PET-tutkimuksesta vain vähän apua kivessyövän hoidon suunnittelussa

Kiveksen non-seminooma on usein rajoittunut kivekseen (65 % kaikista potilaista). Joka kolmannella tauti uusii myöhemmin. Jos kasvain invasoi veri- tai imusuoniin, uusiutumisriski on 35-50 %. Nykyisin on tapana tarjota potilaille mahdollisuus valita joko välitön liitännäishoito tai seuranta ja solunsalpaajahoito vasta taudin uusiutuessa. Molemmissa ryhmissä hoitotulos on yhtä hyvä, viiden vuoden seurannassa yli 98 % potilaista on elossa. Nuorien potilaiden solunsalpaajahoitoihin liittyy myöhäishaittoja, jonka takia aktiivista seurantaa pidetään nykyään suositeltavana vaihtoehtona potilaille, joilla uusimisriski on 20-30 %. PET-tutkimuksella pystytään havaitsemaan kivessyövän etäpesäkkeet jonkun verran herkemmin kuin morfologisella kuvantamisella.

Sirkku Jyrkkiö

Estramustiini yhä käyttökelpoinen levinneen eturauhassyövän hoidossa

Estramustiini on antimitoottinen lääke, jolla on sekä hormonaalisia että ei-hormonaalisia vaikutuksia. Estramustiini toimii solunsalpaajan tavoin, ja lisäksi sen metaboliitit estroni ja estradioli hoitavat eturauhassyöpää, joka ei reagoi kastraatiohoitoon.

Sirkku Jyrkkiö

Pienisoluista keuhkosyöpää sairastaville aivojen profylaktinen sädehoito

Pienisoluinen keuhkosyöpä on diagnoosivaiheessa usein laaja-alainen tauti. Tauti reagoi hyvin solunsalpaajahoitoon, mutta uusiutuu herkästi. Vain 5 % potilaista elää yli 2 vuotta. Noin 13 % kaikista keuhkosyövistä on pienisoluista keuhkosyöpää.

Sirkku Jyrkkiö

Glitatsonit ja sydämen vajaatoiminta

Tutkimustulokset glitatsonien (rosiglitatsonin ja pioglitatsonin) sydänturvallisuudesta menevät ristiin. Kesällä ilmestyneessä artikkelissa päädyttiin siihen, että rosiglitatsonia käyttäneille potilaille ilmaantuu kontrolleihin verrattuna tilastollisesti merkitsevästi enemmän sydäninfarkteja. Myös sydän- ja verisuonitautikuolleisuus oli suurempi, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Robert Paul

Vihdoinkin katsaus ejakulaatiokivusta

Ejakulaatiokipu tai orgasmin jälkeinen kipu on sukupuolitoiminnan häiriö, jota käsitteleviä julkaisuja on niukasti, eikä kirjoittajien mukaan yhteenvetoartikkeleita ole aiemmin tehty. Vaivan esiintymistiheydeksi on kuitenkin arvioitu 1-9,7 %.

Ossi Lindell

Lihavuus suojaa psykoosilta?

Lihavuus on noussut kiivaan terveysvalistuksen painopisteeksi. Monet tutkimukset tukevat tätä lähes hysteeriset mittasuhteet saavuttanutta kansallista projektia. Englantilaiset tutkijat selvittivät etenevällä tutkimusasetelmalla painoindeksin (BMI) ja psykiatrisen sairastavuuden välistä yhteyttä seuraamalla runsaan 15 000:n 45-64-vuotiaana tutkitun skotlantilaisen psykiatrisia sairaalahoitoja 29 vuoden aikana. Ilmeni, että tutkittavat, joiden BMI oli yhtä standardideviaatiota suurempi, joutuivat psykoosin, masennuksen tai ahdistuneisuuden vuoksi psykiatriseen sairaalahoitoon normaalipainoisia harvemmin. Alipainoisilla tilanne oli päinvastainen. Tulos oli miehillä ja naisilla samanlainen, eivätkä seuranta-aikaiset painon muutokset vaikuttaneet tulokseen. Sekoittavat tekijät oli otettu huomioon. Näyttääkin siltä, että keski-ikäisillä lihavilla on normaalipainoisia pienempi riski sairastua vakavaan psykiatriseen häiriöön. Yleissairauksissa tilanne on päinvastainen, mikä luonnollisesti tulee ottaa huomioon, kun arvioidaan tämän ilosanoman painoarvoa. Tutkijat peräänkuuluttavatkin riittävän laajojen ja pitkään jatkuvien, kontrolloitujen tutkimusten tarvetta, jotta voidaan luotettavasti arvioida, mitkä ovat painonhallintaan tähtäävien toimenpiteiden kokonaishyödyt ja -haitat.

Raimo K. R. Salokangas

Keliakiaa sairastavilla myös suurentunut Addisonin taudin riski

Tutkijat selvittivät rekisteritietojen avulla, onko keliakiapotilailla suurentunut riski sairastua myös Addisonin tautiin. Ruotsissa keliakia oli yhteensä 14 366 sairaalapotilaan uloskirjoitusdiagnoosina vuosina 1964-2003. Näille keliakiapotilaille poimittiin 70 095 verrokkihenkilöä väestörekisteristä, ja tämän jälkeen selvitettiin, kuinka moni sai seurannassa (aikaisintaan vuosi keliakiadiagnoosista vuoteen 2003 saakka) myös Addisonin taudin diagnoosinumeron. Tutkimuksesta selvisi, että keliakiapotilailla oli 11,4-kertainen riski sairastua Addisonin tautiin taustaväestöön verrattuna. Yhteys oli tilastollisesti merkitsevä ja koski sekä lapsi- että aikuispotilaita. Tulos oli riippumaton sokeritaudista ja sosiaaliluokasta. Kun verrokkiryhmää pienennettiin koskemaan vain sairaalahoidossa olleita henkilöitä, keliakiapotilaiden Addisonriski oli 4,6-kertainen. Tutkijat suosittelevat suoraan keliakiaseulontaa kaikille Addisonin tautia sairastaville potilaille. Selkeästi suurentuneen tautiriskin takia keliakiapotilaita hoitavien lääkärien tulisi pysyä valppaana mahdollisten Addisonin tautiin viittaavien oireiden suhteen.

Camilla Schalin-Jäntti

Vitamiinit eivät estä sydäntapahtumia

Antioksidantit eivät suojanneet sydäntapahtumilta tutkimuksessa, jossa satunnaistettiin 8 171 vähintään 40-vuotiasta naista antioksidantti tai lumeyhdistelmäryhmiin. Naisilla oli sydän- ja verisuonitauti tai sen riskitekijöitä (>= 3) ja ryhmät olivat C-vitamiini/lume, E-vitamiini/lume tai beeta-karoteeni/lume. Mikään antioksidanteista ei suojannut sydäntapahtumilta 9,4 vuoden seuranta-aikana. Jos analyyseista poistettiin valmisteita epäsäännöllisesti käyttäneet, E-vitamiini vähensi sydäntapahtumia 13 % (p = 0,04). Sekä C- että E-vitamiinia käyttäneillä aivohalvaukset vähenivät 31 % (p = 0,03).

Katariina Korkeila

Gemsitabiinin aiheuttama tromboottinen trombosytopeeninen purppura

Gemsitabiinia saavista potilaista 0,015-1,4 % saa tromboottisen trombosytopeenisen purppuran (TTP). Myös muiden solunsalpaajahoitojen aikana on raportoitu TTP:aa. Mitomysiiniä saavilla potilailla TTP on todettu 4-15 %:lla potilaista, sisplatiinia saavista 2,6 %:lla.

Sirkku Jyrkkiö

Fotodynaaminen hoito käy tietyissä tapauksissa myös tyvisolusyövän hoidoksi

Fotodynaaminen hoito (PDT) on muutaman vuoden aikana löytänyt paikkansa ihosyövän esiasteiden hoidossa. Se on kätevä, ei invasiivinen hoitomuoto, jota voidaan käyttää laajoillakin ihoalueilla ja jonka kosmeettinen lopputulos on hyvä. Näistä syistä sitä on alettu kokeilla myös tyvisolusyöpien hoidossa. Nyt sen tehosta nodulaariseen tyvisolusyöpään on julkaistu pitkäaikaisseurannan tuloksia.

Sirkku Peltonen

Paikallishoidostako apu herkkään siemensyöksyyn?

Herkkä siemensyöksy on miesten yleisin sukupuolielämän häiriö. Lääkehoito on ensimmäinen hoitovaihtoehto, vaikka yhtään lääkettä ei vielä ole rekisteröity tähän käyttötarkoitukseen, ja seksuaaliterapia on jäänyt kakkosvaihtoehdoksi.

Vaikeahäiriöisten yksilöllinen työllistäminen on tuloksellista

Skitsofreniapotilaat työllistyvät Suomessa yhä huonommin. Perinteisesti potilas on ensin kuntoutettu ja sitten pyritty sijoittamaan työhön. Malli on kuitenkin parhaimmillaankin johtanut vain suojatyömuotoiseen työllistymiseen. Toista lähestymistapaa edustaa Sijoita ja valmenna -malli, josta on saatu myönteisiä tuloksia lähinnä Yhdysvalloista.

Raimo K. R. Salokangas

Diabeteksen komplikaatioiden ehkäisy etenee

ADVANCE-tutkimuksessa testattiin, onko ACE:n estäjän (perindopriili) ja diureetin (indapamidi) yhdistelmästä hyötyä kakkostyypin diabeetikoille. Tutkimukseen osallistui yli 11 000 diabeetikkoa (keski-ikä 66 vuotta), joilla oli joko tiedossa oleva valtimosairaus tai ainakin yksi merkittävä valtimotaudin vaaratekijä. Tutkimus kesti yli neljä vuotta.

Juhani Airaksinen

Levottomien jalkojen geneettinen tausta selviämässä

Levottomien jalkojen oireyhtymä esiintyy usein suvuttain, mutta sen tarkemmasta genetiikasta on vain vähän tutkittua tietoa.

Jaana Suhonen

Idraparinuksista tehoa, mutta myös vakavia vuotoja tromboosin estossa

Antikoagulaation toteuttaminen on toisinaan ongelmallista. Helppoja ja turvallisia tapoja kaivataan. Kerran viikossa annosteltava pistos voisi olla ideaalinen? Laajoissa monikeskustutkimuksissa selvitettiin kerran viikossa annosteltavan idraparinuksin (2,5 mg) soveltuvuutta tromboosin hoitoon sekä uusien trombien ja embolioiden estoon.

Hannu Puolijoki

Vatsalaukun ohitusleikkaus vähentää erittäin lihavien kuolleisuutta

Lihavuuskirurgian vaikutuksia potilaan pitkäaikaisennusteeseen on arvioitu kahdessa laajassa tutkimuksessa. Ruotsalaisessa SOS-tutkimuksessa verrattiin 2 010:n kirurgisesti hoidetun potilaan (13 %:lla vatsan ohitus-, 68 %:lla gastroplastia- ja 19 %:lla pantaleikkaus) painon pudotusta 2 037:n konservatiivisesti hoidetun potilaan painon kehitykseen. Leikatuilla potilailla suurin painonpudotus saavutettiin 1-2 vuoden kuluttua leikkauksesta (32, 25 sekä 20 % lähtöpainosta). 10 vuoden seurannassa vastaavat tulokset olivat 25 %, 16 % ja 14 %, kun se konservatiivisesti hoidettujen ryhmässä oli ±2 %. Leikkausryhmässä kuoli 101 ja verrokkiryhmässä 129 potilasta, riski oli merkitsevästi pienempi leikkausryhmässä (0,71-0,76, p 0,04). Yleisin kuolinsyy oli sydäninfarkti ja toiseksi yleisin syöpä.

Camilla Schalin-Jäntti

Näköaurallinen migreeni lisää aivoinfarktin riskiä

Väestöpohjaisen tutkimuksen mukaan viimeisen vuoden kuluessa sairastetut näköauralliset migreenikohtaukset lisäsivät 15-49-vuotiaiden naisten (n = 386) aivoinfarktiriskin 7-kertaiseksi verrattuna migreeniä sairastamattomiin naisiin (n = 614). Mikäli näköaurallista migreeniä sairastavat naiset käyttävät samaan aikaan e-tabletteja ja tupakoivat, aivoinfarktiriski nousi 7-kertaiseksi verrattuna naisiin, joilla oli aurallinen migreeni, mutta jotka eivät tupakoineet eivätkä käyttäneet e-tabletteja. Jos vertailu tehtiin migreeniä sairastamattomiin naisiin, jotka eivät tupakoineet tai käyttäneet e-tabletteja, riski nousi jo 10-kertaiseksi.

Jaana Suhonen

Rytmihäiriötahdistin tehoton iäkkäillä?

Rytmihäiriötahdistinhoito estää tehokkaasti äkkikuolemia henkeä uhanneiden kammioperäisten rytmihäiriöiden jälkeen. Hoitoa harkitaan yhä useammin myös iäkkäiden potilaiden kohdalla joko onnistuneen kammiovärinästä elvytyksen tai pitkittyneen kammiotakykardiakohtauksen jälkeen, vaikka tutkimustietoa tästä potilasryhmästä on kovin vähän.

Juhani Airaksinen

Elinsiirtopotilaan keratinisoituvien ihokasvainten määrä ennustaa ihosyöpäriskiä

Elinsiirtopotilailla okasolusyövän ilmaantuvuus on jopa 250-kertainen ja tyvisolusyövän kymmenkertainen normaaliväestöön verrattuna. Ihosyöpäriski suurenee immunosuppression keston pidetessä.

Sirkku Peltonen

Prednisolonista ei apua päänsärkykierteeseen

Särkylääkkeiden aiheuttaman päänsäryn hoidossa on perinteisesti käytetty prednisolonikuuria lääkevieroituksen aikana. Kuitenkin selkeä tutkimusnäyttö tästä on puuttunut. Norjalaisessa tutkimuksessa selvitettiin prednisolonin (60 mg p.o. alenevin annoksin 6 pv:n ajan, n = 100) ja lumelääkkeen tehoa särkylääkepäänsäryn hoidossa. Potilaiden päänsärkyongelman taustalla oli joko migreeni, niska-hartiajännitys tai näiden yhdistelmä. Ensimmäisen 6 päivän aikana päänsärky oli samanlaista prednisoloni- ja lumelääkeryhmässä. Prednisolonihoito ei lievittänyt oireita vieroitushoidossa kroonisesta, päivittäisestä päänsärystä ja särkylääkkeiden liikakäytöstä kärsivillä potilailla. Tutkijat eivät suosittele prednisolonihoitoa päänsärkykierteen katkaisuun.

Jaana Suhonen