi olla melkoinen hoidollinen haaste. Uusia hoitoja tarvitaan kipeästi.

Robert Paul

Rosuvastatiini vähentää vajaatoimintapotilaiden sairaalahoitoja

Systolisen vajaatoiminnan takana on usein sepelvaltimotauti ja vasemman kammion infarkti. Kuitenkin vajaatoimintapotilaat on suljettu pois useista statiinitutkimuksista. Statiinien on myös epäilty olevan jopa haitallisia näille potilaille. Toisaalta pitkittäistutkimukset ovat osoittaneet, että statiinien käyttö yhdistyy vajaatoimintapotilaiden parempaan ennusteeseen.

Kaisu Pitkälä

Askelmittari auttaa liikuntatavoitteen saavuttamisessa

Liikkumismotivaation parantamiseen on monenlaisia liikuntaohjelmia ja -välineitä. Askelmittari on kevyt kantaa, helppo käyttää ja ajatuksena periaatteessa hyvä, mutta onko tästä kontrollifriikin teknolelusta oikeasti terveyden edistäjäksi?

Katariina Korkeila

Medullaarinen kilpirauhassyöpä vaatii monta kuvantamismenetelmää

Medullaarista kilpirauhassyöpää sairastavilla potilailla syöpämarkkeri S-kalsitoniini on usein totaalityreoidektomiankin jälkeen koholla. Nyt verrattiin eri kuvantamismenetelmien (ultraääni, tietokonetomografia (TT), magneettikuvaus (MK), FDG-PET, luustokartta) löydöksiä tutkittaessa 55:tä potilasta, jotka sairastavat medullaarista kilpirauhassyöpää. Kalsitoniiniarvo vaihteli 21-247 000 pg/ml ja 82 %:lla (45/55) tauti oli metastasoinut.

Camilla Schalin-Jäntti

Kohdunkaulan syövän esiasteiden hoito ei poista syöpäriskiä

Kohdunkaulan syövän ja sen esiasteiden patofysiologiaa on tutkittu viime vuosina runsaasti. Samalla on yleismaailmallisesti muutettu irtosolunäytteiden ja esiasteiden luokittelua ja diagnostisia määritelmiä. Taudilla on vahva yhteys papilloomavirusinfektioon ja tautiprosessi tapahtuu todennäköisesti epiteelin sisäisestä esiasteesta (CIN III, vaikea dysplasia tai ca in situ) invasiiviseksi syöväksi. Vuosien myötä on näiden esiasteiden hoitoa muutettu varsinkin hedelmällisessä iässä olevilla naisilla siten, että hysterektomian asemasta on tehty säästävämpi toimenpide, jossa pelkästään muutosalue poistetaan. Potilaita seurataan irtosolunäyttein vähintään 5 vuotta.

Pertti Kirkinen