Pioglitatsoni ehkäisee sydänkuolemia, mutta lisää vajaatoimintaa

Rosigilitatsonihoidon on todettu lisäävän sydäninfarktin vaaraa. Nyt julkaistuun meta-analyysiin pioglitatsonin sydänvaikutuksista yhdistettiin tiedot 19 satunnaistetusta tutkimuksesta, joihin osallistui yhteensä yli 16 000 diabeetikkoa. Hoitojaksojen kesto vaihteli 4 kuukaudesta 3,5 vuoteen. Pioglitatsonihoidon aikana ilmeni merkittävästi vähemmän aivohalvauksia, sydäninfarkteja ja sydänkuolemia kuin vertailuryhmässä. Erot sydäntapahtumissa ilmenivät noin vuoden hoidon jälkeen. Vaikeaa sydämen vajaatoimintaa ilmeni puolestaan pioglitatsonihoidon aikana enemmän kuin verrokeilla, mikä on huomioitava sydänpotilaita hoidettaessa.

Juhani Airaksinen

Tsoledronihappo parantaa lonkkamurtumapotilaan ennustetta

Lonkkamurtuma invalidisoi potilasta merkittävästi ja lisää kuolleisuutta. Murtuman aiheuttama immobilisaatio kiihdyttää myös luun hajoamista. Nyt selvitettiin suonensisäisesti annosteltavan tsoledronihapon vaikutuksia lonkkamurtumapotilaan ennusteeseen. 1 065 lonkkamurtumapotilasta satunnaistettiin saamaan tsoledronihappoa ja 1 062 potilasta lumetta kerran vuodessa. Ensimmäinen infuusio annettiin 90 päivän kuluessa lonkkamurtuman kirurgisesta hoidosta. Munuaisten vajaatoiminta oli poissulkukriteeri. Potilaat olivat keskimäärin 74-vuotiaita ja kaikille annettiin D-vitamiini- ja kalsiumlisä. Lähtötilanteessa tehdyn luun tiheysmittauksen perusteella osteoporoosin kriteerit täyttyivät yllättävän pienellä osalla, 42 %:lla potilaista. Valtaosalla kuvattiin myös selkäranka. Päätetapahtumana oli oireita aiheuttava uusi murtuma ja mediaaniseuranta oli 1,9 vuotta.

Camilla Schalin-Jäntti

Levinneen suolistosyövän solunsalpaajahoidon voi räätälöidä tilanteen mukaan

Levinneen suolistosyövän hoitoon on pisimpään käytetty fluorourasiilia. Nykyään käytettävissä on lisäksi suun kautta annosteltava kapesitabiini sekä laskimoon infusoitavat irinotekaani ja oksaaliplatiini. Kahden viimeksi mainitun lääkkeen ja fluorourasiilin yhdistelmä antaa parempia hoitovasteita ensilinjan hoidossa kuin pelkkä fluorourasiili. Yhdistelmähoito pidentää myös elinaikaa. On ollut epäselvää, missä järjestyksessä lääkkeet kannattaisi annostella.

Sirkku Jyrkkiö

Harjoitteluvaiheen vuorovaikutustaidoista näkee, tehdäänkö lääkäristä valituksia vai ei

Potilaan ja lääkärin välisen vuorovaikutuksen on jo pitkään tiedetty vaikuttavan potilasvalitusten määrään, hoitomyöntyvyyteen ja jopa hoitotulokseen. Valmistuvat lääkärit ovat Pohjois-Amerikassa joutuneet tenttimään kliiniset ja vuorovaikutustaitonsa vuodesta 1993 lähtien. Tietoja ja taitoja, myös kliinistä päätöksentekotaitoa, testataan sekä kirjallisesti että käytännön potilastentissä, jonka voi suorittaa aikaisintaan vuoden harjoittelujakson jälkeen. Potilastentin läpäisy on edellytys laillistamiselle. Tentin 20 standardoidusta potilastapauksesta 3-4:ssä onnistumisen edellytyksenä ovat riittävän hyvät vuorovaikutustaidot. Aivan pieniin ongelmiin ei puututa, sillä huonojen pisteiden saamiseen vaaditaan potilasta loukkaava tai tuomitseva asenne tai potilaan reaktioiden huomiotta jättäminen. Mittaamisen hyödyllisyys on kuitenkin kyseenalaistettu, koska arviointitilanteet eivät täysin vastaa todellisia tilanteita.

Katariina Korkeila

Apolipoproteiini A-1 vähentää dementiariskiä

Aikaisempi tutkimus on osoittanut matalan apolipoproteiini-A-1:n (ApoA-1) yhteyden sydän- ja verisuonitautiriskiin. Viime vuosina useissa tutkimuksissa on todettu, että keski-iän korkea kolesterolitaso lisää dementiariskiä. ApoA-1:n suhteen on aiemmin tiedetty, että dementiaa sairastavilla apolipoproteiinitasot ovat matalampia kuin terveillä. Näissä tutkimuksissa mittaukset oli kuitenkin tehty vasta dementian toteamisen jälkeen, jolloin dementoituminen on voinut vaikuttaa asiaan. Japanilais-amerikkalaisessa tutkimuksessa (Honolulu-Asia Aging Study) seurattiin tuhatta miestä apolipoproteiini-A-1:n ja dementiariskin yhteyden selvittämiseksi.

Tiina Laatikainen

Lihapitoinen ruokavalio raskauden aikana voi vaikuttaa poikalapsen hedelmällisyyteen

Miesten siemennesteen laadun heikkeneminen on useissa maissa havaittu ilmiö. Yhdysvalloissa 1940-luvulta lähtien karjan rehuun lisätty dietylsilbestroli aiheutti tyttölapsille vaginakarsinoomia, mikäli äiti oli saanut tätä ainetta runsaasti suun kautta, ja aineen käyttö rehussa kiellettiin. Sittemmin on kuitenkin kehitetty runsaasti anabolisia steroideja sekä androgeeni- ja estrogeenivalmisteita, joilla Yhdysvalloissa edistetään lihakarjan kasvua.

Pertti Kirkinen

Aorttatekoläppä katetrin kautta - siis paikallispuudutuksessa!

Aorttaläpän ahtauma on yleisin ikäihmisten vaikea läppävika. Avosydänleikkaus ei ole aina mahdollinen vaikeaoireisillekaan potilaille leikkaukseen liittyvän suuren riskin takia, minkä vuoksi tilan hoitoon on kehitetty vähemmän kajoavia tekniikoita. Pelkkä läpän pallolaajennus auttaa usein vain väliaikaisesti, mutta katetrien avulla asennettavista läpistä on saatu jo lupaavia tuloksia.

Juhani Airaksinen

Trastutsumabihoitojen käytännön toteutuksessa paljon ongelmia Australiassa

Australiassa viranomaiset arvioivat, että trastutsumabin käyttö metastaattisen rintasyövän hoitoon ei ole kustannustehokasta. Koska painostus saada trastutsumabi käyttöön oli kova, viranomaiset perustivat verorahoitteisen ohjelman metastaattisen rintasyövän trastutsumabihoidon kulujen kattamiseksi. Hoitoa ei arvioitu kustannustehokkaaksi, joten rahoitus ohjattiin lääkekorvausjärjestelmän ohi.

Sirkku Jyrkkiö

Pitkittyneen sekavuustilan riskitekijöistä lisää tietoa

Pitkittynyt sekavuustila, delirium, lisää myöhempien kognitiivisten häiriöiden riskiä. Aiemmin on havaittu, että sekavuusoireiden jatkuminen sairaalasta kotiutusvaiheeseen asti lisää myöhempien vakavien komplikaatioiden, myös kuoleman, riskiä. Sinänsä positiiviseen kotiutusvaiheeseen liittyy riskejä mm. vähemmän valvonnan takia; niinpä tehokkaat kotiutusvaiheen interventiot voisivat vähentää komplikaatioita.

Katariina Korkeila

Ylipaino on vanhoilla ihmisillä terveyden merkki

Ylipaino on keski-ikäisillä ja vähän vanhemmillakin selkeä riskitekijä monille rappeuttaville sairauksille ja toiminnanvajeille. 70-80 vuoden iässä tilanne kuitenkin muuttuu, ja aliravitsemuksesta tulee ylipainoa suurempi väestöterveyden ongelma. Useissa tutkimuksissa ylipaino on saattanut olla suojaava tekijä esimerkiksi sydämen vajaatoimintaa sairastavien tai sepelvaltimoleikkauspotilaiden ennusteelle. Japanissa tutkittiin painoindeksin vaikutusta 80-vuotiaiden (n = 1 282) kotona asuvien vanhusten ennusteeseen neljän vuoden seurannassa. Ylipainoisten (BMI > 25) ennuste oli parempi kuin normaalipainoisten (BMI 18,5-24,9) tai alipainoisten (BMI < 18,5) ennuste, vaikka mallissa otettiin huomioon mm. sukupuoli, tupakointi, alkoholin käyttö, sairaudet, liikunnallinen aktiivisuus, systolinen verenpaine ja toimintakyky. Erityisen suuret ja samansuuntaiset erot eri BMI-ryhmien välillä olivat kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin.

Kaisu Pitkälä

Insuliinineritys vaikuttaa laihduttamiseen

Tutkimustulokset erilaisten laihdutusdieettien vaikutuksista ovat hyvin vaihtelevia. On arvioitu, että tutkimusmenetelmien erojen lisäksi myös tutkittavien fysiologiset erot vaikuttavat laihdutustuloksiin. Nyt selvitettiin, kuinka erot tutkittavien insuliininerityksessä vaikuttavat kahden eri laihdutusdieetin tuloksiin. Ylipainoiset nuoret aikuiset (n = 73) satunnaistettiin kahteen dieettiryhmään, joista toinen perustui ruokavalion matalaan glykeemiseen kuormaan ja toinen rasvan vähäiseen määrään. Tutkittavia seurattiin 18 kuukautta. Intervention alussa tutkittaville tehtiin sokerirasituskoe, jonka yhteydessä mitattiin myös insuliinin eritys.

Tiina Laatikainen

Apua sydämen akuutin vajaatoiminnan selvittelyyn

Kanadalaisessa monikeskustutkimuksessa selviteltiin eteispeptidin (NT-proBNP) määrityksen vaikutusta hoitoon, kun potilaalla epäillään sydämen vajaatoimintaa. Tutkimukseen satunnaistettiin 500 ensiapuun tämän syyn takia tullutta potilasta niin, että puolessa tapauksista kliinikko sai tulovaiheessa tietoonsa eteispeptidituloksen. Vajaatoiminta osoittautui lopulliseksi diagnoosiksi 230 potilaalla ja heillä NT-proBNP oli selvästi muuta ryhmää korkeampi. Tieto eteispeptidipitoisuudesta lyhensi päivystyspoliklinikkakäyntiä 21 %, vähensi uusia sairaalahoitojaksoja 2 kuukauden seurannassa 35 % ja myös sairaanhoitokuluja. Tutkimus vahvistaa aikaisempia tutkimustuloksia. Eteispeptidin määritys on kustannustehokas lisäapu akuutin vajaatoiminnan poissulkemisessa hengenahdistuksen syynä.

Juhani Airaksinen

Sikiön FAS-riskillä yhteyttä geneettisiin tekijöihin

Äidin alkoholinkäyttö raskausaikana voi pahimmillaan aiheuttaa syntyvälle lapselle alkoholisyndrooman (FAS). Eläinkokeet, väestötutkimukset ja kaksostutkimukset viittaavat siihen, että FAS-riski on ainakin jossain määrin geneettisten tekijöiden säätelemä, eikä riipu pelkästään juodun alkoholin määrästä. Alkoholismin ja sen liitännäissairauksien genetiikka on kuitenkin monimutkaista, löydökset osittain kiistanalaisia ja tutkimukset kohdistuvat pääosin miehiin.

Pertti Kirkinen

FDA:n SSRI-varoitus vähensi nuorten masennusdiagnooseja

FDA varoitti lokakuussa 2003, että lasten ja nuorten masennuksen hoitaminen serotoniiniselektiivisillä (SSRI) masennuslääkkeillä voi lisätä itsetuhoisen käyttäytymisen riskiä. Varoituksen mahdollisia vaikutuksia selvitettiin tutkimuksessa, johon otettiin masennusepisodin lokakuun 1998 ja syyskuun 2005 välillä sairastaneita 5-18-vuotiaita lapsi- ja nuorisopotilaita. Suuren aineiston perusteella ilmeni, että sekä poikien että tyttöjen diagnosoitujen masennusten nouseva trendi katkesi vuoteen 2005 tultaessa. Lastenlääkärien ja perusterveydenhuollon lääkärien tekemien masennusdiagnoosien määrä väheni eniten. Psykiatrien diagnosoima määrä kasvoi, mutta ei korvannut muiden lääkärien diagnoosien vähenemää. Samalla lääkkeiden määräämisessä tapahtui dramaattinen muutos. Ennen varoitusta SSRI-lääkettä saavien masennuspotilaiden osuus oli ollut hienoisessa nousussa, mutta nyt se putosi runsaasta 60 %:sta alle 30 %:iin. Psykoterapiaa saaneiden osuus ei muuttunut.

Raimo K. R. Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030