Fotodynaaminen hoito käy tietyissä tapauksissa myös tyvisolusyövän hoidoksi

Fotodynaaminen hoito (PDT) on muutaman vuoden aikana löytänyt paikkansa ihosyövän esiasteiden hoidossa. Se on kätevä, ei invasiivinen hoitomuoto, jota voidaan käyttää laajoillakin ihoalueilla ja jonka kosmeettinen lopputulos on hyvä. Näistä syistä sitä on alettu kokeilla myös tyvisolusyöpien hoidossa. Nyt sen tehosta nodulaariseen tyvisolusyöpään on julkaistu pitkäaikaisseurannan tuloksia.

Sirkku Peltonen

Paikallishoidostako apu herkkään siemensyöksyyn?

Herkkä siemensyöksy on miesten yleisin sukupuolielämän häiriö. Lääkehoito on ensimmäinen hoitovaihtoehto, vaikka yhtään lääkettä ei vielä ole rekisteröity tähän käyttötarkoitukseen, ja seksuaaliterapia on jäänyt kakkosvaihtoehdoksi.

Vaikeahäiriöisten yksilöllinen työllistäminen on tuloksellista

Skitsofreniapotilaat työllistyvät Suomessa yhä huonommin. Perinteisesti potilas on ensin kuntoutettu ja sitten pyritty sijoittamaan työhön. Malli on kuitenkin parhaimmillaankin johtanut vain suojatyömuotoiseen työllistymiseen. Toista lähestymistapaa edustaa Sijoita ja valmenna -malli, josta on saatu myönteisiä tuloksia lähinnä Yhdysvalloista.

Raimo K. R. Salokangas

Diabeteksen komplikaatioiden ehkäisy etenee

ADVANCE-tutkimuksessa testattiin, onko ACE:n estäjän (perindopriili) ja diureetin (indapamidi) yhdistelmästä hyötyä kakkostyypin diabeetikoille. Tutkimukseen osallistui yli 11 000 diabeetikkoa (keski-ikä 66 vuotta), joilla oli joko tiedossa oleva valtimosairaus tai ainakin yksi merkittävä valtimotaudin vaaratekijä. Tutkimus kesti yli neljä vuotta.

Juhani Airaksinen

Levottomien jalkojen geneettinen tausta selviämässä

Levottomien jalkojen oireyhtymä esiintyy usein suvuttain, mutta sen tarkemmasta genetiikasta on vain vähän tutkittua tietoa.

Jaana Suhonen

Idraparinuksista tehoa, mutta myös vakavia vuotoja tromboosin estossa

Antikoagulaation toteuttaminen on toisinaan ongelmallista. Helppoja ja turvallisia tapoja kaivataan. Kerran viikossa annosteltava pistos voisi olla ideaalinen? Laajoissa monikeskustutkimuksissa selvitettiin kerran viikossa annosteltavan idraparinuksin (2,5 mg) soveltuvuutta tromboosin hoitoon sekä uusien trombien ja embolioiden estoon.

Hannu Puolijoki

Vatsalaukun ohitusleikkaus vähentää erittäin lihavien kuolleisuutta

Lihavuuskirurgian vaikutuksia potilaan pitkäaikaisennusteeseen on arvioitu kahdessa laajassa tutkimuksessa. Ruotsalaisessa SOS-tutkimuksessa verrattiin 2 010:n kirurgisesti hoidetun potilaan (13 %:lla vatsan ohitus-, 68 %:lla gastroplastia- ja 19 %:lla pantaleikkaus) painon pudotusta 2 037:n konservatiivisesti hoidetun potilaan painon kehitykseen. Leikatuilla potilailla suurin painonpudotus saavutettiin 1-2 vuoden kuluttua leikkauksesta (32, 25 sekä 20 % lähtöpainosta). 10 vuoden seurannassa vastaavat tulokset olivat 25 %, 16 % ja 14 %, kun se konservatiivisesti hoidettujen ryhmässä oli ±2 %. Leikkausryhmässä kuoli 101 ja verrokkiryhmässä 129 potilasta, riski oli merkitsevästi pienempi leikkausryhmässä (0,71-0,76, p 0,04). Yleisin kuolinsyy oli sydäninfarkti ja toiseksi yleisin syöpä.

Camilla Schalin-Jäntti

Näköaurallinen migreeni lisää aivoinfarktin riskiä

Väestöpohjaisen tutkimuksen mukaan viimeisen vuoden kuluessa sairastetut näköauralliset migreenikohtaukset lisäsivät 15-49-vuotiaiden naisten (n = 386) aivoinfarktiriskin 7-kertaiseksi verrattuna migreeniä sairastamattomiin naisiin (n = 614). Mikäli näköaurallista migreeniä sairastavat naiset käyttävät samaan aikaan e-tabletteja ja tupakoivat, aivoinfarktiriski nousi 7-kertaiseksi verrattuna naisiin, joilla oli aurallinen migreeni, mutta jotka eivät tupakoineet eivätkä käyttäneet e-tabletteja. Jos vertailu tehtiin migreeniä sairastamattomiin naisiin, jotka eivät tupakoineet tai käyttäneet e-tabletteja, riski nousi jo 10-kertaiseksi.

Jaana Suhonen

Rytmihäiriötahdistin tehoton iäkkäillä?

Rytmihäiriötahdistinhoito estää tehokkaasti äkkikuolemia henkeä uhanneiden kammioperäisten rytmihäiriöiden jälkeen. Hoitoa harkitaan yhä useammin myös iäkkäiden potilaiden kohdalla joko onnistuneen kammiovärinästä elvytyksen tai pitkittyneen kammiotakykardiakohtauksen jälkeen, vaikka tutkimustietoa tästä potilasryhmästä on kovin vähän.

Juhani Airaksinen

Elinsiirtopotilaan keratinisoituvien ihokasvainten määrä ennustaa ihosyöpäriskiä

Elinsiirtopotilailla okasolusyövän ilmaantuvuus on jopa 250-kertainen ja tyvisolusyövän kymmenkertainen normaaliväestöön verrattuna. Ihosyöpäriski suurenee immunosuppression keston pidetessä.

Sirkku Peltonen

Prednisolonista ei apua päänsärkykierteeseen

Särkylääkkeiden aiheuttaman päänsäryn hoidossa on perinteisesti käytetty prednisolonikuuria lääkevieroituksen aikana. Kuitenkin selkeä tutkimusnäyttö tästä on puuttunut. Norjalaisessa tutkimuksessa selvitettiin prednisolonin (60 mg p.o. alenevin annoksin 6 pv:n ajan, n = 100) ja lumelääkkeen tehoa särkylääkepäänsäryn hoidossa. Potilaiden päänsärkyongelman taustalla oli joko migreeni, niska-hartiajännitys tai näiden yhdistelmä. Ensimmäisen 6 päivän aikana päänsärky oli samanlaista prednisoloni- ja lumelääkeryhmässä. Prednisolonihoito ei lievittänyt oireita vieroitushoidossa kroonisesta, päivittäisestä päänsärystä ja särkylääkkeiden liikakäytöstä kärsivillä potilailla. Tutkijat eivät suosittele prednisolonihoitoa päänsärkykierteen katkaisuun.

Jaana Suhonen

Tupakointi vähentää irinotekaanin tehoa

Syöpää sairastavista potilaista 25-30 % tupakoi. Tupakansavun sisältämät yhdisteet vaikuttavat maksassa entsyymeihin, jotka käsittelevät lääkkeitä ja poistavat niitä verenkierrosta. Tässä tutkimuksessa oli mukana 49 tupakoivaa ja 141 tupakoimatonta potilasta, jotka saivat irinotekaania suolistosyövän hoitoon. Tupakoivilla irinotekaanin pitoisuus plasmassa jäi merkittävästi pienemmäksi kuin tupakoimattomilla. Tupakoivilla altistus irinotekaanin aktiiville SN-38-metaboliitille jäi 40 % vähäisemmäksi kuin tupakoimattomilla. Neutropeniaa oli tupakoivilla merkittävästi vähemmän (6 % vs. 38 %). Irinotekaanin aiheuttamaa ripulia oli jonkin verran vähemmän tupakoijilla. On todennäköistä, että tupakointi vähentää irinotekaanin tehoa suolistosyöpään ja että säännöllisesti tupakoivien irinotekaaniannoksen pitäisi olla suurempi. Tarkempia annosteluohjeita odotellessa voi suositella tupakoinnin lopettamista.

Sirkku Jyrkkiö

Magneettikuvaus näyttää lupaavalta rintasyövän esiasteen diagnostiikassa

Rintasyövän esiaste, maitotiehyen sisäinen syöpäkasvain (duktaalinen karsinooma in situ, DCIS), on monimuotoinen kasvaintyyppi. Matala-asteisesti pahanlaatuinen DCIS etenee hitaasti ja kehittyy vasta pidemmän ajan kuluessa hyvin erilaistuneeksi rintasyöväksi. Korkea-asteisesti pahanlaatuinen DCIS muuttuu nykykäsityksen mukaan nopeasti invasiiviseksi syöväksi. DCIS-kasvaimen operatiivinen hoito on aina paikallaan. 1980-luvulla DCIS oli vielä harvinainen diagnoosi. Mammografian yleistymisen myötä n. 20 % kaikista pahanlaatuisista rintakasvaimista on diagnoosivaiheessa syövän esiasteita.

Sirkku Jyrkkiö

Masennus vaikuttaa terveydentilaan uskottua enemmän

Masennuspotilasta ei edelleenkään rinnasteta muita pitkäaikaissairauksia sairastaviin potilaisiin, kun tarkastellaan esim. hoitoon pääsyä tai yleistä suhtautumista sairauteen. WHO:n tutkijaryhmä selvitti, miten depressio vaikuttaa terveydentilaan verrattuna muihin yleisiin pitkäaikaissairauksiin tai esiintyessään niiden yhteydessä. Sairaustietoja (depressio, astma, artroosi, angina pectoris, diabetes) kerättiin haastatteluin (n = 142 755) kaikkiaan 60 maasta. Yleistä terveydentilaa arvioitiin 18 kysymyksellä. Terveydentila pisteytettiin nollasta (huonoin) sataan (paras mahdollinen terveydentila).

Katariina Korkeila

Voiko itsetuhoisuutta hoitaa?

Masennuslääkityksen aloittamisen on epäilty johtavan itsemurhayritysten lisääntymiseen varsinkin nuorilla potilailla. Toisaalta ekologisissa tutkimuksissa masennuslääkkeiden käytön kasvu on korreloinut itsemurhien vähenemisen kanssa. Yhdysvaltalaistutkijat tuovat kysymykseen lisävalaistusta tutkimuksessa, joka käsitti uuden depressiojakson vuoksi perusterveydenhuoltoon (n = 70 368), psykiatrin määräämään lääkehoitoon (7 297) ja psykoterapiaan (54 123) tulleita potilaita ja heidän itsemurhayrityksiään 90 päivää ennen ja 180 päivää jälkeen hoitoon tulon.

Raimo K. R. Salokangas

Yleislääkärin seulottava iäkkäiden potilaiden eteisvärinää aktiivisesti

Oireettoman eteisvärinän seulonta on tärkeä, mutta aivan liian vähälle huomiolle jäänyt osa yleislääkärin työtä. Oireettomankin rytmihäiriön havaitseminen sivulöydöksenä on tärkeää, koska eteisvärinä nostaa varsinkin iäkkäillä potilailla aivohalvauksen vaaran moninkertaiseksi ja asianmukaisella antikoagulaatiohoidolla tätä riskiä voidaan pienentää tuntuvasti.

Juhani Airaksinen

Tietokonetulkinnan ja yleislääkärin yhdistelmä tarkin eteisvärinän seulontamenetelmä

Kuinka hyvin yleislääkäri tunnistaa eteisvärinän? Tähän kysymykseen hakivat vastausta brittiläiset kollegat, jotka selvittelivät yleislääkärien (n = 49), terveydenhoitajien (n = 49) ja tietokonetulkinnan kykyjä eteisvärinän EKG-diagnostiikassa. Tutkimuksessa analysoitiin lähes 2 600 EKG:ta. Yleislääkärit eivät tunnistaneet viidennestä eteisvärinöistä ja erehtyivät pitämään sinusrytmiä eteisvärinänä 8 %:ssa 1 355:stä EKG:sta. Huonoimman yleislääkärin diagnoosin osuvuus oli lähellä arvauksen tasoa. Hoitajat onnistuivat tulkinnassa hieman lääkäreitä huonommin. Tietokoneohjelma oli tarkin, mutta senkin seulan läpi meni 17 % eteisvärinärytmeistä. Tietokonetulkinnan ja yleislääkärin yhdistelmällä päästiin hieman yli 90 % tarkkuuteen.

Juhani Airaksinen

Kaulavaltimoiden ateroskleroosi on dementian riskitekijä

Ateroskleroosin on ajateltu altistavan vaskulaaridementialle ja Alzheimerin taudille, mutta ilmiön tutkimusnäyttö on kuitenkin yllättävän vähäinen.

Jaana Suhonen

Tupakointi lisää ehkäisytablettien käyttäjien laskimotukosriskiä

Tupakointi vahingoittaa verisuonen seinämää ja muuttaa veren hyytymisominaisuuksia. Tupakoijilla tiedetään olevan enemmän valtimotukoksia kuin tupakoimattomilla, mutta laskimopuolen tromboembolisten sairauksien ja tupakoinnin yhteydestä on jossain määrin ristiriitaisia havaintoja. Aiemmin on huomattu, että ehkäisytablettien käyttöön liittyvien valtimosairauksien määrä lisääntyy tupakoinnin seurauksena. Tutkittaessa noin 4 000 laskimopuolen tromboemboliapotilasta ja verrokkia havaittiin, että henkilön tupakointi lisäsi tukosriskin 1,4-kertaiseksi. Naisilla, jotka polttivat ja käyttivät e-tabletteja, oli 8,8-kertainen riski laskimotukoksiin verrattuna tupakoimattomiin ja pillereitä käyttämättömiin naisiin. Tupakoinnin lopettaminen e-tablettien käytön ajaksi ei kokonaan eliminoinut tukosriskin lisääntymistä. Kuten on laita e-tablettien käyttäjien sydäninfarktin yhteydessä, myös laskimotukoksissa taustalla lienee tupakoinnin ja yhdistelmätablettien haitalliset ja synergiset vaikutukset veren hyytymisominaisuuksiin.

Pertti Kirkinen

Pioglitatsoni ehkäisee sydänkuolemia, mutta lisää vajaatoimintaa

Rosigilitatsonihoidon on todettu lisäävän sydäninfarktin vaaraa. Nyt julkaistuun meta-analyysiin pioglitatsonin sydänvaikutuksista yhdistettiin tiedot 19 satunnaistetusta tutkimuksesta, joihin osallistui yhteensä yli 16 000 diabeetikkoa. Hoitojaksojen kesto vaihteli 4 kuukaudesta 3,5 vuoteen. Pioglitatsonihoidon aikana ilmeni merkittävästi vähemmän aivohalvauksia, sydäninfarkteja ja sydänkuolemia kuin vertailuryhmässä. Erot sydäntapahtumissa ilmenivät noin vuoden hoidon jälkeen. Vaikeaa sydämen vajaatoimintaa ilmeni puolestaan pioglitatsonihoidon aikana enemmän kuin verrokeilla, mikä on huomioitava sydänpotilaita hoidettaessa.

Juhani Airaksinen